Jo neljäs joulu peräkkäin ilman miestä. Yli kolmekymppisenä haluaisi luoda jo omia joulunviettotraditioita, mutta se ei onnistu tuosta vain. Sukujoulua ei ole koskaan vietetty, ystävät ovat enimmäkseen perheellisiä ja vaihtoehtona on siksi ollut vain olla vanhempien luona kuin vankilassa. Mielessä on useampana vuonna peräkkäin ollut matka jonnekin. Matkat lämpimään ovat yksin matkustavalle kalliita. Olen miettinyt myös risteilyä, mutta ankea olisi majoittua yhden hengen hyttiin, jossa mahtuu hädin tuskin kääntymään (komero). Kyse ei ole nyt rohkeudesta, vaan siitä, että mieluiten kuitenkin ihmisten ilmoilla liikkuessa olisi jonkun toisen kanssa; Lapin erämökkiin sen sijaan voisi mennä yksinkin...
Onko muita samanlaisessa tilanteessa olevia lapsettomia sinkkuja?
Onko muita samanlaisessa tilanteessa olevia lapsettomia sinkkuja?
Vastaukset 21
Vanhimmat
antaa unohtaa...
Noin ajattelee. Itse ainakin nautin kun voin viettää oman suvun kanssa jouluja.. montakohan niitäkin on jäljellä?? Ja eihän sitä koko iltaa tarvitse olla porukoilla.. voi illanmittaan mennä vaikka kapakkaan .. siellä niitä yksinäisiä sinkkuja on useasti useampia jouluaattoina ja pyhinä.
minulla kuin ed. ! nautin jouluista perheen/suvun parissa,entiset miesystävät pilanneet riitelyilään usein jopa jouluaaton kun on yhdessä niitä yritetty viettää, ei kiinnosta enää sellainen. Vanhempien seurassa joulu onnistuu varmasti, ja on juuri sellainen kuin sen pitäkin olla, hyvää ruokaa ja miksei kivoja lahjojakin ;)
Vietin viitisen vuotta siten ensimmäisen jouluni ihan yksin. Se kyllä otti koville, mutta sen jälkeen olen nauttinut nimenomaan joulun viettämisestä yksin. Sukuloinnit yms. pyrin hoitamaan joulun pyhien ulkopuolella. Joulu yksin (tai joskus jonkun ystävän kanssa) merkitsee minulle totaalista, suorastaan pakollista rauhoittumista. Siinä sitä on sitten mukavasti aikaa ja oikein hyvä tunnelma pysähtymiseen ja oman elämän miettimiseen. Vaikka aina ajatukset eivät jouluisin ihan valoisimpia ole, niin silti tai juuri siksi siitä on sitten hyvä käynnistää taas uusi vuodenkierto.
... niin, ja jouluperinteitäkin on oikeastaan ihan mukava muodostaa itselleen. Ei ole turhaa hötkyilyä ja pakkoa mihinkään. Joka joulu olen syönyt jouluaterian,käynyt joulusaunassa ja saattanut käydä katsomassa hautausmaan kynttilämerta ja ehkä sytyttänyt yhden kynttilän itsekin. Ja jos äiti on antanut lahjan, niin sehän on mukavaa avata saunan jälkeen ja vatsa täynnä. Pari biisiä Rautavaaraa ja nukkumaan.
Joulun vietto omien vanhempien seurassa ei olisi ongelma eikä mikään, ellei oma äiti syyllistäisi ja haukkuisi jo aattoiltana epäonnistumista miessuhteissa. Ahdistava ja painostava ilmapiiri tuo jo etukäteen pahan mielen, jonka tuntee jo nyt, vaikka aattoon on vielä kuukausi. Välimatkaakin on omaan kotiin niin, että ei voi tuosta vain poistua paikalta eikä vanhempien asuinpaikassa asu ystäviä. Äitejä on joka lähtöön, mutta oma äitini varmasti nujertavimmasta päästä...
ihan harvinaista, että jouluna tulee riitoja (mikä on ihan karseeta) erinäisistä asioista , mutta toistaiseksi olen pitänyt porukoitten kanssa vietettävää joulua parempana kuin joulua yksin. Baariin en voisi kuvitellakaan meneväni joulunpyhinä!
