Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa hieman yli neljä kuukautta. Aina aikaisemmissa suhteissani tässä vaiheessa olen jo ns. kyllästynyt ja katsellut jo muita tyttöjä. Nyt olen totaalisen rakastunut tähän tyttöön ja hän on monessa asiassa juuri sellainen jota olen etsinyt. Minusta on alkanut tuntua että tyttö ei ole enää niin kiinnostunut minusta. En todellakaan haluaisi menettää tätä tyttöä. En tiedä miten voisin sen jälkeen enää löytää "hänen veroistaan" söpöä ja ihanaa tyttöä. Hän on vasta 17-vuotias. Suhteemme alku oli jotain aivan ihanaa. Molemmat kirjotteli toisilleen kauniita rakkausrunoja ja olemme jo sanoneet rakastavamme toisiamme. Näemme yleensä vain viikonloppuisin.Välimatkamme on n.100 km. Eli noin tunti. Hän asuu vielä kotonaan joten sen tähden en voi olla hänen luonaan viikolla, koska hänen äitinsä ei pidä siitä ja hänellä on lukio meneillään. Tuntuu että hän on kylmentynyt minua kohtaan. Minä kaipaan myös samanlaista rakkautta kuin itse annan hänelle.
Hänellä on vanhojen tanssit alle kahden viikon päästä. Aikaisemmin hän pyysi minua sinne,nyt hän pitää järjettömänä että tulisin sinne, koska me ei nähtäis sinä iltana eikä viikonloppuna kuin se onnitteluhetki tanssien jälkeen, koska hän menee vanhojen bileisiin ja koeviikko on seuraavalla viikolla. Vaikka kuinka yritän sanoa hänelle että haluan niin kovasti tulla sinne, vaikka joudunkin matkustamaan n.15 euron edestä nähdäkseni tanssiaiset, niin silti hän ei tunnu hyväksyvän asiaa. Eihän se häneltä ole pois. Minä olisin ainakin ihan otettu jos tyttöystäväni haluaisi väen vängällä tulla johonkin tilaisuuteeni vain nähdäkseen minut. En tietenkään estelisi hänen aikeitaan. Ihan kun hän ei tykkäisi että minä olen siellä. Miksi hän käyttäytyy noin? Onko hänellä jotain peiteltävää? Hän vain toistaa ettei siinä ole mitään järkeä että tulisin, koska joku kuulemma videokuvaa ne ja näkisin ne myöhemmin. Minulle onkin paljon tärkeämpää olla paikan päällä ja onnitella häntä siellä. Mitä oikein teen?
Hänellä on vanhojen tanssit alle kahden viikon päästä. Aikaisemmin hän pyysi minua sinne,nyt hän pitää järjettömänä että tulisin sinne, koska me ei nähtäis sinä iltana eikä viikonloppuna kuin se onnitteluhetki tanssien jälkeen, koska hän menee vanhojen bileisiin ja koeviikko on seuraavalla viikolla. Vaikka kuinka yritän sanoa hänelle että haluan niin kovasti tulla sinne, vaikka joudunkin matkustamaan n.15 euron edestä nähdäkseni tanssiaiset, niin silti hän ei tunnu hyväksyvän asiaa. Eihän se häneltä ole pois. Minä olisin ainakin ihan otettu jos tyttöystäväni haluaisi väen vängällä tulla johonkin tilaisuuteeni vain nähdäkseen minut. En tietenkään estelisi hänen aikeitaan. Ihan kun hän ei tykkäisi että minä olen siellä. Miksi hän käyttäytyy noin? Onko hänellä jotain peiteltävää? Hän vain toistaa ettei siinä ole mitään järkeä että tulisin, koska joku kuulemma videokuvaa ne ja näkisin ne myöhemmin. Minulle onkin paljon tärkeämpää olla paikan päällä ja onnitella häntä siellä. Mitä oikein teen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ehkä tosi asia on, että tyttöystäväsi on menettänyt kiinnostustaan sinua kohtaan. Tiedän millaiselta tuntuu, kun toinen rakastaa enemmän kuin toinen, ja silloin tuntuu pahalta jo sekin, että toinen on lähettyvillä.
Mikset kysyisi asiasta häneltä? Miltä hänestä tuntuu, onko hän menettämässä kiinnostustaan jne. Onhan hän toki nuori, mutta kyllä sitä ennenkin on suhteita solmittu tuon ikäisenä. Mikäli hänellä todella on samanlaisia tunteita sinua kohtaan, hän kyllä ilmaisee sen. Nyt vaan näyttäisi siltä, että hän on menettänyt kiinnostuksensa sinuun, ikävä kyllä :/ Voihan toki syynä olla myös se, että hän todella ajattelee sitä miten sitä 'menetät' 15 euroa vain muutaman tunnin takia.
