Aikanaan saab kehitti moottoria jossa olisi ollut säädettävä puristussuhde. Jonnekin tuo suunnittelu on jäänyt.
Tuli mieleen että eikö puristussuhdetta olisi helppo säätää sillä konstilla että säädettäisiin palotilan tilavuutta.
Vaikka öljynpaineella säädettävä sylinteri joka työntyisi palotilaan enemmän tai vähemmän. Kun sylinteri olisi työntynyt enemmän sisään, puristussuhde olisi korkea ja kun sylinteri olisi ulompana, puristussuhde olisi alempi.
Tietysti tuo pitäisi mitoittaa niin että se ei ota venttiileihin eikä mäntään kiinni.
Tuli mieleen että eikö puristussuhdetta olisi helppo säätää sillä konstilla että säädettäisiin palotilan tilavuutta.
Vaikka öljynpaineella säädettävä sylinteri joka työntyisi palotilaan enemmän tai vähemmän. Kun sylinteri olisi työntynyt enemmän sisään, puristussuhde olisi korkea ja kun sylinteri olisi ulompana, puristussuhde olisi alempi.
Tietysti tuo pitäisi mitoittaa niin että se ei ota venttiileihin eikä mäntään kiinni.
Vastaukset 15
Vanhimmat
sinun ehdotuksesi mukainen värkki.
Saabin patentti toimi, mutta GM osti sen suurella rahalla pois markkinoilta ettei vihollinen saisi sitä. Ja eikähän öljyntuottajien omistama jenkkimerkki halua kulutusta autoissa pienentää, joten ei tule ikinä GM:n autoja siltä merkiltä!
Muitakin fiksuja autoon liittyviä keksintöjä on ostettu "hyllyyn piiloon". Joku Tanskalainen keksi taannoin halvan korinvalmistutavan, Renaultilla on ollut tosi pieniruokainen esittelyauto, samoin Audilla. Ei puhettakaan että tulisi tuotantoon.
Samoin Citroen Visassa oli monta edistyksellistä ja jokapäiväistä ajoa helpottavaa keksintöä, mutta eipä näy edes saman konsernin autoissa enää.
Roskaa meille autotehtaat syytävät ja sitä sitten kiiltokuvaesitteissään kauppaavat. Ja tyhmiin menee kuin häkä!
semmoista helpottovaa keksintöä
Jousitus, korin ohella :-)
oli ainakin:
- loistava jousitus, toteutettu tavanomaisin menetelmin, mutta asiaan paneuduttu kekimääräistä paljon paremmin. Oli mallia hyvinkin monille suuremmillekin autoille.
- loistavat ajo-ominaisuudet. Ilo ajaa pitkääkin matkaa ja huonoillakin teillä.
- kaksioisainen hattuhylly, jonka toinen osa jäi apuhyllyksi ja toinen kääntyi takalasia vasten pois tieltä, kun takaluukku avattiin.
- takapenkin alusta ja takaselkänojan tausta peltiä. Käännettynä tavaratila lisäämiseksi kesti kolhujakin.
- sivuun käännettävät sivupeilit, joiden suuntaus ei tästä muuttunut.
- pikkuautoksi reilusti suuremmat sisätilat ja tavaratila kuin muissa vastaavissa eli parempi tilankäyttö.
- hyvät lumessakulkuominaisuudet, tosin luultavasti tahmean tasauspyörästön takia.
- kompakti ja yksinkertainen mittaristo.
- paljon säilytystilaa pikkutavaroille.
- etu- ja takajousituksen jousten alatuenta ei kerää soraa ja rapaa kuten muissa autoissa, koska toteutettu järkevämmin.
- etupyörien laakereissa oli stefat joten kestivät paljon kauemmin kuin seuraajan, Pösön, stefattomat (200/20 tuhatta km).
- helposti korjattavaksi tehty McPhersonien rakenne. Ei erillisiä laakereita eikä tarvittu erikostyökaluja.
Tuossapa aluksi. Oli ehkä muutakin.
Oli siinä huonotkin puolensa kuten kaikissa muissakin, mutta kysehän oli niistä ominaisuuksista, mistä olisi ollut opiksi otettavaa muillekin.
peugeot 104 tekniikkaan ja alunpitäen sen piti perustua fiat 127 teknikkaan
"Tuli mieleen että eikö puristussuhdetta olisi helppo säätää sillä konstilla että säädettäisiin palotilan tilavuutta."
Juuri tästä on kyse. Onko muitakin tapoja?