Mulla on perheettömiä serkkuja ja olen ajatellut, että heidän kanssaan olisi varmaan ihan mukava viettää joulua ja varmasti olisin tervetullut. Siinä on kaksi aikamiestä, kenen yksinjäämistä todella ihmettelen. Itse olen nainen.
Minun mielestäni joulu on juhlista sinkun kannalta helpoin, sillä on täysin normaalia ja hyväksyttävää viettää joulua vanhempien seurassa. On oikeastaan ihan mukava lentää vanhempien luo muutamaksi päiväksi, sillä välimatkaa on satoja kilometrejä eikä heitä todellakaan tapaa liian usein. Lisäksi joulun rauhallinen ja hieman pysähtynyt tunnelma tarjoaa odotetun ja tarpeellisen breikin kiireisen syksyn jälkeen. Itse ainakin nautin joulusta todella paljon.
Juhlapäivistä vaikeampia tapauksia ovatkin sitten nuo vuodenvaihteet, vaput ym. karnevaalit. Tässä iässä bileet vanhojen kavereiden kanssa eivät enää oikein onnistu, sillä heillä on omat kuvionsa perheidensä ja/tai kumppaneidensa kanssa. Uusi vuosi onkin todennäköisesti minulle ihan normaali viikonloppu eli vuosi vaihtunee (taas) ilman suurempia seremonioita.
Sama fiilis, joulu on paljon helpompi kuin biletysjuhlat! Vietän mielelläni joulunpyhät perheen ja sukulaisten kanssa, mutta ajatuskin siitä että viettäisin Uuden Vuoden vanhempieni luona masentaa. Jotenkin noihin juhliin kuuluu ulkona kavereiden kanssa juhliminen, mutta minkäs teet kun kaverit hoitelee kotona lapsiaan ja kutsuu luokseen muita pariskuntia? Olen huono kutsumaan itseni kylään, joten tämäkin Uusi Vuosi vaihtunee vanhempien luona.
"Minun mielestäni joulu on juhlista sinkun kannalta helpoin, sillä on täysin normaalia ja hyväksyttävää viettää joulua vanhempien seurassa."
Kyllä ! Onhan se sietämättömän helppoa, jos sattuu olemaan elävien kirjoissa olevat vanhemmat. Kunpa kaikki olisi näin itsestäänselvää...
Näinhän se tosiaankin on, että mitään ei kannattaisi pitää itsestäänselvänä. Tällä hetkellä oma tilanteeni on kuten edellä kirjoitin, mutta tilanne voi tietysti muuttua milloin tahansa. Mikään ei siis ole varmaa tai pysyvää.
Olen viettänyt monta joulua yksin. Lapsi elää omaa elämää tahollaan.
Jos ilma jouluna on edes vähänkin siedettävä (=lunta & pakkasta)taidan viettää (taas) jouluyön jossain metsän keskellä rakovalkealla / nuotiolla.
Sininen hetki auringonlaskun aikoihin, D.O.M Coffee ja muuta hyvää. Stressi laukeaa, mieli lepää ja virkistyy kiireettömässä ajassa. Mukaan tulijoita?
D.O.M Coffee? Kyselee sivistymätön.
Muuten tosi houkutteleva joulusuunnitelma, mutta henkilökohtaisesti inhoan kylmyyttä ja siis ulkona olemista talvella. Luulenpa siis itse kääriytyväni mieluummin huopaan ja istuvani sohvannurkassa hyvien kirjojen ja suklaarasian kanssa. Nuotiota en kyllä oikein viitsi olohuoneeseen sytyttää, mutta ehkä kynttilä tai pari ajaa saman asian :-)
Se on tietääkseni coctaili. Kahvia ja DOM likööriä.
" Mielessä on useampana vuonna peräkkäin ollut matka jonnekin. Matkat lämpimään ovat yksin matkustavalle kalliita"
Kustanna mut Peruun niin saat matkaseuraa samalla ja tulee keskimäärin halvemmaks:)
Eimut, ajattelin itse viettää ensimmäisen joulun "yksin". Eli en jaksa matkustaa mutsin luo jouluksi ahtamaan napani täyteen kinkkua ja kuuntelemaan/kattelemaan sitä joulutäpinää ym mukavaa vaan lojua kämpillä ihan omin neuvoin. Virkistävää vaihtelua mielestäni. Mitään tyttökaveria nyt sinällään jaksa siihen viereen edes haikailla tai muutakaan hömppää. Päivä siinä missä muutkin.
