Kari Kuula on kirjoittanut kirjan:
Helvettin historia.
Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan.
H-S on kirjaesittely siitä joka toteeaa mm:
Kuula osoittaa, että nimenomaan Matteuksen kuvaama Jeesus on se pahin Raamatun helvetin saarnaaja, tämä länsimaisen humanismin ja ihmisrakkauden "kivijalka".
Kirkoissahan ei nykyisin pelotella Helvetillä enää ja voi kysyäkin, eikö ole moraalitonta vaieta siitä jos siihen uskoo, kuten kuulemma suurinosa papeista viellä uskoo.
Keskiajalla helvetin näyt ja -fiktiot olivat kansanhurskauden keskeisin elementti.
sadoissa kirjoissa ja kuvataiteen tuotteissa helvetinnäkymät täydentyivät ja konkretisoituivat sitä mukaan kun vakityrmissä keksittiin uusia kidutuskeinoja.
Teologisella puolella kehittyi ajatus, että esm harhaoppisen kiduttaminen tai polttaminen roviolla saattoi palvelus uhrille itselleen, jos tämä sen seurauksena välttyisi ikuiselta palamiselta.
Mitäpä muutaman minutin tai vuodenkaan kärsimykset olivat koskaan päättymättömän ja kaikki mielikuvituksen rajat ylittävän kärsimyksen rinnalla?
(siis varsin humanista toimintaa rakkauden uskonnolta ihmistä kohtaan...hehe om huomautus)
Kuula päättelee että helvetti on käytännössä eräällä tapaa henkistynyt ja vertauskuvallistunut.
Kun keskiajalla tulijärvi ja kidutuskammio olivat konkretiaa, nyt ne tulkitaan runokieleksi jostakin, mitä emme voi tietää.
Helvetistä on tullut mahdollisesti vain "osattomuutta jostakin", tai symbooli, jota inhimillinen tarinankerronta vaatii.
Tarvitsemme mielikuvia hyvästä ja pahasta, onnesta ja onnettomuudesta, pahan saamasta palkasta ja hyvän palkkiosta.
Ne ovat "maallisenkin" tarinankerronnan ikiaiheita, miksei siis uskonnollisen?
Ongelmaksi jää kuitenkin että virallisen luterilaisen (Augsburgin) tunnustuksen mukaan Kristus tuomitsee jumalattomat ja perkeleet "ikuiseen piinaan".
erikseen tekstissä huomautetaan, ettei piina lopu koskaan, vaikka jotkut harhaoppineet niin väittävät.
Virallinen oppi helvetistä ei ole runokieltä vaan hyvin konkreettinen uskomus.
Runokieleksi se alkoi muuttua Kuulan mukaan vasta valistuksen myötä.
Alettiin kysyä, kuinka on käsitettävissä, että rakastava ja kaikkien pelastusta toivova isä kostaisi lapsilleen näiden laiminlyönnit tai "väärät" opit niin täysin kohtuuttomalla tavalla.
Samalla alkoi kehittyä Ramatullinen historiallinen tutkimus.
ajan mittaan pantiin merkille, että ikuinen kidutushelvetti on Raamatussa vain yksi ja hyvinkin myöhäinen juonne, kuten ylösnosemus ylipäätään.
Vanhassa testamentissä se vilahtaa vain "viime hetkellä".
Danielin kirja 160 eea, aina muulloin vainajat vain lakkasivat olemasta olemassa, tai korkeintaan eilivät tuonelassa jonkinlaista varjoelämää (Samuel).
Uudessa testamentissa ainakin Paavali ja Johanneksen evankeliumin kirjoittaja(t) edustavat näkemystä, jonka mukaan pelastuksesta osaton kuolee totaalisesti ilman mitään kuolemanjälkeisiä elämyksiä.
Kirjasta voi verestää tietojaan länsimaisen kulttrihistorian monista perusjuonteista Homeroksesta Platoniin, joista kaikki alkoi ja joita ilman olisi tuskin myöskään "kristillistä helvettiä".
Hyviä lukuhetkiä Kuulan parissa.