Sinunkin tulisi ymmärtää, että hänellä on koulu kesken ja hän ilmeisesti haluaa panostaa siihen. Tiedän kokemuksesta myös sen, että kouluun on vaikea panostaa, jos joku on koko ajan hiostamassa niskaan. Ehkä sinun pitäisi antaa hänelle aikaa? Kysytkö häneltä hänen opinnoistaan, oletko kiinnostunut hänen elämästään?
Siihen voi olla niin monta syytä miksi hän käyttäytyy näin. Paras vaihtoehto olisi mielestäni kysyä häneltä suoraan hänen tunteistaan.
Tsemppiä joka tapauksessa :)
Me ollaan puhuttu kyllä suhteestamme.Hän sanoo ettei ole jättämässä. Mutta kun moni asia tuntuu niin vaikeelta.Esim.Nykyään kun olen menossa sinne, niin hänen puheistaan saa välillä ihan sen käsityksen että en ole tervetullut menemään niille. Välillä hän on niin läheinen minulle, välillä taas valittaa ihme asioista. Hän on itsekin myöntänyt sen, että voisi olla vähän kiltimpi mulle. Tämä on oikeestaan mennyt tällaseks tämän vuoden puolella, kun lokakuussa alettiin seurusteleen.Hän löytää musta kaikki pikkuviat.Hän ei juuri koskaan kehu mun hyviä puolia.Mä teen juuri päinvastoin hänelle...
Tammikuun puolessa välissä hän kirjoitti maailman ihanimman rakkauskirjeen, mutta viikko sen jälkeen hän käyttäytyi aika oudosti mua kohtaan ja kun kysyin että miten voit kirjoittaa tollasen kirjeen ja sit vähän sen jälkeen hän ei tiedäkään että rakastaakohan hän mua vai pitääkö vain erityisen paljon. Vaikka siinä vaiheessa oltiin sanottu "mrs" jo yli kuukauden ajan. Hän vastasi että hän kirjoitti kirjeen jossain tunnehuipussa.Tuntuu aika naiivilta käytökseltä.
Toki annan hänelle kouluunkin aikaa, mut silti koulu tuntuu olevan tekosyy välillä. Hän on sanonut mulle, että häntä ahdistaa se että me vietämme melkein joka viikonlopun yhdessä eikä hänellä jää aikaa esim. kavereilleen (toki näkee nämä koulussa joka päivä).Esim. hän menee ens lauantaina mieluummin kaveribileisiin, kuin minun kanssani tanssimaan(se on yhteinen harrastuksemme,jossa melkeen joka viikonloppu käydään) Ei siinä vielä pelkästään mitään, mutta kun siinä tapauksessa mun pitäis lähteä lauantai-illaksi YKSIN kotiin 100km:n päähän opiskeluboksiini! En mä vois tehdä tollasta hänelle, mä rakastan häntä niin paljon.Hän ei edes ehdota että mäkin voisin mennä hänen kanssaan niihin bileisiin. Onhan niissä muitakin jätkiä(ja se mua huolettaakin).
Kauniit tekstiviestit ja mailit on vähentynyt huomattavasti. En mäkään halua hänelle niin usein enää sellasia laittaa, ku tuntuu et sit hän vastaa vaan myötätunnosta,jos vastaa...Vaikka rakastan tyttöä niin mielettömästi ja haluaisin hänet. Täytyy varmaan vaan toivoa että tämä on ohi menevä vaihe ja antaa aikaa hänelle omiinkin menoihin. Se tarkoittaa silloin sitä että emme nää ehkä niin usein. Mutta ku itse kaipaan häntä niin kovasti...
Minulla oli tässä vähän aikaa sitten sama tilanne, sama välimatka, saman ikäinen tyttö, ja minä olen sinun kanssasi saman ikäinen. Tuli vain mieleen, mistäpäin tuo tyttönen on? Kuulostaa niin hälyttävän tutulta...
Minulle kävi juuri niinkuin sinulle, tyttö kylmeni yhtäkkiä, ja kaikki yhteydenototkin olivat jotenkin liikaa... Puhuimme asiat selviksi puhelimessa, joten kokeilepa sinäkin samaa.
Melko yleistä on ettei alle about 25-v tyttö ole vielä ollenkaan valmis sitoutumaan pysyvämmin kehenkään (vaikka olisi aluksi muuta luullut tai väittänyt). Jos kumppani alkaa tuntua väärältä, irti ei kuitenkaan mielellään päästetä heti, koska silloinhan saattaisi jäädä yksin... Toiset taas ovat jo löytäneet uuden miehen, mutta eivät vain saa sanotuksi edelliselle että se on finito, koska pelkäävät seuraamuksia (tulee turpaan tai muuten vaan paha mieli ja on niin kamalaa tuntea syyllisyyttä...)
JOS taas ei lähde tälle inhorealistiselle linjalle, niin voisi ajatella että tyttö on tuumaillut niin että kun sinulle tulisi niin kalliiksi se reissu häntä katsomaan, hän olisi ikäänkuin kovasti vastuussa siitä että tapaamisemme on iki-ihana, ja tällainen vastuun taakka saattaa tuntua suurelta. Tämä voi kuulostaa kummalta, mutta ainakin minusta naisena on usein tuntunut että olen vastuussa suhteen tunneilmapiiristä.
