välimatka niin tapaamiset harvoin eli kerran kuussa tai harvemminkin.
Näin on mennyt vuosia mutta nyt alkaa jo heti kun nähdään ahdistaa tuleva ero?
Onnistuuko kellään pitempään näin vai olisko viisasta laittaa kerrasta poikki jo.
Todella tulee hulluksi ja alkaa saada jo kaikenlaista oiretta esm.haukkua toista sen kerran kun näkee.
Näin on mennyt vuosia mutta nyt alkaa jo heti kun nähdään ahdistaa tuleva ero?
Onnistuuko kellään pitempään näin vai olisko viisasta laittaa kerrasta poikki jo.
Todella tulee hulluksi ja alkaa saada jo kaikenlaista oiretta esm.haukkua toista sen kerran kun näkee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen ollut kaukosuhteessa.Ei todellakaan ole helppoa.Sen lisäksi,että ikävä on vaivannut,niin epävarmuus toisen tunteista.Onko se ollut aitoa välittämistä vai pelailua tunteilla vai ns.ajan tappamista tyyliin..kun tässä nyt ei sen kummempaa tekemistä,niin tavataan vaan.Matkustelu,sekään ei ole ilmaista,mutta sen kestäisi,jos olisi varma tunne tasolla,että jatkoa/etenemistä seuraa suhteessa.
Itse olen sitä mieltä että jos tuollaisia tarvitsee miettiä kuin ap ja sinä vastannut, ei kannata jatkaa hetkeäkään.
Jos kumppani ja suhde on oikea, ei tuollaisia ongelmia ole - vain se ikävä.
Olen aikanaan itse ollut kaukosuhteessa. Ikävä siinä oli se paha tunne. Mutta aina kun nähtiin oli ihanaa. Suhde eteni aika nopeasti ja luontevasti siihen, että muutimme yhteen.
Näin varmasti kuuluu olla jos tosissaan rakastaa; ei riitaisaa ja etenemätöntä kaukosuhdetta(kaan) kannata jatkaa. Siinä vain haaskaa aikaa sekä loukkaa itseään ja toista.