Moi!
Olen ollut kaukosuhteessa viime toukokuusta asti. (välillämme noin 200km)
Viime aikoina on mieheni kanssa ollut aika paljon kaikenlaisia riitoja ja minusta alkoi tuntua että hänellä on joku toinen. Halusin jutella asiasta, mutta mies kiisti kaiken. Yleensäkin aina kun halusin jutella suhteeseemme liittyvistä asioista, mies hermostui ja sanoi että jankkaan.
No kuitenkin viime päivät olivat todella outoja ja mies oli minua kohtaan erilainen kun koskaan ennen.
Loppujen lopuksi päädyimme siihen, että lopetamme tämän jutun. Aloite tuli minun puolelta, koska mies aina sanoi että "sinä saat päättää" eikä näin ollen tahtonut ottaa vastuuta asiasta. En olisi tahtonut lopettaa, sillä rakastan häntä suunnattomasti. Silti tuntui, että ehkä myös mies tätä tahtoi (ainakin käytöksensä perusteella).
Ja sitten kun sanoin hänelle siitä, että olen päätynyt siihen, että ei tätä kannata jatkaa jne. niin hän vaan sanoi, että ei aio minua unohtaa ja että asiat ei vain aina mene niinkuin itse tahtoisi ja että eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan jne.
Kuitenkin sain sellaisen käsityksen että hän oli asiasta samaa mieltä.
No minä sitten aloin tehdä tätä uhohtamis/ero prosessia mielessäni, itkin ja surin jne. Aloin miettiä elämääni ilman häntä yms.
No sitten jos samaisena yönä sain tältä mieheltä tekstiviestin: "Minulla on sinua helvetinmoinen ikävä! Rakastan sinua! Miksi tämä on niin vaikeaa?"
Juuri tähän tahtoisin teiltä kommentteja/mielipiteitä... Miksi juuri kun olemme sopineet tästä asiasta, niin hän laittaa viestiä?
Olen ihan pihalla taas...
Olen ollut kaukosuhteessa viime toukokuusta asti. (välillämme noin 200km)
Viime aikoina on mieheni kanssa ollut aika paljon kaikenlaisia riitoja ja minusta alkoi tuntua että hänellä on joku toinen. Halusin jutella asiasta, mutta mies kiisti kaiken. Yleensäkin aina kun halusin jutella suhteeseemme liittyvistä asioista, mies hermostui ja sanoi että jankkaan.
No kuitenkin viime päivät olivat todella outoja ja mies oli minua kohtaan erilainen kun koskaan ennen.
Loppujen lopuksi päädyimme siihen, että lopetamme tämän jutun. Aloite tuli minun puolelta, koska mies aina sanoi että "sinä saat päättää" eikä näin ollen tahtonut ottaa vastuuta asiasta. En olisi tahtonut lopettaa, sillä rakastan häntä suunnattomasti. Silti tuntui, että ehkä myös mies tätä tahtoi (ainakin käytöksensä perusteella).
Ja sitten kun sanoin hänelle siitä, että olen päätynyt siihen, että ei tätä kannata jatkaa jne. niin hän vaan sanoi, että ei aio minua unohtaa ja että asiat ei vain aina mene niinkuin itse tahtoisi ja että eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan jne.
Kuitenkin sain sellaisen käsityksen että hän oli asiasta samaa mieltä.
No minä sitten aloin tehdä tätä uhohtamis/ero prosessia mielessäni, itkin ja surin jne. Aloin miettiä elämääni ilman häntä yms.
No sitten jos samaisena yönä sain tältä mieheltä tekstiviestin: "Minulla on sinua helvetinmoinen ikävä! Rakastan sinua! Miksi tämä on niin vaikeaa?"
Juuri tähän tahtoisin teiltä kommentteja/mielipiteitä... Miksi juuri kun olemme sopineet tästä asiasta, niin hän laittaa viestiä?
Olen ihan pihalla taas...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kunhan kiusaa sua. Eihän siitä mitään kumminkaan tulisi. Se on nyt vielä jonkinlaista takertumista. Älä kuvittele että asiat sen paremmaksi muuttuisivat, jos nyt päättäisitkin taas yrittää hänen kanssaan. Riidat jatkuisi taas jossain vaiheessa. Edelleen on myös se 200 kilsaa väliä, mies ei halua/halunnut puhua teidän suhteeseen liittyvistä asioista. Vrmaankin hermostuu taas, jos otat asian esille, ehkäpä hänellä onkin joku toinenkin nainen kiikarissa. Ehkäpä on niitä jotka ei osaa irrottaa kun sen aika on. Tuskinpa sä haluat mikään toinen nainen olla, ja varmaan ihan hyväkin, että mies löysi naisen itselleen lähempää. Anna olla ja pistä sille tekstari, että tämä oli nyt tässä, kiitti menneistä ja onnea sen tulevan naisen kanssa.
joopa-joo. toi on nyt niitä miesten "varallapitojuttuja". selvästi kaverilla on toinen tai useampiakin. sinä olet kaukana varalla... et ole joka päivä nurkissa häiritsemässä... pitää sinua tuollaisilla texteillä kiinni itsessää, jos joku päivä sattuisi tarvitsemaan...
Eli unohda koko juttu.
Keskity omaan elämääsi. Soutaminen ja huopaaminen kuuluu järvelle, ei parisuhteeseen.
Sä tapaat jonain päivänä ihanan miehen, joka uskaltaa kertoa sulle tunteensa selvällä suomen kielellä päivän valossa.