Osaako kukaan neuvoa, voiko osituksen vaatia jälkikäteen? Erosta kulunut viisivuotta ja vieläkään mies ei ole suostunut selvitykseen. Ex-miehen mielestä osituksen voi sopia, kuten haluaa ja hän on mielestään hoitanut sen asianmukaisesti. Itse en ole suostunut, painostuksesta huolimatta allekirjoittamaan ositusta ja hänen tekemää jakoa.
Avioehtoa ei ollut, eikä miehellä mitään omaisuutta. Itselläni oli säästöjä 50tmk, jotka käytin asunnon ym. hankintaan ja tontti jonka arvo oli 25tmk.
Erotessa yhteistä omaisuutta 550.000mk asunto, josta velkaa 250.000mk. Asunto oli molempien nimissä, samoin velat. Minun nimissäni oli autolaina 30.000mk ja ja kodinhankinta kuluihin 30.000mk sekä opintolainaa 25.000mk.
Mies muutti asumaan toisen naisen kanssa, heti harkinta-ajan alkaessa ja maksoi puolet asuntoon kohdistuvasta lainasta. Itse maksoin vastikkeen ja puolet as. lainasta. Virallisen eron astuessa voimaan ex-mies ei enää suostunut myymään omaa osuuttaan minulle ja halusi ostaa minun osuuden itselleen. Sovimme, että ositus ja omaisuuden jako tehdään kauppojen jälkeen. Sain asunnosta 150.000mk ja päästyään asuntoon, hän ilmoitti että irtimisto kuuluu osakkeen hintaan, eikä hän maksa penniäkään. Jouduin myös maksamaan nimissäni olleet lainat yhteensä 60tmk ja sain pesästä ainoastaan auton, johon lainaa kohdistui.
Virallisen eron tullessa, mies ilmoitti itsellään olevan 13.000mk luottokortti velkoja, mutta ei suostunut näyttämään kuittia, enkä tiedä miltä ajalta ko. velatolivat, koska oli asunut harkintajan erillään.
Saamani osituspaperiin hän on kirjannut asuntolainat pelkästään itselleen ja sen lisäksi tuon 13tmk. Minulle on syntynyt varallisuutta 150tmk ja veloiksi on laitettu 60tmk, opintolaina jätetty pois. Niinpä hän väittää ettei tasinkoa synny. Onko näin? Mielestäni ositus tehdään harkinta-ajan alkamisesta, eikä avioeron voimaan astumisesta? Miten osituksen voin saada selvittyä ja lopullisesti asian pois päiväjärjestyksestä, tontin omistamme edelleen yhdessä.
Avioehtoa ei ollut, eikä miehellä mitään omaisuutta. Itselläni oli säästöjä 50tmk, jotka käytin asunnon ym. hankintaan ja tontti jonka arvo oli 25tmk.
Erotessa yhteistä omaisuutta 550.000mk asunto, josta velkaa 250.000mk. Asunto oli molempien nimissä, samoin velat. Minun nimissäni oli autolaina 30.000mk ja ja kodinhankinta kuluihin 30.000mk sekä opintolainaa 25.000mk.
Mies muutti asumaan toisen naisen kanssa, heti harkinta-ajan alkaessa ja maksoi puolet asuntoon kohdistuvasta lainasta. Itse maksoin vastikkeen ja puolet as. lainasta. Virallisen eron astuessa voimaan ex-mies ei enää suostunut myymään omaa osuuttaan minulle ja halusi ostaa minun osuuden itselleen. Sovimme, että ositus ja omaisuuden jako tehdään kauppojen jälkeen. Sain asunnosta 150.000mk ja päästyään asuntoon, hän ilmoitti että irtimisto kuuluu osakkeen hintaan, eikä hän maksa penniäkään. Jouduin myös maksamaan nimissäni olleet lainat yhteensä 60tmk ja sain pesästä ainoastaan auton, johon lainaa kohdistui.
Virallisen eron tullessa, mies ilmoitti itsellään olevan 13.000mk luottokortti velkoja, mutta ei suostunut näyttämään kuittia, enkä tiedä miltä ajalta ko. velatolivat, koska oli asunut harkintajan erillään.