Itsekin teen niin. Vaikka se maksaa niin onpahan ainakin mieli (ja keho sen puoleen) jossain IHAN muualla kuin synkässä suomalaisessa perhehelvettijoulussa.
Tässä sulle tosielämää miehen kanssa. Tiet eroavat jouluksi, koska kumpikaan ei voi sietää appivanhempiaan. Niin, ei se mies sitä onnea takaa, todellakaan. Kyllä vaan sinkkujoulu ja juhannus viehättää jo minuakin. Valitsen kuitenkin vanhempani aina ennen miestäni.
" Lapin erämökkiin sen sijaan voisi mennä yksinkin... "
No miksi ei kaksin ?
Kuulostaa tutulta. Itse olen sinkkujen luutuneimmasta päästä, ei ole jouluja miesten kanssa vietetty. Mielestäni minussa ei ole mitään kummempaa "vikaa", mutta parisuhdetta ei vain ole löytynyt. Perhetaustakaan ei ole ollut henkisesti kovin kannustava, joten viime joulun jälkeen otinkin omaa tilaa. Nyt on ensimmäinen joulu yksin.
Toisaalta olen tyytyväinen. Vietän joulun mieluummin yksin kuin vaihtoehtoisesti kotona jokseenkin oudon maailmankuvan leijaillessa ilmassa. Taidan ihan vain lukea kirjoja, katsoa leffoja ja syödä suklaata. Jouluruuista en kauheasti välitä, joten riisipuuron lisäksi on toisena ruokana varmaan pitsaa. ;)
Ymmärrän hyvin, että yksin oleminen voi ahdistaa vuodesta toiseen. Nuorempana sitä ei huomaa, mutta 30 vuoden ikään ehtiessä ystävät ovat vakiintuneet parisuhteisiinsa ja seuraa löytyy harvemmin oli joulu tai arki. Se on ihan ymmärrettävää, niinhän sen olla pitääkin kun on tärkeä puoliso ja joillakin lapsiakin. Tunteja ei vain tule viikkoon lisää, joten aikaa ei voi olla kavereille paljoa. Edelleen olen hyvien ystävien seuralainen - vain harvemmin. Tämä on minulla syy miehen kaipaamiseen: kun muillakin niin miksei sitten minulla...
Arki alkaa järjestymään kaikenlaisten harrastusten ja työn merkeissä, mutta nämä pyhät kyllä tuntuvat välillä niin turhilta. Matka olisi tosiaan kiva, vaikka jouluristeily, mutta yksin en ole vielä uskaltanut. Ja kiskovat yksin matkustavalta ihan liikaa rahaa, ikään kuin sinkkuus olisi rikos... :(
itselläni myös yksinäinen joulu tulossa. mitä teette jouluna? ahdistaako?
Juu sama vika täällä, yksin viettelen sinkkujoulua, vanhempien luokse voisi mennä, mutta siellä kuolisi tylsyyteen koska vanhempani ovat melko iäkkäitä ja keskustelu aiheet melko vähissä, veljeni perhe lisäksi kutsuu vanhempani aina kotiinsa syömään aattona, joten eiväthän he kotona koko aattoa olisikaan, sisaruksilla on kaikilla omat perheensä ja traditionsa joihin ei viitsi tunkea. Joten viettelenpä sitten jouluaaton parhaassa (omassa) seurassa:)
Mietiskelin myös sitä vaihtoehtoa, että josko jonnekkin ulkomaille, mutta valitettavasti tämänhetkinen taloudellinen tilanne ei anna periksi..ehkä joku toinen vuosi.
Parhaita ovat joka tapuksessa ihmiset jotka utelevat jatkuvasti, että et kai sinä aio yksin joulua viettää, mene nyt vaan johonkin, joulu kun on perhe juhla ja kaikki..eivätpä taida käsittää, että aina se ei ole oma valinta.