Hei,
olisko jollain kertoa jotain hyvää lääkettä sosiaalisten tilanteiden pelkoon? Mulla sydän hakkaa, punastun ja hikoilen ihan arkipäiväisissä tilanteissa. Olen käyttämyt tarvittaessa Propralia, mutta se ei enää tunnuu tarpeeksi tehokkaalta. Tiedän, että vahvat rauhoittavat on yksi vaihtoehto, mutta en haluaisi niihin sortua. Eli jos te olette kokeneet jonkin lääkkeen hyödylliseksi, kertokaa please! Alan olla aika epätoivoinen..
olisko jollain kertoa jotain hyvää lääkettä sosiaalisten tilanteiden pelkoon? Mulla sydän hakkaa, punastun ja hikoilen ihan arkipäiväisissä tilanteissa. Olen käyttämyt tarvittaessa Propralia, mutta se ei enää tunnuu tarpeeksi tehokkaalta. Tiedän, että vahvat rauhoittavat on yksi vaihtoehto, mutta en haluaisi niihin sortua. Eli jos te olette kokeneet jonkin lääkkeen hyödylliseksi, kertokaa please! Alan olla aika epätoivoinen..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kerrot käyttäneesi Propralia, mutta sanot, ettei se "enää tunnuu tarpeeksi tehokkaalta". Nyt voisi miettiä, millainen Propralin käyttötapa Sinulla on, sekä onko tämän beetasalpaajan annos riittävä. Onko tarve jatkuva, vai jollakin tavalla tarkemmin tietyn tyyppisiin sosiaalisiin tilanteisiin rajoittuva.
Toiseksi sanot, että "vahvat rauhoittavat on yksi vaihtoehto, mutta en haluaisi niihin sortua". Mietin, mikä merkitys tässä lauseessa ja omissa mielikuvissasi on sanoilla "vahvat rauhoittavat" ja niiden käyttöön liittyvä "sortuminen".
Kävisit ihmeessä omalla lääkärilläsi. Laaja-alaisissa sosiaalisissa peloissa voi hyvin puoltaa paikkaansa säännöllinen mielialalääkitys, jolla aivokemiaa saadaan normaalimpaan suuntaan. Kyseessä siis joukko ns. ahdistus-masennuslääkkeitä, joiden mahdollisen tarpeen ja soveltuvuuden omalääkärisi voisi arvioida.
Propralin käyttö voi edelleen puoltaa paikkaansa - keskustele siitäkin lääkärisi kanssa. Lisälääkkeenä tilapäisesti hankalimpiin tilanteisiin tai alkuvaiheessa muun mielialalääkityksen tehoa odotellessa bentsodiatsepiinit kuten oksatsepaami voivat olla hyvä apu. Näin kuitenkin joka tapauksessa tarvitset asiantuntija-arvion. Käythän siis lääkärissä ja pidät, Ritu, huolta, että saat itsellesi asianmukaisen avun! Mikäli taloudellinen tilanne sallii, yksityinen psykiatrian erikoislääkäri voisi olla yksi hyvä vaihtoehto myös.
Nyt toki myös erilaiset psykoterapeuttiset ja psyykkisen tuen huomioivat hoitomuodot ovat toki kannatettavia.
Yritä olla ihmisten parissa, liikunta, elokuvat ja kaikki sellainen, missä olet toisen kanssa tekemisissä, mutta koet olotilasi vielä ihan siedettäväksi ilman lääkkeitä, on hyödyllistä tervehtymisen kannalta.
Turhaa pelkäät rauhoittavia lääkkeitä, kun kerran selvästi näytät niitä tarvitsevan. Itse olen kokenut, että rauhoittavat tarvittaessa käytettynä tuovat hyvän avun.
Cipralex? Minulla tehosi hyvin ja aika nopeasti. Ei kannata säikähtää alkuvaiheen "tilan pahenemista" se menee muutamassa päivässä ohi. Nykyisin siedän hyvin erilaisia tilanteita ja ihmisiä, en saa "hikoilu"kohtauksia jotka haisivat pelolta ja kertoivat ympäristölle kuinka huonosti voin. Tosin, en myöskään tunne ääripäätä surussa, ilossa enkä seksissä. Se lienee lääkkeen haittapuoli muttei se haittaa minua, olen sillä mielellä että jahkas olen tottunut tilanteisiin annan aivojeni yrittää suoriutua elämästä ilman lääkitystä.
Lääke ei ole oikea lääke tähän "vaivaan". Hikilenkki on paljon parempi. Annostus joka toinen päivä.
Olisi mukava tavata vielä joskus punastuva naishenkilö. Kaikki muut ovat jo niin sosiaalisestin paatuneita.
kysyppä docilta.
Minulla on käytössä citalopram hexal, mutta en usko sen auttavan punastumiseen. Uskallan kohdata ihmisiä ehkä hieman paremmin, toisaalta olotilani on välinpitämätön sosiaalisissa kahvipöytätilanteissa. Jollain lailla en välitäkkään ottaa osaa keskusteluun. En jälkeenpäin enää masennu ajatellessani ks. tilanteita ja puhumattomuuttani. Itkua ei saa aikaiseksi, silmät kostuu jotain herkkää kokiessa, mutta itkua ei tule. Sivuoireena on nukahtamisvaikeus, valvoessa miettii asioita, mieleen putkahtaa kaukaisia tapahtumia merkityksineen. Psykologin luona olen selvitellyt sisinpääni ja se onkin auttanut kovasti.
niin, cipralex auttaa - minua ja monia muitakin.