Turha pohtia kuoleman jälkeisiä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pascalin_vaaka

Jos kuolen uskovaisena ja Jumalaa ei olekaan, niin en häviä siinä mitään, että olin uskovainen. Jos taas Jumala on ja vaatii uskovaisuutta ja kuolen epäuskoisena joudunkin helkuttiin. Näinhän se ajatuskulku pääpiirteissään menee.

Kyseinen päätelmä ei kuitenkaan ole lainkaan ongelmaton. Ensinnäkin Jumalia on kuviteltu miljardeja. Henkilö, joka uskoo Allahiin voi tehdä tämän saman päätelmän, samoin Shivaan, Vishnuun tai mihin tahansa Jumalaan uskovat. Argumentti on siis aivan typerä, koska ei ole mahdollista selvittää mikä jumalista pitäisi valita.

Uskonnot ovat vain harhaluuloa ja kaikki jumalat siis pelkkää mielikuvitusta. Mitä järkeä on tuhlata elämänsä elättelemällä uskonnollisia harhaluuloja? Ei mitään.
20970
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Mietithän sinä ja me muutkin paljon muutakin "tyhjänpäiväistä", harhaluuloja jne,siis tuhlaten näin elämää, niin miksei sitten saisi miettiä uskontoa? Mistä sinä tiedät minkä asian ajatteleminen on loppujen lopuksi harhaluuloista?

Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Siinäpä kysymys. Katsopa wikipediasta tieto.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto

    Et sinä tidäkään mitään, kunhan sekoilet. Väität että uskonnot ovat valetta, mutta todisteita ei ole. Heität jonkin linkin muka vastukseksi, koska olet pöhköpää, joka ei osaa ajatella mitään.

    Äänestä

  • Burt kirjoitti:

    Et sinä tidäkään mitään, kunhan sekoilet. Väität että uskonnot ovat valetta, mutta todisteita ei ole. Heität jonkin linkin muka vastukseksi, koska olet pöhköpää, joka ei osaa ajatella mitään.

    Unohda kaikki mitä olet kuullut, unohda kaikki mitä olet nähnyt, unohda kaikki mitä olet haistanut, maistanut tai tuntenut. Ajattele sitten jotain jos pystyt. Totuus on, ettei kenelläkään ole omia ajatuksia, vaan kaikki ajatukset ovat peräisin jostakin. Kaikki ajatukset ovat kopioita ja kopioiden muunnelmia. Kenelläkään ei ole omia ajatuksia.

    Siispä lue se laittamani linkki.

    Äänestä

Niin, niitä jumalia pienellä j:llä, niitä löytyy
miljoonia, mutta Jumala on yksi, taivaan ja maan valtias. Hänen on kaikki kunnia ja kirkkaus. Helpottaa muuten tavallisen ihmisenkin elämää, kun ei tarvitse yrittää olla Jumalaa viisaampi.
Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan.
Terveisin

Äänestä
  • Niitä voi kuitenkin kuvitella. Sinä kuvittelet vain yhden.

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Niitä voi kuitenkin kuvitella. Sinä kuvittelet vain yhden.

    >>Sinä kuvittelet vain yhden

    Äänestä

  • uskoo kirjoitti:

    >>Sinä kuvittelet vain yhden

    Olemattomista havainnoista tehdyt johtopäätökset ovat typeriä. Jumalaa ei löydy mistään.

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Niitä voi kuitenkin kuvitella. Sinä kuvittelet vain yhden.

    Ei tarvitse kuvitella.
    Paljon mukavampi on elää Hänen kanssaan ja Hänen
    ohjeidensa mukaan. Jumala ON rakkaus.
    Hyvää jatkoa sinulle!

    Äänestä

  • sunnyriver kirjoitti:

    Ei tarvitse kuvitella.
    Paljon mukavampi on elää Hänen kanssaan ja Hänen
    ohjeidensa mukaan. Jumala ON rakkaus.
    Hyvää jatkoa sinulle!

    Kuuletko kenties ääniä, joita muut eivät kuule? Miten Jumala antaa sinulle ohjeita?

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Olemattomista havainnoista tehdyt johtopäätökset ovat typeriä. Jumalaa ei löydy mistään.

    >>Olemattomista havainnoista

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Kuuletko kenties ääniä, joita muut eivät kuule? Miten Jumala antaa sinulle ohjeita?