"Sen valossa vanhat uskomukset näyttytyvät kaikessa traagisuudessaan myös koomisina, mutta samalla ne usuttavat vakavasti pohtimaan, mistä me olemme tulleet".
Näin siis H-S tänään.
Helvettin historia.
Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan.
H-S on kirjaesittely siitä joka toteeaa mm:
Kuula osoittaa, että nimenomaan Matteuksen kuvaama Jeesus on se pahin Raamatun helvetin saarnaaja, tämä länsimaisen humanismin ja ihmisrakkauden "kivijalka".
Kirkoissahan ei nykyisin pelotella Helvetillä enää ja voi kysyäkin, eikö ole moraalitonta vaieta siitä jos siihen uskoo, kuten kuulemma suurinosa papeista viellä uskoo.
Keskiajalla helvetin näyt ja -fiktiot olivat kansanhurskauden keskeisin elementti.
sadoissa kirjoissa ja kuvataiteen tuotteissa helvetinnäkymät täydentyivät ja konkretisoituivat sitä mukaan kun vakityrmissä keksittiin uusia kidutuskeinoja.
Teologisella puolella kehittyi ajatus, että esm harhaoppisen kiduttaminen tai polttaminen roviolla saattoi palvelus uhrille itselleen, jos tämä sen seurauksena välttyisi ikuiselta palamiselta.
Mitäpä muutaman minutin tai vuodenkaan kärsimykset olivat koskaan päättymättömän ja kaikki mielikuvituksen rajat ylittävän kärsimyksen rinnalla?
(siis varsin humanista toimintaa rakkauden uskonnolta ihmistä kohtaan...hehe om huomautus)
Kuula päättelee että helvetti on käytännössä eräällä tapaa henkistynyt ja vertauskuvallistunut.
Kun keskiajalla tulijärvi ja kidutuskammio olivat konkretiaa, nyt ne tulkitaan runokieleksi jostakin, mitä emme voi tietää.
Helvetistä on tullut mahdollisesti vain "osattomuutta jostakin", tai symbooli, jota inhimillinen tarinankerronta vaatii.
Tarvitsemme mielikuvia hyvästä ja pahasta, onnesta ja onnettomuudesta, pahan saamasta palkasta ja hyvän palkkiosta.
Ne ovat "maallisenkin" tarinankerronnan ikiaiheita, miksei siis uskonnollisen?
Ongelmaksi jää kuitenkin että virallisen luterilaisen (Augsburgin) tunnustuksen mukaan Kristus tuomitsee jumalattomat ja perkeleet "ikuiseen piinaan".
erikseen tekstissä huomautetaan, ettei piina lopu koskaan, vaikka jotkut harhaoppineet niin väittävät.
Virallinen oppi helvetistä ei ole runokieltä vaan hyvin konkreettinen uskomus.
Runokieleksi se alkoi muuttua Kuulan mukaan vasta valistuksen myötä.
Alettiin kysyä, kuinka on käsitettävissä, että rakastava ja kaikkien pelastusta toivova isä kostaisi lapsilleen näiden laiminlyönnit tai "väärät" opit niin täysin kohtuuttomalla tavalla.
Samalla alkoi kehittyä Ramatullinen historiallinen tutkimus.
ajan mittaan pantiin merkille, että ikuinen kidutushelvetti on Raamatussa vain yksi ja hyvinkin myöhäinen juonne, kuten ylösnosemus ylipäätään.
Vanhassa testamentissä se vilahtaa vain "viime hetkellä".
Danielin kirja 160 eea, aina muulloin vainajat vain lakkasivat olemasta olemassa, tai korkeintaan eilivät tuonelassa jonkinlaista varjoelämää (Samuel).
Uudessa testamentissa ainakin Paavali ja Johanneksen evankeliumin kirjoittaja(t) edustavat näkemystä, jonka mukaan pelastuksesta osaton kuolee totaalisesti ilman mitään kuolemanjälkeisiä elämyksiä.