Valitettavasti kuitenkin tuo ensimmäinen vaihtoehto on se todennäköisin.
Vastaa nimim. juttuja pikkuveljeltään kuullut.
Suhteenne ei kuitenkaan ole kovin pitkä vielä. Ehkä hän on huomannut ettei haluakaan näin tiivistä yhteiseloa. Sanoitko etteivät hänen vanhempansa pidä sinusta, miksi?
Tunnetko hänen kavereitaan? Tunteeko hän sinun kavereita?
Ettei yhteiset viikonloppunne olisi vain kahdestaan oloa? Tavallaan erillisenä siitä "oikeasta elämästä". Kuulostaa vähän siltä että tyttö ei tahdokaan sinua osaksi elämäänsä, siis myös bileisiin mukaan jne.
Tuossa iässä ainakin itselleni ainakin oli todella tärkeää nähdä kavereita ja bilettää heidän kanssaan. Ei vain nähdä koulussa vaan nimenomaan viikonloppuisin ja bileissä. Taisi seurustelukin olla silloin aika lyhytjännitteistä. Jatkuvasti tutustui uusiin mukaviin ihmisiin ja halusi uusia kokemuksia. Kohta on ikää päästä baareihinkin jne.
Voi olla ikäkysymyskin, mutta kuulostaa siltä että tyttö tahtoo tilaa. Ja todennäköisesti ei oikein tiedä mitä tahtoo. Seurustella tosissaan vai ei, sinun kanssa vai ei..
Neuvoja mulla ei ole. Keskustele, kuuntele, anna tilaa
Ja keskutelu sitten kunnolla, painostamatta, älä vain kysele aikooko jättää vai ei
Olemme tavanneet lavatansseissa(se on molempien rakas harrastus).Joten baari ei kiinnosta kumpaakaan erityisesti.No ehkä häntä vähän enemmän puolen vuoden päästä kun täyttää 18.Mut tanssi on silti nr 1.
Hänen äitinsä ei pidä minusta, no ehkä vähän enemmän nykyään.Mulla oli sanomista tytön äitin kanssa suhteen alussa, kun äiti oli niin epäileväinen mun suhteen.Nyt menee jo senkin kanssa paremmin.En tunne hänen kavereitaan kovin hyvin.Olen nähnyt kaupungilla muutaman kerran.Mun kavereita hän on nähnyt kans tosi vähän(ei niitä edes ole montaa,lähinnä sukulaiset).
Hänen äitinsä on selvästi vaikuttanut hänen suhtautumiseen minuun.Epäreilua! Äitinsä ei edes tunne minua ja jo latelee epäilyjä.Mut ei onneks enää niinku alussa.
Sitä se varmaan onkin, tyttö tahtoo tilaa.Mut pelkään just että kun hänellä on tilaa paljon, hän löytää jonkun teinipojan, ihastuu tähän ja huomaa muutaman viikon päästä että ei se ollutkaan hyvä. Ja sillon hän vastaa huomaisi mitä on oikein menettänyt. Hän on ainakin ollut (jos ei enää ole) tosissaan mun suhteen, sillä hän antoi neitsyytensä minulle yllättävänkin pian seurustelumme alussa. Hän oli ennenkin ollut ihastuneena johonkin poikiin ja seurustellutkin, mutta sänkyyn asti homma ei koskaan ollut edennyt.
Ehkä kuvittelen liian pessimistisesti näitä juttuja, mut tosiasia on se että olen kokenut itse saman 4 kertaa toisin päin eli olen jättänyt tytöt, koska ei enää kiinnostanut, niin ehkä se osuu nyt omaan nilkkaan. Tuntuu vaan niin pahalta jos menetän tytön, koska hän on niin sellainen jota olen aina etsinyt...
Hän antoi neitsyytensä sinulle.. ei ole hyvä asia.. sinun täytyy ymmärtää se että olet paljon vanhemi jos tytöllä olisi ollut muutama poikakaveri aiemmin tai harrastanut jonkun muunkin kanssa sexia asia voisi olla toinen.. mutta juttu on kuitenkin silleen että 17v kokematon tyttö ei voi kunnolla sitoutua suurimmaksi osaksi sen takia että sinua on vaikeaa arvostella.. jos hänellä olisi asiasta kokemusta hän voisi olla kypsempi ja asia voisi onnistua mutta tässä tilanteessa voin aika varmuudella sanoa että tuskin onnistuu.. vaikka on se joillain toiminutkin.. mutta hyvin harvoilla.. enemmän tuskaa tämä sulle tuo.. puhu hänen kanssaa asiasta.. eteenkin hänen mahdollisista aikaisemmista suhteista..
On hän aikaisemminkin harrastanut seksiä muttei yhdyntää. Eli siis neitsyytensä hän antoi minulle.