    Niin, mitenkäs se kommunikaatio Raamatussa pelasikaan?
    Miten Jumala kommunikoi Aatamin ja Eevan kanssa?
    Miten Samuel sai tietää, että hänen on voideltava kuninkaaksi Daaavid?
    Miten Maria sai teitää olevansa raskaana?
    Joku kertoi tavalla tai toisella, eikä se joku ollut ihminen.
    Tiedän, että on ihmisiä, jotka kertovat kuulleensa äänien käskeneen tekemään pahaa ja surmaavat sen takia jonkun.
    Ja muistan, kuinka kerran erästä alkoholismista nousevaa kaveria haastattaessamme hän totesi:
    Kuule, minä olen niin monta kertaa viinapäissäni nähnyt pirun, niin että jos joku tulee minulle sanomaan, ettei pirua ole, niin se on kyllä emävale!

    Yleensähän Raamatun sana on selkeä elämän ohje.
    Mutta sitten hyvin usein, kun ajattelen jotakin
    muuta asiaa, mieleeni tulee pari-kolme sanaa, jotka eivät mitenkään liity asiaan. Silloin voi epäillä, että näillä sanoilla on jokin tarkoitus.
    Usein "tajunnan lävistää" jonkun ihmisen nimi
    tai varoitus. Tuo ihminen tulee sitten seuraavna päivänä vastaan tai pääset kuivattelemaan vesivaurion jälkiä, jos et ole
    tarpeeksi tarkka, jos jostakin tulee varoitus.
    Siis tuollaisia jokapäiväisiä hyödyllisiä vinkkejä monesti. Jumala on rakkauden Jumala,
    minä vain olen välillä vähän laiska noudattamaan varoituksia.
    Ei siinä mitään ääniä tarvitse kuulla, ajatukset vain tulevat mieleen.
    Joskus joku voi kuulla ääniäkin, mutta silloin on parasta tutkia lähde, eli onko asia Jumalasta,
    pirusta vai oman vikkelän mielemme tuote.
    Muistan. kuinka vuosia sitten kuulin sanat,
    kuin sähähtäen sanotut: Minä hukutan sen tytön
    lammikkoon!
    (eli silloin vajaa 2-vuotiaan tyttäremme)
    Oli kevät, vahdin tyttöä tarkasti, koska asuimme
    valtatien varrella, liikenne oli vilkasta ja
    ojat täynnä vettä. Kerran tyttö oli kuitenkin päässyt livahtamaan ulos ja ensimmäinen, mitä tajusin, oli, että ojalta kuului mekkala.
    Juoksin sinne, toiset kertoivat, että Heli oli tippunut ojaan (hiekanottopaikka, vettä toista metriä)ja pari vuotta vanhempi isoveli
    (yleensä arka ja varovainen kuin mikä)
    oli kiskonut hänet hupusta ylös. Haalari oli suojannut niin että tyttö ei edes kastunut, osoitteli vain lammikkon ja selitti : "tutti, tutti", se tutti kun oli jäänyt kellumaan keskelle lammikkoa.
    Selitä nyt tuota sitten teologisesti.
    Sen tiedän, että kuulin sitä ennen sähisevän uhkauksen Helin hukuttamisesta, tilanne toteutui,
    mutta siinä oli kuitenkin Jumalan varjelus mukana.

    Kyllä Jumalakin voi joskus puhua, mutta Hänen sanansa ovat rakkaudellisia, ojentavia ja ohjaavia, ihmistä nostavia. Tapoinaan Hän ei sitä kuitenkaan pidä eikä lörpöttele, on enemmänkin niin kuin niukkasanaista tyyppiä...

    Johonkin aikaan meillä oli perheessä sanonta, joka
    koski tätä Jumalan tietotoimistoa: "Kaikkea et voi lukea Hesarista."

    Ja se pätee edelleenkin. Paljon tietoa kulkee
    muutakin kautta. Jos lukee Raamattua tai hengellisiä kirjoja alueelta "Armolahjat", saa
    ainakin pohtimispohjaa raittiista
    hengellisestä elämästä.
    terveisin!

    Äänestä

  • uskoo kirjoitti:

    >>Olemattomista havainnoista

    Kun sanot sanan kivi, niin se on symboli, joka viittaa johonkin kiveen. Totuuskin on sanana vain symboli, eikä siis varsinainen totuus. Uskovaiset ymmärtävät sanan totuus usein lähes samalla tavalla, kuin ateistit ymmärtävät sana satu tai mytologia.

