olen seurustellut puolivuotta nykyisen mieheni kanssa ja odotan hänelle lasta(raskaus aivan alussa). suhteemme on koko ajan rakoillut ja molemmat olemme melko mustasukkaista laatua. Ex:ni alkoi kuukausi sitten lähetellä viestejä ja kertoi edelleen olevan tunteita minua kohtaan (suhteemme kesti 4 vuotta)Nyt mietin mitä tehdä.. Antaako raskauden jatkua..? jatkaako nykyisen kanssa?.. vai kokeillako ex:n kanssa tuleeko siitä mitään enään, mahdollisuudet todella pienet, tunteet omalta kohdaltani melko suuret..
raskaus ja ?ero?
tyttö300
41467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä palaa entiseen, suhde ei ilmeisestikään toiminut. Vanha suola voi janottaa, mutta harvoin suhde oikeasti enää toimisi. Mielestäni sinun olisi pitänyt päättää lapsen hankinnasta ENNEN raskautta. Älä ainakaan minkään ex-miehen takia päätä toisen elämästä.
Ilmeisesti raskaus oli ns. vahinko? En ymmärrä muuten miksi haluaisi lapsen tuollaiseen tilanteeseen? Eli jos suhde on rakoillut alusta asti ja olette olleet vasta 6 kk yhdessä.
Raskauden keskeytys on todella iso ratkaisu. Jota voi tulla katumaan. Ja ona inakin henkisesti varmasti raskasta. Ei ehkä paras tilanne aloittaa uutta suhdetta.
Mihin ex:än kanssa suhde kaatui? Eikö niitä ongelmia enää olisi? Usein myös aika kultaa muistot... Joskus kyllä se voi onnistua, mutta useimmiten suhteen uudelleen lämmitys ei toimi. Ainakin kannattaa lopettaa nykyinen suhde ennen kuin alat uuden ex:än kanssa.
mulle kävi kans noin.mielestäni tulevan lapsen takia kannattaa yrittää uudelleen. Muista ettei ole sikiön vika, että mies on tuollainen. Tilanne ei saisi painostaa sua aborttiin, lapsi on kuitenkin syytön tilanteeseen. vaikkei suhde onnistuisikaa , ihan varmaan lapsi saa isän ja äidin. Älä vaan katkaise lapsen suhdetta isään, vaikka se isä oli millainen....
lopussa kiitos seisoo.
terveisin kauheita kokenut
Olen samantyyppisessä tilanteessa. Eli yksi lapsi entisen kanssa ja toinen tulossa viimehetkiselle eli miehelle kenen kanssa olin n.6kk. Nyt kuitenkin oma päätökseni oli odottaa yksin tätä lasta ja kasvattaa se yksin, koska suhde ei olisi pitemmän päälle toiminut. Miehelle tärkeempää oli alkoholi. Ensimmäisen lapseni isä yritti minua saada takaisin ja kehotti myös aborttiin ja koska olin tunteista aivan sekaisin, lähes sen jo tein. Vasta ollessani sairaalan lavetilla valmistautumassa aborttiin, päätin pitää lapseni, enkä sitä katunut ole. Koska tiedän että olisin katunut enemmän jos olisin abortin tehnyt. Elämä on täynnä valintoja, oikeita ja vääriä. Kukaan ei voi puolestasi päätöksiä tehdä, mutta myös muiden ohella kehotan sinua miettimään tarkasti mitä teet. Jos päädyt aborttiin, tee se siksi, että itse 100% olit asiasta varma ja sen ITSE halunnut niin tapahtuvan, ei siksi, että on painostusta joltain suunnalta. Todellakin se lapsi sisälläsi on syytön vanhempiensa synteihin.