Kirjasta voi verestää tietojaan länsimaisen kulttrihistorian monista perusjuonteista Homeroksesta Platoniin, joista kaikki alkoi ja joita ilman olisi tuskin myöskään "kristillistä helvettiä".
Hyviä lukuhetkiä Kuulan parissa.
"Sen valossa vanhat uskomukset näyttytyvät kaikessa traagisuudessaan myös koomisina, mutta samalla ne usuttavat vakavasti pohtimaan, mistä me olemme tulleet".
Näin siis H-S tänään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eräässä fraktaatissa oli kuvattu helvetin liekkimeri selvimmin, itselläni ei sitä fraktaattia ole, mutta se on mielestäni siis liekkimeri.
Totuutta vapaasti mukaillen: helvettiä ei vielä ole, muutoin siis kuin tunnettuna käsitteenä!
>
Eipä loogisen järjestyksenkään olemassa olo poista tosiasioita suurelta "maailmankartalta", joten en ole samaa mieltä kanssasi edelleenkään. Hän, Isä taivaissa ei poistu tuolla lailla hokemalla yhtä ja samaa vuodesta toiseen. Ja jos sinulla temppuilee mielikuvitus, niin ei se minun ongelmani ole, sillä minä tiedän totuuden, katsos enhän muutoin siitä jotakin sanoisi, olisin vain vaiti.
>> sillä minä tiedän totuuden, katsos enhän muutoin siitä jotakin sanoisi, olisin vain vaiti.
Kyllä kaikki esitetty ja ilmi tullut oikea tieto on jokaisen meistä ensin uskottava täysin todeksi
, jotta siitä voisi todennettua tietoa tulla.
Joten, ei tietoa ilman uskoa, tiedä se.
että et ymmärrä todennetun tiedon ja uskomuksen ja siihen perustuvan "tiedon" eroa.
Uskomus muuttuu "todeksi" sinunlaisten ihmisten aivoissa kun sitä riittävästi hokee, mutta vain hokijalle.
Jälleen kerran sinä tuossa vastausviestissäsi nyt todista itseäsi ja omia mielipiteitäsi vastaan, vastoin parenpaa tietoa siis. Sillä sinä et voi millään tietää siitä yhtään mitään, jota minä oikeasti ymmärrän ja jota en, kuitenkin siten sinä luulotellen ja arvaillen uskottelet itsellesi alati, vailla todellista tietoa. Mutta toki, saathan se sinäkin leikkiä täällä kuin pieni lapsi tuota kaiken tietävää ja kaiken osavaa yli-ihmistä. Sillä onhan se mukavaa jotta joku viihdyttää meitä täällä, siis joku muukin kuin mirka tai matti e s.
Neuvoksi: Hanki sitä oikeaa tietoa, äläkä lällytellen lässyttele kuin jokin keskenkasvuinen
.
et tunnu ymmärtävän mitään.
Kyllä kaikki esitetty ja ilmi tullut oikea tieto on myös ymmärrettävä tiedoksi, jotta siitä voisi tietoiseksi tulla oikealla tasolla. Joten, ei edelleenkään tietoa ilman ihmisen uskoa, tiedä jo sinäkin se, sillä muuten et kehity.
>>yli-ihminen "luulee" olevansa ylivertainen
Olet pettämättömin lööperin laskettelija täällä, et tuota koskaan yllätystä, siksi sinua voi lukea kuin avointa kirjaa. Yritäppä nyt pysyä vaan itse asiassa, katsos saattaa käydä myös siten jotta joku alkaa tekemään sinusta uudenlaista arviota joka ei hivele sinun yliherkkää ja suuren suurta egoasi, ei siis millään tavalla. Etkä sinä tiedä
juurikaan mistään mitään, leikkaat ja liimaat vain muiden valmiiksi tekemiä juttuja.
>>et siis tiennyt taaskaan>Olet pettämättömin lööperin laskettelija täällä, et tuota koskaan yllätystä, siksi sinua voi lukea kuin avointa kirjaa.Etkä sinä tiedä
juurikaan mistään mitään, leikkaat ja liimaat vain muiden valmiiksi tekemiä juttuja.