Elämäni on sekaisn enkä tiedä mitä tekisin.Tämä rumba alkoi viime keväänä kun mieheni jäi kiinni pettämisestä.veimme eron harkintaan ja siellä se edelleen on.Olen antanut miehelleni anteeksi mutta kuitenkin joku tässä suhteessa kalvaa minua.Mä en ole onnellinen sillä tavalla kuin haluisin olla.Tuntuu että ei meillä ole paljoa yhteistä.Tajusin tämän asian toisen miehen kautta joka antoi mulle paljon ajateltavaa ja jonka kanssa mulla on niin paljon yhteistä,mutta olemme vain ystäviä koska olen naimisisssa.Erotakko vai ei?Vieläkö kannattaisi yrittää löytää yhteys?vai jatkanko elämää yksin?
Mitä tekisin?
sannipanni
31089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
harkitse.meillä oli niinpäin että vaimo petti.muutama vuosi koetettiin yhdessä.siitten vaimolla liiallinen alkon ja lääkkeiden käyttö.erottiin.oisi pitänyt erota heti .menetin kolme vuotta turhaan,nyt asun avoliitossa raittiin naisen kanssa.itse joskus olusilla käyn.eikä siitä ole ollut mitään sanomista.
tee sitten vasta päätökset, koska takaisin on vaikea enää tulla,vaikka haluaisi, jos liitto päätetään.
Sanot,että miehesi on pettänyt kerran ja olet jo antanut anteeksi. Jatko riippuu aivan teistä kahdesta eli siitä kuinka haluatte panostaa jatkossa liittoonne. Teillä on mahdollista jatkaa, varsinkin jos tämä on miehesi ensimmäinen pettäminen ja hän haluaa osoittaa olevansa uskollinen loppuelämänne.
Anna ajan kulua ja keskustelkaa ja menkää vaikka parisuhdeterapiaan, joita nykyään paljon mainostetaan. Ehkä löydätte toisenne uudestaan ja alatte arvostamaan teidän kumpaisenkin ajatuksia ja harrastuksia. Teillä on vielä toivoa yhteisestä tulevaisuudesta. Tilanteenne ei ole paha, kuten joillain, joiden liitossa petetty monesti ja muutosta ei näkyvissä.
olen ollut 4v naimisissa mies on psyykkisesti sairas ja hänen mielestä toiseen naisen paneminen ei ollu pettämistä. Olen ottanut eron ja muutin pois mutta en kestänyt asu yksin ku ei oo helppo löytä ihmisen jota tarvitse ja jos pitkään on ollu saman miehen kanssa me asutan nyt erillä jo 1v ja meillä meni hyvin ku osasin antta anteeks vaik vaikeit ollu ja nyt yritän ajattelematta että jos se ei oo munka et se pettä taas. Oman kokemuksen mukaan voisin sano et parempi asu erillä ja vaik käyä jossain yhessä noin sanottu seurustella kunnes usko täysin jonkun miehen jota ei ees tunne ja se vaa panee sua ja heittä menemä ja se satutta enemmän ku yrittä usko taas miehen jota tuntte hyvin ja tiat mistä se tykkä ja mistä ei. Ylensä miesten loogikka sellainen et niiten on pakko saada jotain uutta ku sama nainen kyllästyttä mutta jos se ei oma naisa näkee koko ajan niin sille ei tee mieli pettä