    Äänestä

  • sunnyriver kirjoitti:

    Niin, mitenkäs se kommunikaatio Raamatussa pelasikaan?
    Miten Jumala kommunikoi Aatamin ja Eevan kanssa?
    Miten Samuel sai tietää, että hänen on voideltava kuninkaaksi Daaavid?
    Miten Maria sai teitää olevansa raskaana?
    Joku kertoi tavalla tai toisella, eikä se joku ollut ihminen.
    Tiedän, että on ihmisiä, jotka kertovat kuulleensa äänien käskeneen tekemään pahaa ja surmaavat sen takia jonkun.
    Ja muistan, kuinka kerran erästä alkoholismista nousevaa kaveria haastattaessamme hän totesi:
    Kuule, minä olen niin monta kertaa viinapäissäni nähnyt pirun, niin että jos joku tulee minulle sanomaan, ettei pirua ole, niin se on kyllä emävale!

    Yleensähän Raamatun sana on selkeä elämän ohje.
    Mutta sitten hyvin usein, kun ajattelen jotakin
    muuta asiaa, mieleeni tulee pari-kolme sanaa, jotka eivät mitenkään liity asiaan. Silloin voi epäillä, että näillä sanoilla on jokin tarkoitus.
    Usein "tajunnan lävistää" jonkun ihmisen nimi
    tai varoitus. Tuo ihminen tulee sitten seuraavna päivänä vastaan tai pääset kuivattelemaan vesivaurion jälkiä, jos et ole
    tarpeeksi tarkka, jos jostakin tulee varoitus.
    Siis tuollaisia jokapäiväisiä hyödyllisiä vinkkejä monesti. Jumala on rakkauden Jumala,
    minä vain olen välillä vähän laiska noudattamaan varoituksia.
    Ei siinä mitään ääniä tarvitse kuulla, ajatukset vain tulevat mieleen.
    Joskus joku voi kuulla ääniäkin, mutta silloin on parasta tutkia lähde, eli onko asia Jumalasta,
    pirusta vai oman vikkelän mielemme tuote.
    Muistan. kuinka vuosia sitten kuulin sanat,
    kuin sähähtäen sanotut: Minä hukutan sen tytön
    lammikkoon!
    (eli silloin vajaa 2-vuotiaan tyttäremme)
    Oli kevät, vahdin tyttöä tarkasti, koska asuimme
    valtatien varrella, liikenne oli vilkasta ja
    ojat täynnä vettä. Kerran tyttö oli kuitenkin päässyt livahtamaan ulos ja ensimmäinen, mitä tajusin, oli, että ojalta kuului mekkala.
    Juoksin sinne, toiset kertoivat, että Heli oli tippunut ojaan (hiekanottopaikka, vettä toista metriä)ja pari vuotta vanhempi isoveli
    (yleensä arka ja varovainen kuin mikä)
    oli kiskonut hänet hupusta ylös. Haalari oli suojannut niin että tyttö ei edes kastunut, osoitteli vain lammikkon ja selitti : "tutti, tutti", se tutti kun oli jäänyt kellumaan keskelle lammikkoa.
    Selitä nyt tuota sitten teologisesti.
    Sen tiedän, että kuulin sitä ennen sähisevän uhkauksen Helin hukuttamisesta, tilanne toteutui,
    mutta siinä oli kuitenkin Jumalan varjelus mukana.

    Kyllä Jumalakin voi joskus puhua, mutta Hänen sanansa ovat rakkaudellisia, ojentavia ja ohjaavia, ihmistä nostavia. Tapoinaan Hän ei sitä kuitenkaan pidä eikä lörpöttele, on enemmänkin niin kuin niukkasanaista tyyppiä...

    Johonkin aikaan meillä oli perheessä sanonta, joka
    koski tätä Jumalan tietotoimistoa: "Kaikkea et voi lukea Hesarista."

    Ja se pätee edelleenkin. Paljon tietoa kulkee
    muutakin kautta. Jos lukee Raamattua tai hengellisiä kirjoja alueelta "Armolahjat", saa
    ainakin pohtimispohjaa raittiista
    hengellisestä elämästä.
    terveisin!

    Uskon enemmän deliriumiin, kuin piruihin.



    Luultavasti sähisevä uhkaus on vääristynyt muistikuva. Kenenkään ei pitäisi luottaa liikaa omaan muistiinsa. Tiedätkö dejavu ilmiön. Se johtuu aivojen virheellisestä toiminnasta, jolloin tulee muistamisen tunne ilman todellista muistoa.