Saabilla muistaakseni lohko kääntyi sivulta kampiakseliin nähden jolloin palotilan yläpinnan etäisyys männän päältä muuttui eli puristussuhde muuttui. Sinä ehdotit nyt pystysuoraa liikettä eli samaa asiaa eri toteutuksella.
Uskoisin että tavalla tai toisella tulemme tämän vielä näkemään.
Mitä hyötyä puristussuhteen säädöstä olisi? Kompensoitaisiinko pienillä kierroksilla hidasta liikettä kovemmalla puristuksella?
osakuormituksella voidaan käyttää suurta puristussuhdetta jolloin hyötysuhde paranee suuremman sylinteripaineen myötä.
Täyskuormalla on puristussuhdetta pakko laskea nakutusvaaran vuoksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nakutus
"osakuormituksella voidaan käyttää suurta puristussuhdetta jolloin hyötysuhde paranee suuremman sylinteripaineen myötä. "
Noin kai se on, mutta eikö korkeat sylinteripaineet ja sitä myöten lämpötilat juuri heikennä hyötysuhdetta.
Mihin perustuu puristussuhteen nostamisen hyöty osakuornalla ja kuinka suuri se suunnilleen olisi ?
ja toimiva, sekä helppo toteutukseltaan.
Harmi sanoa, mutta ehdottamasi ratkaisu olisi erittäin hankala ja monimutkainen ja toisi roppakaupalla tiivistys, lämmönhallinta ym. ongelmia.
Tiivistysongelmia?
Onhan siinä sylinterissä mäntäkin ja venttillit, jotka kaikki on onnistuttu tiivistämään.
Hankalaakaan en ymmärrä, yksinkertainen sylinteri joka painuu palotilaan enemmän tai vähemmän.
Olen miettinyt aivan samanlaista ratkaisua, mutta kun miettii 4 venttiilitekniikkaa, niin kannessa ei ole tuolle "puristussuhteen muutos -männälle" juurikaan tilaa. No ehkä jos käytettäisiin 2 venttiilitekniikkaa, niin tilaa olisi. Ongelmana on tällöin selvästi huonompi sylinterin muoto palotapahtumaa ajatellen, joten hyötysuhde heikkenisi verrattuna normaaliin sylinteriin. Mielestäni tuo sylinterilohkon liikuttaminen on ehkä parempi ratkaisu ja siihenhän perustuu mm. Saabin kehittelemä ratkaisu. Samantapaista on suunnittellut mm. Mitsubishi ja vajaa vuosi sitten tuli AMS:n lähetyksessä patkä Audin vastaavasta virityksestä.
Miten se sinne painuu?
Minkä voiman kehittelisit uhmaamaan sylinterissä olevaa palamispainetta?
Sylinteri ei ole koskaan täysin tiivis, miksi pitäisi lisätä vastaavia ratkaisuja sylinteriin?
Saabin kääntyvän lohkon idea on hyvä.
Ei lisää tiiviysongelmia.
Tosin, voithan itse suunnitella paremman ratkaisun...
Mitenkäs tämä nakutuksenesto on toteutettu nykyaikaisissa koneissa? Voidaan siis käyttää 98 hyvällä hyötysuhteella mutta samoin voidaan käyttää 95 sekä 93 (tai jotain vastaavaa edukasta menovettä).
Mielestäni nakutuksen pystyy estämään vain madaltamalla puristussuhdetta. Vai säädetäänkös siinä sytytystä? Eikä matalilla puristuksilla saada hyvää hyötysuhdetta korkea oktaanisesta polttoaineesta.. Toisaalta polttomoottorissa on muutenkin huono hyötysuhde.
Perustilanne nakutukseen on tämä:
Kun seos on paineessa sylinterissä ja kipinä sytyttää sen, sanotaan nyt X astetta ennen yläkuolokohtaa. Liekkirintama lähtee etenemään tulpasta etääntyen, tällöin paine nousee myös siellä missä seos ei vielä pala ja useista syistä johtuen syttyy itsekseen josta seuraa paineen liian nopea nousu ja paineiskut törmäilevät toisiinsa (tästä tuo ääni, ritinä , kilinä, ei siis oikeastaa muistutua nakutusta vaikka niin aina puhutaan)Paine siis ehtii nousta huomattavasti jota sillä hetkellä vielä ylöspäin nouseva! mäntä lisää.
Jos sytystä myöhästetään, itsesyttyminen loppuu.
Kun seos on kipinän sytyttämänä palamassa ja paine on nousemassa siihen pisteeseen että itsesyttyminen voisi tapahtua, mäntä onkin jo menossa alaspäin ja tilanne on ohi.
tai ainakin suunnilleen näin ...