Saamani osituspaperiin hän on kirjannut asuntolainat pelkästään itselleen ja sen lisäksi tuon 13tmk. Minulle on syntynyt varallisuutta 150tmk ja veloiksi on laitettu 60tmk, opintolaina jätetty pois. Niinpä hän väittää ettei tasinkoa synny. Onko näin? Mielestäni ositus tehdään harkinta-ajan alkamisesta, eikä avioeron voimaan astumisesta? Miten osituksen voin saada selvittyä ja lopullisesti asian pois päiväjärjestyksestä, tontin omistamme edelleen yhdessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hopi hopi, nyt kiireesti asianajajan juttusille, kuntasi oikeusaputoimistosta saat neuvoja alkuun.
Monimutkaiseksi olette asianne saaneet ... ja pitkään olet asian käräjille vientiä pohtinut...
Mitä omaisuuksia ja velkoja osituksessa mukana, katsotaan sen päivän tilanteen mukaan kun erohakemuksen eka vaihen jätetty oikeuteen (siis jo ennen kuin harkinta-aikakaan alkanut) ... omaisuuksien arvot mitkä osituksessa mukana lasketaan osituspäivän mukaan.
Esimerkiksi osituksessa mukana 100 kpl Nokia osakkeita koska niin monta oli miehellä kun erohakemus jätettiin 5 vuotta sitten, mutta niiden arvo katsotaan osituspäivän mukaan (mitä teillä ei vielä ole ollut).
Ellet sinä suostu miehesi ehdottamaan sopimukseen, eikä hän omaasi (tai juristisi tekemään) ... niin viimeinen keino on hakea pesänjakajaa käräjäoikeudesta kuka pystyy saattamaan osituksen päätökseen vaikka toinen sitä vastustaisikin.
Yhtä kaikki, sinuna menisin pikaisesti asiasta lakimiehen puheille.
Kiitos, vastauksestasi.
Lainaan tekstiäsi "voit toki vatia takautuvasti", tarkoitatko, että erohakemuksen eka vaiheen jättöpäivästä?
Jep, pitkään olen väntöä tehnyt, mutta kun olen antanut maksuaikaa ja yrittänyt sopia. Tosin viime neuvottelukin karitui, koska ex-mieheni olisi vain halunnut minun kuittaavan tekemänsä osituspaperin, jossa olen saanut kaiken jne...
Lisäksi hän väittää, ettei irtaimisto ole enää minkään arvoinen ja sitä ei voi mitenkään määritellä. Kuinka kodin irtaimisto arvioidaan?
Kiitos, jo etukäteen.
*heh* sattuipa panovihreitä tuohon edelliseen vastaukseeni ... ei tavatonta...
Kun asiat pitkittyy ne mutkistuu, tunnettu tosiasia.
Osituksessa puolisot määrittävät ja sopivat irtaimiston yms. arvon, käyttävät sitten apunaan huuto.net:iä, autotalli.com:ia, tai etuovi.com:ia ...
Elleivät pysty sopimaan, niin viimeisenä keinona käräjäoikeuden asettama pesänjakaja selvittää ja päättää ... siitäkin työstä hän kuittaa melko huomattavat palkkionsa pesästä, ennenkuin alkaa jakamaan puolisoille.
Vielä kerran, sinuna menisin viimeistään tässä vaiheessa lakimiehen puheille ja/tai poikkeamaan kunnan oikeusaputoimistoon.
Tai sitten hyväksyt miehen laatiman ositussopimuksen, niin pääset asiaa pohtimasta ja eteenpäin omassa elämässäsi.
ja ositus voidaan laitta vireille. toisella osapuolella ei ole siihen sanomista, mutta oistuslasku menee puoliksi. Näinm ainakin itsellä oli, kun mies ei suostunut ositukseen ja koitti pimittää laskuja omaisuutta. Ositusta ei voi tehdä kummankaan osapuolen oma asianajaja, vaan määrättiin ns. puolueeton osittaja. Kalliiksi se tulee, mutta vielä kalliimpaa on antaa toisen osapuolen jarrutella ositusta ja pimittää omaisuutaa. Mitä enemmän annat aikaa hänelle, sitä enemmän häviät.