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Uskon enemmän deliriumiin, kuin piruihin.



    Luultavasti sähisevä uhkaus on vääristynyt muistikuva. Kenenkään ei pitäisi luottaa liikaa omaan muistiinsa. Tiedätkö dejavu ilmiön. Se johtuu aivojen virheellisestä toiminnasta, jolloin tulee muistamisen tunne ilman todellista muistoa.

    OK, delirium voi olla yksi selitys, toinen on se, että kun ihminen avaa rajusti tietoisuutensa alkoholin tai huumeitten avulla väärälle puolelle = näkymättömään kiellettyyn hengen maailmaan, hän joutuu pimeyden kanssa vastakkain. Voipi olla niinkin...

    Muistan kerran, kun olimme matkalla yöjunassa Sarajevosta Zagrebiin entisen Jugoslavian alueella
    poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa, vastapäätä tuli istumaan ehkä 25:n ikäinen kaveri, niin pilvessä kuin olla voi. Kaveri keikkui ja nuokkui siinä, niin että pelkäsin hänen polttavan savukkeella reiän housunlahkeeseeni.
    Emme olleet koko aikana poikaystäväni kanssa käyttäneet toistemme nimiä, samoin ei missään matkalaukussakaan näkynyt nimeämme.
    Kesken nuokkumisen kaveri terästyi, katsoa tapitti minua silmiin ja totesi: Sinun nimesi on se ja se. Ja bingon hän sai, tiesi nimeni.
    Tieto kulki siinäkin. Lähteenä oli pimeys, oletan. Huumeet olivat avanneet tietoisuutta
    väärään suuntaan.

    Toisen kerran olimme muuttaneet uuteen kaupunkiin
    ja eräs mies, joka oli myös Keski-Euroopassa sekoillut huumeisiin, kertoi pitkän pätkän perheemme historiasta, joka oli tapahtunut edellisessä paikassa, vaikka hän ei itse ollut käynyt tuossa kaupungissa, jossa asuimme ennen eikä myöskään mistään muilta ihmisiltä ollut saanut tietoa tapahtuneesta. Ja kuitenkin tieto kulki. Pimeyden kautta, oletan.

    Tästä pohjoisen miehestä vielä, hän pääsi pahimmasta viinakierteestä, niin että on pysytynyt olemaan töissä, sikäli kun nyt niillä selkosilla töitä on. Hänellä oli noitaperintö, isoisä oli seutukunnan kuulu noita ja illusionisti. Eli siellä ovet pimeyteen olivat voineet olla avoinna jo lapsesta asti.

    Tämä toinen kaveri, joka lateli perheemme meneisyyttä, oli tosiaan sotkeutunut huumeisiin
    ja syntymättömän lapsen murhaan, aborttiin hienommin ja nykyaikaisemmin sanottuna. Tästä paha sai hänestä otteen ja hän hautoi jatkuvassti itsemurhaa. Sen takia törmäsinkin häneen, kuuluin renkaaseen, joka rukoili hänen puolestaan. Tuntui, että kaveri oli auttamattomasti montussa, mutta sitten tilanne laukesi sillä, että rukoustoverini näki unessa kuvan pienenpienestä vaaleanpunaisesta lapsen arkusta
    ja kysyi kaverilta, mitä se merkitsi. Kaveri kertoi, että he olivat tyttöystävänsä kanssa tehnet abortin aikanaan Keski-Euroopassa. Ja kun hän sai tämän
    sikiön kuoleman pois omaltatunnolta, myös pahalta heltisi ote. Sen jälkeen mies ei enää itsemurhasta puhunut.
    Uskoon hän ei sillä kertaa tullut, mutta muutama vuosi sen jälkeen sain sattumoisin kuulla, että sekin ihme oli tapahtunut.

    Voit sanoa, se, mitä koin = uhkaus tytön hengen menosta, oli harhaa, mutta miten selität, että tätä harhaa seurasivat juuri ne tapahtumat, millä oli uhattu? Paitsi tietysti lisänä tytön pelastuminen, Jumalan lisä näihin kuvioihin.
    Dejavu-ilmiö viittaa taaksepäin, tulee tosiaan sellainen olo, että on kokenut saman ennenkin.
    Tässä viittaus oli eteenpäin, tuleviin tapahtumiin. Miten selität sen?
    Monta kertaa elämä on paljon ihmeellisempi ja monimutkaisempi kokonaisuus kuin kuvittelemme
    tai järkemme myöntää.
    Terveisin!

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Kun sanot sanan kivi, niin se on symboli, joka viittaa johonkin kiveen. Totuuskin on sanana vain symboli, eikä siis varsinainen totuus. Uskovaiset ymmärtävät sanan totuus usein lähes samalla tavalla, kuin ateistit ymmärtävät sana satu tai mytologia.

    >>Totuuskin on sanana vain symboli, eikä siis varsinainen totuus

    Äänestä

  • sunnyriver kirjoitti:

    OK, delirium voi olla yksi selitys, toinen on se, että kun ihminen avaa rajusti tietoisuutensa alkoholin tai huumeitten avulla väärälle puolelle = näkymättömään kiellettyyn hengen maailmaan, hän joutuu pimeyden kanssa vastakkain. Voipi olla niinkin...

    Muistan kerran, kun olimme matkalla yöjunassa Sarajevosta Zagrebiin entisen Jugoslavian alueella
    poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa, vastapäätä tuli istumaan ehkä 25:n ikäinen kaveri, niin pilvessä kuin olla voi. Kaveri keikkui ja nuokkui siinä, niin että pelkäsin hänen polttavan savukkeella reiän housunlahkeeseeni.
    Emme olleet koko aikana poikaystäväni kanssa käyttäneet toistemme nimiä, samoin ei missään matkalaukussakaan näkynyt nimeämme.
    Kesken nuokkumisen kaveri terästyi, katsoa tapitti minua silmiin ja totesi: Sinun nimesi on se ja se. Ja bingon hän sai, tiesi nimeni.
    Tieto kulki siinäkin. Lähteenä oli pimeys, oletan. Huumeet olivat avanneet tietoisuutta
    väärään suuntaan.

    Toisen kerran olimme muuttaneet uuteen kaupunkiin
    ja eräs mies, joka oli myös Keski-Euroopassa sekoillut huumeisiin, kertoi pitkän pätkän perheemme historiasta, joka oli tapahtunut edellisessä paikassa, vaikka hän ei itse ollut käynyt tuossa kaupungissa, jossa asuimme ennen eikä myöskään mistään muilta ihmisiltä ollut saanut tietoa tapahtuneesta. Ja kuitenkin tieto kulki. Pimeyden kautta, oletan.

    Tästä pohjoisen miehestä vielä, hän pääsi pahimmasta viinakierteestä, niin että on pysytynyt olemaan töissä, sikäli kun nyt niillä selkosilla töitä on. Hänellä oli noitaperintö, isoisä oli seutukunnan kuulu noita ja illusionisti. Eli siellä ovet pimeyteen olivat voineet olla avoinna jo lapsesta asti.

    Tämä toinen kaveri, joka lateli perheemme meneisyyttä, oli tosiaan sotkeutunut huumeisiin
    ja syntymättömän lapsen murhaan, aborttiin hienommin ja nykyaikaisemmin sanottuna. Tästä paha sai hänestä otteen ja hän hautoi jatkuvassti itsemurhaa. Sen takia törmäsinkin häneen, kuuluin renkaaseen, joka rukoili hänen puolestaan. Tuntui, että kaveri oli auttamattomasti montussa, mutta sitten tilanne laukesi sillä, että rukoustoverini näki unessa kuvan pienenpienestä vaaleanpunaisesta lapsen arkusta
    ja kysyi kaverilta, mitä se merkitsi. Kaveri kertoi, että he olivat tyttöystävänsä kanssa tehnet abortin aikanaan Keski-Euroopassa. Ja kun hän sai tämän
    sikiön kuoleman pois omaltatunnolta, myös pahalta heltisi ote. Sen jälkeen mies ei enää itsemurhasta puhunut.
    Uskoon hän ei sillä kertaa tullut, mutta muutama vuosi sen jälkeen sain sattumoisin kuulla, että sekin ihme oli tapahtunut.

    Voit sanoa, se, mitä koin = uhkaus tytön hengen menosta, oli harhaa, mutta miten selität, että tätä harhaa seurasivat juuri ne tapahtumat, millä oli uhattu? Paitsi tietysti lisänä tytön pelastuminen, Jumalan lisä näihin kuvioihin.
    Dejavu-ilmiö viittaa taaksepäin, tulee tosiaan sellainen olo, että on kokenut saman ennenkin.
    Tässä viittaus oli eteenpäin, tuleviin tapahtumiin. Miten selität sen?
    Monta kertaa elämä on paljon ihmeellisempi ja monimutkaisempi kokonaisuus kuin kuvittelemme
    tai järkemme myöntää.
    Terveisin!

    Tapaus olikin yllättävän helppo selvittää. Kerroit nimittäin pelänneesi muutenkin kyseisen tapahtumasarjan toteutumista. Sitten sait unihalvauksen, jossa uneksit sen varoituksen. Tietenkään en ole ehdottoman varma tällaisesta tapahtumien kulusta, mutta vaikuttaisi yksinkertaisimmalta selitykseltä.

    Äänestä

  • uskoo kirjoitti:

    >>Totuuskin on sanana vain symboli, eikä siis varsinainen totuus

    Sanojen totuusarvo perustuu niiden vastaavuuten totuuden kannsa eli siihen, että on todella määriteltävissä ilmiö, jota ne symboloivat.

    Parempaa selvitystä löytyy täältä:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuus

    Äänestä

  • metaskeema kirjoitti:

    Tapaus olikin yllättävän helppo selvittää. Kerroit nimittäin pelänneesi muutenkin kyseisen tapahtumasarjan toteutumista. Sitten sait unihalvauksen, jossa uneksit sen varoituksen. Tietenkään en ole ehdottoman varma tällaisesta tapahtumien kulusta, mutta vaikuttaisi yksinkertaisimmalta selitykseltä.

    Ok, pelkäsin, mutta en ennen uhkausta.
    Siihen asti olin elänyt kuin Ellun kana.
    Tosin tein pelätessäni vastoin Raamatun ohjeita, siellä käsketään vain uskomaan ja rakastamaan.
    Täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sanotaan sanassa.
    Tiedän kyllä useita tapauksia, missä on käynyt juuri niin, että se, mitä pelkäät, toteutuu. Ja siinä on lyllä ihan logiikkakin, eli kun käy läpi sen tilanteen, mitä pelkää, vahvistuu ja jää sekin pelko pois. Toinen selitys voi olla, ewttä ihmisen tajunta hämärästi heijastelee jotakin tulevaa tapahtumaa, vaikka ei siitä selvää kuvaa saakaan. Tässä tapauksessa viesti oli vesiselvä, ei epäilystäkään kohteesta tai toimintatavasta.
    Muistan, kuinka itse kerran pienten lasten kanssa
    sanoin, etten koskaan halua asua valtatien varrella enkä veden lähellä.
    No, ensin muutimme valtatien varteen pariksi
    vuodeksi, sitten Muoniojoen rantatörmälle toiseksi kahdeksi vuodeksi. Rantapenkalla vajaan kahden vuoden ikäisellä tytöllä oli niin hinku veteen, että annoimme hänen kerran kesäkuun alussa, kun vedet olivat vielä viileitä, mennä veteen matalan hiekkarannan kohdalla vartioituna. Sen jälkeen ei tarvinnut pelätä, että tyttö veteen yrittäisi. Päinvastoin, saimme pitkään ja kauniisti houkutella häntä veten heinäkuun lämpimillä.

    Tuli sanat syötyä niin tien kuin vedenkin suhteen.
    Sen olen ainakin vuosien varrella oppinut, että on kaksi sanontaa, joita kannattaa vältää, jos ei ole pakko käyttää. Toinen niistä on AINA ja
    toinen EI KOSKAAN. Ne joutuu kummasti usein
    keräämään edestään.
    Elämä on ihmeellinen.
    Terveisin!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


metaskeema kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pascalin_vaaka

Jos kuolen uskovaisena ja Jumalaa ei olekaan, niin en häviä siinä mitään, että olin uskovainen. Jos taas Jumala on ja vaatii uskovaisuutta ja kuolen epäuskoisena joudunkin helkuttiin. Näinhän se ajatuskulku pääpiirteissään menee.

Kyseinen päätelmä ei kuitenkaan ole lainkaan ongelmaton. Ensinnäkin Jumalia on kuviteltu miljardeja. Henkilö, joka uskoo Allahiin voi tehdä tämän saman päätelmän, samoin Shivaan, Vishnuun tai mihin tahansa Jumalaan uskovat. Argumentti on siis aivan typerä, koska ei ole mahdollista selvittää mikä jumalista pitäisi valita.

Uskonnot ovat vain harhaluuloa ja kaikki jumalat siis pelkkää mielikuvitusta. Mitä järkeä on tuhlata elämänsä elättelemällä uskonnollisia harhaluuloja? Ei mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu