Onko jotain erityisiä syitä siihen, että meidän vesillämme näkyy suhteellisen vähän alumiinisiä purjeveneitä? Niitä kuitenkin valmistetaan sarjatuotantona ja ovat monessa suhteessa todellisempia cruisereita, pitkän matkan veneitä, kuin tämän palstan keskustelusuosikki ja muut saman tyyppiset muoviveneet. Suurimman ranskalaisen alumiinifirman veneet ovat melko nopeita ja nostokölisiä.
http://www.alubat.com/english/bateaux.htm
Miksi ei alumiinisia
purkkareita suosita?
85
10477
Vastaukset
- vaikeaa
Ei alumiinirunkoa pysty mitenkään tekemään siinä ajassa kuin muottiin laminoidun rungon tai pystyy prässäämään mutta kukahan uskaltaa investoida.
- sitten tutkitaan
Miten ne Busterit ja muut pienet alu-veneet rakennetaan suht' edullisesti?
Onkohan nyt vain liikaa ennakkoluuloja? - vaikeaa
sitten tutkitaan kirjoitti:
Miten ne Busterit ja muut pienet alu-veneet rakennetaan suht' edullisesti?
Onkohan nyt vain liikaa ennakkoluuloja?Nyt puhutaan kuitenkin ilmeisesti pyöreäpalteisista ei bustereista.
- pelkästään??
vaikeaa kirjoitti:
Nyt puhutaan kuitenkin ilmeisesti pyöreäpalteisista ei bustereista.
Ahaa! Pyöreärunkoisten muoviveneiden maassa kukaan ei uskalla ostaa kulmikasrunkoista purjevenettä? Pelätään varmaan laituriparlamentin ja bavaristien arvostelua? Eikös ne teräsveneetkin ole kulmikkaita eikä niitä tehdä liukuhihnalta. Alumiini on sentään kevyempi kuin teräs ja vahvempi runkomateriaali kuin polyesteri lasikuitu. Joku sentään on uskaltanut ostaa Busterin tai muun avoveneen!
- ratkaisee minkä ostat?
Tuntuu erikoiselta ajattelumallilta, että sarjatuotannon nopeus olisi peruste purjeveneen valinnassa. Yksikköhinta tietysti halpenee, kun massatuotanto vähentää työtunteja per vene.
- vaikeaa
ratkaisee minkä ostat? kirjoitti:
Tuntuu erikoiselta ajattelumallilta, että sarjatuotannon nopeus olisi peruste purjeveneen valinnassa. Yksikköhinta tietysti halpenee, kun massatuotanto vähentää työtunteja per vene.
Tarkoitan valmistusnopeutta,alempana oskari vastasikin ,miksi ei.
- esimerkkitapaus
- ja tekniikoita
ALumiini voisi olla varsin hyvä materiaali Suomen olosuhteisiin?
Alumiinivaahtoa väliaineeksi? http://www.alulight.com/english/activities/cores.htm
Viranomaisille ja puolustusvoimille valmistetaan paljonkin monimuotoisia alumiini tuotteita lentokojneenosista ja laivoihin - taitoa ja tietoa lienee Suomessakin. - juuri näin yhden
Alumiinivene ei ulkoisesti erotu GRP-rungosta ellei mene koputtamaan kylkeä. Arvelisin että lasikuidun läträys on kuitenkin tuotanntopanoksiltaan helpompi tapa tehdä runko. Varsinkin kun veistämöiden ammattiväki on valtaosin puuseppätaustaisia.
Toisekseen alu-runko ei ole mitenkään "ongelmaton" vaan siinä on vain eri ominaisuudet. Eli kun GRP-rungon peikkona on rutto, on alumiinilla muut syöpymistekijät. Eikä uusien pohjalevyjen hitsaus ole sen helpompi remontti. Pelkkä alumiinin hitsaaminen vaatii erikoistekniikkaa.
Olen muuten nähnyt erään aivan piloille syöpyneen busterin. Syy ei selvinnyt.- mainsaill
alumiini on kevyttä,joka plussaa teräkseen verrattuna.muuten ongelmallisempi.ongelmina olleet niittien syöpymiset.ja alumiini yleisestikin on sähköparina sellainen aine,että syöpyy tavattoman herkästi.kaiken sähkön kanssa saa sen takia olla tarkka eli pienimpiäkin vuotoja runkoon on syytä välttää.alumiini sopii siksi ensisijaisesti materiaaliksi makeaan veteen ja veneisiin, jotka nostetaan trailerilla pois merestä aina käytön jälkeen.itse olen myös nähnyt pilalle menneen busterin.syynä oli ei alumiinille tarkoitetun myrkkyvärin vetäminen suoraan alumiinipintaan.ja kuulemma vanhemmissa oli huonoja niittejä.
- erityiset piirteensä
Lasikuitumuoviin iskee rutto (polyesterigelcoat ei ole täysin vesitiivis), alumiini on herkkä elektrolyyttiselle syöpymiselle ja teräs ruostuu. Erot onkin vahvuudessa. Metalli kestää pistekuormituksia, esim. kiviin törmäilyä, paljon paremmin kuin muovirakenne. Syöpymistä ja ruostumista voidaan ehkäistä/hidastaa. Miten uusia alumiinipursia on jouduttu paikkaamaan syöpymisen takia? Tuskin on ylipääsemätön ongelma. Luulisi, että meidän vähäsuolaisissa ja karikkoisissa vesissä voisi alumiinirunko olla ok. - niinkuin viranomaisten työveneissäkin.
- alumiiniin
mainsaill kirjoitti:
alumiini on kevyttä,joka plussaa teräkseen verrattuna.muuten ongelmallisempi.ongelmina olleet niittien syöpymiset.ja alumiini yleisestikin on sähköparina sellainen aine,että syöpyy tavattoman herkästi.kaiken sähkön kanssa saa sen takia olla tarkka eli pienimpiäkin vuotoja runkoon on syytä välttää.alumiini sopii siksi ensisijaisesti materiaaliksi makeaan veteen ja veneisiin, jotka nostetaan trailerilla pois merestä aina käytön jälkeen.itse olen myös nähnyt pilalle menneen busterin.syynä oli ei alumiinille tarkoitetun myrkkyvärin vetäminen suoraan alumiinipintaan.ja kuulemma vanhemmissa oli huonoja niittejä.
Pitää tietysti tuntea materiaalin ominaisuudet, ettei laita sähköisesti eriarvoisia metalleja toisiinsa. Onko näissä alumiinipurjeveneissä niittejä? Eikös ne koota hitsaamalla?
- kunnon hartsi
erityiset piirteensä kirjoitti:
Lasikuitumuoviin iskee rutto (polyesterigelcoat ei ole täysin vesitiivis), alumiini on herkkä elektrolyyttiselle syöpymiselle ja teräs ruostuu. Erot onkin vahvuudessa. Metalli kestää pistekuormituksia, esim. kiviin törmäilyä, paljon paremmin kuin muovirakenne. Syöpymistä ja ruostumista voidaan ehkäistä/hidastaa. Miten uusia alumiinipursia on jouduttu paikkaamaan syöpymisen takia? Tuskin on ylipääsemätön ongelma. Luulisi, että meidän vähäsuolaisissa ja karikkoisissa vesissä voisi alumiinirunko olla ok. - niinkuin viranomaisten työveneissäkin.
Sitä vaan ei käytetä halpatuontiveneissä.Lisää valmiin veneen hinttaa 2-3 tonnia 40 jalkaisen kohdalla.On täysin vedenpitävä ja ruttovapaa jopa ilman geeliä ja maalausta.
- Alumaakari
erityiset piirteensä kirjoitti:
Lasikuitumuoviin iskee rutto (polyesterigelcoat ei ole täysin vesitiivis), alumiini on herkkä elektrolyyttiselle syöpymiselle ja teräs ruostuu. Erot onkin vahvuudessa. Metalli kestää pistekuormituksia, esim. kiviin törmäilyä, paljon paremmin kuin muovirakenne. Syöpymistä ja ruostumista voidaan ehkäistä/hidastaa. Miten uusia alumiinipursia on jouduttu paikkaamaan syöpymisen takia? Tuskin on ylipääsemätön ongelma. Luulisi, että meidän vähäsuolaisissa ja karikkoisissa vesissä voisi alumiinirunko olla ok. - niinkuin viranomaisten työveneissäkin.
Ei alumiini materiaalina ole mitenkään ongelmallinen, kun tiedostaa sen ominaisuudet. Merivedessä potentiaalijärjestys menee yleisimpien venemetallien osalta seuraavasti: Mg, Zn, Al, teräs, Pb, Sn, Ni, messinki, Cu, passivoitu ruostumaton teräs (yli 12% kromia).
Silti olen tavannut kaupallisia tuotteita, joissa ruuvien kannassa komeilee A4 eikä niitä ole eristetty alumiinirungosta galvaanisesti. Ei siis ihme, että ongelmia syntyy. Eräs alalta leipänsä saava huomautti ongelmasta kerran venenäyttelyssä, jolloin veistämön mies niska punottaen haistatteli mielipiteelle.
Olen myös nähnyt Busterin pohjaan syöpyneitä lepän lehden kuvia. Hapan sadevesi ja tiivis lehtipeite luovat oivalliset olosuhteet korroosiolle. - Ex Sailor
Alumaakari kirjoitti:
Ei alumiini materiaalina ole mitenkään ongelmallinen, kun tiedostaa sen ominaisuudet. Merivedessä potentiaalijärjestys menee yleisimpien venemetallien osalta seuraavasti: Mg, Zn, Al, teräs, Pb, Sn, Ni, messinki, Cu, passivoitu ruostumaton teräs (yli 12% kromia).
Silti olen tavannut kaupallisia tuotteita, joissa ruuvien kannassa komeilee A4 eikä niitä ole eristetty alumiinirungosta galvaanisesti. Ei siis ihme, että ongelmia syntyy. Eräs alalta leipänsä saava huomautti ongelmasta kerran venenäyttelyssä, jolloin veistämön mies niska punottaen haistatteli mielipiteelle.
Olen myös nähnyt Busterin pohjaan syöpyneitä lepän lehden kuvia. Hapan sadevesi ja tiivis lehtipeite luovat oivalliset olosuhteet korroosiolle.On kaytossa poikkeuksetta taalla "ausissa" kaikissa "todellisissa" purjeveneissa sisaltaen trimaranit. Nyt hataisesti on vaikea arvioida suhdetta, mutta ehka 30% lasikuitu 60% alumiini ja loput terasta tai oakia. Asuin pitkat ajat Iluka NSW, nimisessa kalastajakylassa ja jopa kalastajalaivat olivat suurimmaksi osaksi alumiinia. On kuitenkin otettava huomioon etta en ole asiantuntija alumiinista, mutta tama on huomiointini taalla. Mainittakoon viela etta esim: noiden kalastajalaivojen alumiinilevyjen vahvuus on 5.5 millia. Jos meren suolaisuus vaikuttaa korroosioon, niin miksi sita kaytetaan taalla paaasiallisena rakennusmateriaalina??
- Ex Sailor
Ex Sailor kirjoitti:
On kaytossa poikkeuksetta taalla "ausissa" kaikissa "todellisissa" purjeveneissa sisaltaen trimaranit. Nyt hataisesti on vaikea arvioida suhdetta, mutta ehka 30% lasikuitu 60% alumiini ja loput terasta tai oakia. Asuin pitkat ajat Iluka NSW, nimisessa kalastajakylassa ja jopa kalastajalaivat olivat suurimmaksi osaksi alumiinia. On kuitenkin otettava huomioon etta en ole asiantuntija alumiinista, mutta tama on huomiointini taalla. Mainittakoon viela etta esim: noiden kalastajalaivojen alumiinilevyjen vahvuus on 5.5 millia. Jos meren suolaisuus vaikuttaa korroosioon, niin miksi sita kaytetaan taalla paaasiallisena rakennusmateriaalina??
Jatkan viela tuohon edelliseen etta taalla saavat pyoreat muodot rajayttamalla levyn muottia vasten.Tekniikka on kaverini mukaan "pure Ozzie" ja kaytetaan nykyaan kaikissa isoimmissa veistamoissa.
- Oskari
Alumiiniveneiden suurin heikkous ja este niiden yleistymiselle on korkea hinta. Alumiinivene maksaa huomattavasti enemmän kuin vastaavankokoinen ja tyyppinen lasikuituvene. Suuntaus purjeveneissä näyttää olevan se, että hankitaan mahdollisimman suuri vene mahdollisimman vähällä rahalla. Alumiini ei tähän konseptiin istu.
Esim. mökkiläisillä ja kalastajilla viranomaisista puhumattakaan on toisenlaiset kriteerit veneen valinnassa. Kokoa ja hintaa enemmän painottuvat laatu ja ominaisuudet, mikä vaikuttaa alumiinin suosioon näiden veneenkäyttäjäryhmien veneissä.- kovinkaan fiksu?
Mahdollisimman iso mahdollisimman halvalla. Mihin tämä suuntaus johtaa? Voi olla ohimenevä ilmiö siksi asti, kunnes havahtutaan vaatimaan veneiltä jotain muita ominaisuuksia kuin näitä kahta.
- alumiinivenelehti
alumiinista artikkeli Vene-lehdessä (uusin nro).
Kalastaja ja mökkiläinen ei nuku veneessä, vaan siellä mökissä, joka ei ole alumiinia. Käytety alupaatit ovat aika kookkaita. 40-jalkainen uudempi alupaatti maksaa sen verran, että vaihtoehdot tulevat kyseeseen. Alupaatit ovat pitkänmatkan paatteja: rahan ja ajan kuvaajat eivät leikkaa tässä yhtälössä. - muovimökissä
alumiinivenelehti kirjoitti:
alumiinista artikkeli Vene-lehdessä (uusin nro).
Kalastaja ja mökkiläinen ei nuku veneessä, vaan siellä mökissä, joka ei ole alumiinia. Käytety alupaatit ovat aika kookkaita. 40-jalkainen uudempi alupaatti maksaa sen verran, että vaihtoehdot tulevat kyseeseen. Alupaatit ovat pitkänmatkan paatteja: rahan ja ajan kuvaajat eivät leikkaa tässä yhtälössä.Niin. Kuinka moni mahtaa nukkua lasikuitumuovisessa mökin korvikkeessa? Rahan ja kotimaisen nykymuodin "yhtälö" ei tosiaan kohtaa metallirunkoisia pitkänmatkan purjeveneitä. Enemmistö ostaa Bavarian, tietenkin. Kaikki eivät mene massan mukana, onneksi.
- JRxxx
...näkyy tosiaan olevan noiden hinta. Valtaosalle veneilijöitä yli 200 000 euron veneet ovat luultavasti saavuttamaton haave, vaikka panisi omistusasunnon lihoiksi venekauppaa varten.
- hintataso ei huimaa
JRxxx kirjoitti:
...näkyy tosiaan olevan noiden hinta. Valtaosalle veneilijöitä yli 200 000 euron veneet ovat luultavasti saavuttamaton haave, vaikka panisi omistusasunnon lihoiksi venekauppaa varten.
Yachtworld.comista katsottuna alle 150 k eur maksavia käytettyja oli listoilla 67 kpl. Mistä sait uusien sarjavalmisteiden hinnat, esim. Ovnien? Paljonko pyytävät 34-36-jalkaisista?Selvähän se, että joku uusi Koopman on kallis - mutta myös hienompi kuin massatuotannon saman pituinen lasikuituinen!
- JRxxx
hintataso ei huimaa kirjoitti:
Yachtworld.comista katsottuna alle 150 k eur maksavia käytettyja oli listoilla 67 kpl. Mistä sait uusien sarjavalmisteiden hinnat, esim. Ovnien? Paljonko pyytävät 34-36-jalkaisista?Selvähän se, että joku uusi Koopman on kallis - mutta myös hienompi kuin massatuotannon saman pituinen lasikuituinen!
...hinnoista ei hajua, mutta käytettyjen hinnat viittaavat siihen, että puhutaan jostain 250 000 -tyyppisistä luvuista. Tosin käytetyissä on hämmästyttävää hajonta, pari Kreikassa olevaa on selvästi muita halvempia. Hain alunperinkin juuri noita Alubatin veneitä, en pelkästään alumiinisia yleensä.
Olennaista nyt kuitenkin on se, että olipa vene miten hieno hyvänsä, niin ei se hienous tuo suomalaiselle ostajalle yhtään euroa lisää venebudjettiin irrotettavaksi. Siksi nuo eivät ole kovin suosittuja ja toisaalta, jos on varaa vakavissaan harkita 200-250 000 haarukassa olevan veneen ostoa, niin kilpailijoitakin on paljon. Tässä tulee vähän sekin eteen, että "ne, joilla on rahaa" ja "ne, joilla on aikaa keskittyä veneilyyn maailmalla" ovat ryhmiä, jotka leikkaavat toisensa vain osittaisesti :) - aikaa...."
JRxxx kirjoitti:
...hinnoista ei hajua, mutta käytettyjen hinnat viittaavat siihen, että puhutaan jostain 250 000 -tyyppisistä luvuista. Tosin käytetyissä on hämmästyttävää hajonta, pari Kreikassa olevaa on selvästi muita halvempia. Hain alunperinkin juuri noita Alubatin veneitä, en pelkästään alumiinisia yleensä.
Olennaista nyt kuitenkin on se, että olipa vene miten hieno hyvänsä, niin ei se hienous tuo suomalaiselle ostajalle yhtään euroa lisää venebudjettiin irrotettavaksi. Siksi nuo eivät ole kovin suosittuja ja toisaalta, jos on varaa vakavissaan harkita 200-250 000 haarukassa olevan veneen ostoa, niin kilpailijoitakin on paljon. Tässä tulee vähän sekin eteen, että "ne, joilla on rahaa" ja "ne, joilla on aikaa keskittyä veneilyyn maailmalla" ovat ryhmiä, jotka leikkaavat toisensa vain osittaisesti :)Käytännössä se ei ihan näin taida olla. "Ne, joilla on aikaa..."-ryhmään kuuluu kirjava joukko sapattivapaalaisia ja kaikkea eläkeläisistä kulkureihin, eri sosiaaliryhmiä. Kumma kyllä, sarjavalmisteiset lasikuituveneet eivät olleetkaan selvä enemmistö maailmaa kiertelevien veneinä. Ellet usko asiaa, käypä katselemassa vaikkapa Durbanin tai Richards Bay:n, Port Elizabetin laitureita tai Etelä-Amerikan ankkuripaikkoja. Sama ilmiö NZ:ssa ja Aus:ssa. Metallirunkoisilla on yllättävän vankka asema. Myös niitä Alubatin Ovneja näkyi siellä täällä. Puuveneetkäään eivät ole harvinaisia ja osa niistä oli uusia puu-epokseja. Myös monirunkoisilla matkataan.
Yksi v. 2006 Ovni 36 oli muuten hetkellisesti myyntilistoilla; 165 k eur. Ne jotka lähtevät kruisailemaan maailmalle, valitsevat varmaankin mahdollisimman turvallisen ( kohtuuhintaisen) veneen itselleen, jolloin valikoima on sittenkin suppean puoleinen. Aika harvoilla on varaa hankkia mainitsemasi hintaluokan paattia. Meidän omaan venekantaan ja messutarjontaan pohjautuva käsitys luo ilmeisesti hiukan vääristyneen näkemyksen siitä millä "oikeat" matkapurjehtijat seilaavat.
- muotona
Pyöreä muoto on avomeripurjehduksessa uppoumarunkoiselle purkkarille paljon mukavampi ja merikelpoisempi runkomuoto. Liukuvarunkoiselle Busterille käy kulmikas muoto.
- pyöreän mukavuus
verrattuna sellaiseen, jossa on kulmikkuutta? Annatko jonkun linkin, josta voisin perehtyä asiaan. Kysymys rupesi kiinnostamaan, koska eräitä metallirunkoisia purjeveneitä valmistetaan sekä pyöreäpalteisina että "multichine" runkoisina. Edellinen lienee vaikeampi työstää ja ehkä vähän kalliimpi sen takia, vaikka rungon osuushan lienee korkeintaan kolmannes veneen hinnasta. Alumiiniset Ovnit ovat näitä kulmikkaita, joiden kerroit olevan epämukavia avomerellä. Hollantilaiset alu-veneet taas on niin sileitä, että helposti luulisi muoviveneiksi.
- merikelpoisempi??
Mihin väite perustuu?
- VO70
merikelpoisempi?? kirjoitti:
Mihin väite perustuu?
Naisihanteeseeni ja kauneudenkäsitteeseeni - kokemuksilla ei ole merkitystä.
- kokeneita ja pyöreitä?
VO70 kirjoitti:
Naisihanteeseeni ja kauneudenkäsitteeseeni - kokemuksilla ei ole merkitystä.
En oivaltanut yhteyttä alumiiniveneen kulmikkuuteen, mutta niissä ranskalaisissa (alubatin veneissä) on muuten kiva sisustus. Se sopii naisihanteillesikin - kokemuksesta riippumatta.
- mihinkään
merikelpoisempi?? kirjoitti:
Mihin väite perustuu?
Petu tuntumaan,pyöreä pyllyn alla kivampi kuin kantikas.
- lätkähtää
pyöreän mukavuus kirjoitti:
verrattuna sellaiseen, jossa on kulmikkuutta? Annatko jonkun linkin, josta voisin perehtyä asiaan. Kysymys rupesi kiinnostamaan, koska eräitä metallirunkoisia purjeveneitä valmistetaan sekä pyöreäpalteisina että "multichine" runkoisina. Edellinen lienee vaikeampi työstää ja ehkä vähän kalliimpi sen takia, vaikka rungon osuushan lienee korkeintaan kolmannes veneen hinnasta. Alumiiniset Ovnit ovat näitä kulmikkaita, joiden kerroit olevan epämukavia avomerellä. Hollantilaiset alu-veneet taas on niin sileitä, että helposti luulisi muoviveneiksi.
Kaikki tasaiset pinnat tökkääväät aaltoon ikävästi, kun tullaan aallonharjalta alas tai leikataan yli ja sitten jytisee. Ainakaan kölin etupuolella ei saisi olla kovin tasaista. Alumiiniveneestä saa lisäksi melkoisen keveän rakkineen, joten tasaiset pinnat tuntuvat kyllä kovassa aallokossa.
Pyöreät muodot ovat pehmeämpiä ja tuntuvat&näyttävät paremmalta. - joukossa!
lätkähtää kirjoitti:
Kaikki tasaiset pinnat tökkääväät aaltoon ikävästi, kun tullaan aallonharjalta alas tai leikataan yli ja sitten jytisee. Ainakaan kölin etupuolella ei saisi olla kovin tasaista. Alumiiniveneestä saa lisäksi melkoisen keveän rakkineen, joten tasaiset pinnat tuntuvat kyllä kovassa aallokossa.
Pyöreät muodot ovat pehmeämpiä ja tuntuvat&näyttävät paremmalta.Kerrotko vielä mitä nimenomaista alumiinivenettä tarkoitit? Tasaista pohjaa tai suuria tasaisia pintoja ei näyttäisi olevan ainakaan niissä multi-chine veneissä, jotka tunnen. Onko sinulla omia kokemuksia? Asia kiinnostaa aidosti samoin kuin väite, että pyöreät veneet olisivat merikelpoisempia kuin kulmikkaat. Tällekään väittämälle en ole toistaiseksi löytänyt mitään faktoihin perustuvaa tukea. Omassa veneessäni on kulmikasmuotoinen runko, mutta se tuntuu kulkevan isossa aallokossa varsin pehmeästi. Tosin vene on selvästi kapeampi ja painavampi kuin vastaavan pituiset lasikuituiset tasapohjaiset eväköliveneet. Olen aikaisemmin purjehtinut useita vuosia lasikuituisella Judel/Vrolijk suunnittelemalla veneellä, mutta kyllästyin rungon iskuihin ja äkkiliikkeisiin merenkäynnissä.
- on kysymys?
lätkähtää kirjoitti:
Kaikki tasaiset pinnat tökkääväät aaltoon ikävästi, kun tullaan aallonharjalta alas tai leikataan yli ja sitten jytisee. Ainakaan kölin etupuolella ei saisi olla kovin tasaista. Alumiiniveneestä saa lisäksi melkoisen keveän rakkineen, joten tasaiset pinnat tuntuvat kyllä kovassa aallokossa.
Pyöreät muodot ovat pehmeämpiä ja tuntuvat&näyttävät paremmalta.Onko näitä latuska-tyyppisiä sarjatuotannossa? Tarkoititko Ovnia?
- muoto
on kysymys? kirjoitti:
Onko näitä latuska-tyyppisiä sarjatuotannossa? Tarkoititko Ovnia?
Pohjan tasaisuus ei riipu siitä on runko pyöreä vai multi-chine.
- tietenkään
muoto kirjoitti:
Pohjan tasaisuus ei riipu siitä on runko pyöreä vai multi-chine.
Mutta siihen väittämään, että rungon pyöreä muoto ilman multi-chine kulmia olisi merenkulun kannalta jotenkin parempi, ei tullut vastausta. Merikelpoisuus ei riipu jostain aluksen pinnan vähäisistä kulmista, vaan runkomuodosta, uppoumasta, leveydestä, kölistä, luujuudesta jne. Taitaa olla yleistä keskustelupalstalla, että esitetään "musta tuntuu" väittämiä ilman tietämystä? Jos muuta ei keksitä, todetaan tietty venemerkki ylivoimaiseksi asiassa kuin asiassa. Kauneusarvot, kuten veneen väri tai ruffin muoto, pintojen viimeistely, tiikkiviilut kannen peitteenä yms ovat makuasioita. Niistä jokainen pitäköön mielipiteensä! Kumma muuten, ettei vertailla vaikkapa saman tyyppisten veneiden peräsinakselin rakennetta, rikiä, moottorin asennusta jne. Vain pieni hintaero ratkaisee hankinnan??
- muoto
tietenkään kirjoitti:
Mutta siihen väittämään, että rungon pyöreä muoto ilman multi-chine kulmia olisi merenkulun kannalta jotenkin parempi, ei tullut vastausta. Merikelpoisuus ei riipu jostain aluksen pinnan vähäisistä kulmista, vaan runkomuodosta, uppoumasta, leveydestä, kölistä, luujuudesta jne. Taitaa olla yleistä keskustelupalstalla, että esitetään "musta tuntuu" väittämiä ilman tietämystä? Jos muuta ei keksitä, todetaan tietty venemerkki ylivoimaiseksi asiassa kuin asiassa. Kauneusarvot, kuten veneen väri tai ruffin muoto, pintojen viimeistely, tiikkiviilut kannen peitteenä yms ovat makuasioita. Niistä jokainen pitäköön mielipiteensä! Kumma muuten, ettei vertailla vaikkapa saman tyyppisten veneiden peräsinakselin rakennetta, rikiä, moottorin asennusta jne. Vain pieni hintaero ratkaisee hankinnan??
Kulmikkuudella ei käytännön vaikutusta mihinkään mainituista, vain silmäniloa.
- kapea ja pyöreä
muoto kirjoitti:
Kulmikkuudella ei käytännön vaikutusta mihinkään mainituista, vain silmäniloa.
Jos on lähellekään yhtä kantikas kuin Buster niin varmasti vaikuttaa ja vähempikin. Mukavin ja merikelpoisin muotohan on edestä tai takaa katsottuna viinilasin muotoinen pitkäköli.
- materaalista!
kapea ja pyöreä kirjoitti:
Jos on lähellekään yhtä kantikas kuin Buster niin varmasti vaikuttaa ja vähempikin. Mukavin ja merikelpoisin muotohan on edestä tai takaa katsottuna viinilasin muotoinen pitkäköli.
Veneitä tehdään puusta, puu-epoksista, ferrobetonista, alumiinista, teräksestä. Perinteinen viinilasimuoto on todettu hyväksi, mutta mittasäännöt, muoti-ilmiöt, nopeuden haku ties mikä on tehnyt sen muodon harvinaisemmaksi. Miksi alumiinisestä purjeveneistä kuvitellaan tulevan Busterin muotoisia kulmikkaita latuskoja? Taitaa olla mielikuvistusta? Runkomuoto riippuu suunnittelijasta. Kyllä metallirunkojakin tehdään viinilasin muotoon, eväkölisinä, pitkäkölisinä tai vaikka nostokölisinä. Alumiini kestää pistekuormituksia huomattavasti paremmin kuin muovi, mutta materiaali ei taida sopia massatuotantoon. Todennäköisesti alumiiniveneet hankitaan hiukan erilaisiin käyttötarkoituksiin kuin massatuotannosta markkinoitavat muoviset.
- lätkähtää
joukossa! kirjoitti:
Kerrotko vielä mitä nimenomaista alumiinivenettä tarkoitit? Tasaista pohjaa tai suuria tasaisia pintoja ei näyttäisi olevan ainakaan niissä multi-chine veneissä, jotka tunnen. Onko sinulla omia kokemuksia? Asia kiinnostaa aidosti samoin kuin väite, että pyöreät veneet olisivat merikelpoisempia kuin kulmikkaat. Tällekään väittämälle en ole toistaiseksi löytänyt mitään faktoihin perustuvaa tukea. Omassa veneessäni on kulmikasmuotoinen runko, mutta se tuntuu kulkevan isossa aallokossa varsin pehmeästi. Tosin vene on selvästi kapeampi ja painavampi kuin vastaavan pituiset lasikuituiset tasapohjaiset eväköliveneet. Olen aikaisemmin purjehtinut useita vuosia lasikuituisella Judel/Vrolijk suunnittelemalla veneellä, mutta kyllästyin rungon iskuihin ja äkkiliikkeisiin merenkäynnissä.
Beneteau 50 ainakin on varsin tasainen pohjaltaan kölin etupuolelta ja kyllä se 20 m/s tuulessa Atlantilla oli aivan järkyttävä jyskimään, jos ruorimies hieman myöhästyi aallon huipulta taittaessaan.
Laitappa suora paperi tippumaan tai rutista se palloksi, ja kokeile kummassa on suurempi vastus.
Aluveneet on kevyempiä kuin rautaveneet, saa jopa lm-venettä kevyemmän.
Mutta kyllä kai ne IHAN OK veneitä nuo ranskalaisetkin osaa tehdä. - miksi alumiini
lätkähtää kirjoitti:
Beneteau 50 ainakin on varsin tasainen pohjaltaan kölin etupuolelta ja kyllä se 20 m/s tuulessa Atlantilla oli aivan järkyttävä jyskimään, jos ruorimies hieman myöhästyi aallon huipulta taittaessaan.
Laitappa suora paperi tippumaan tai rutista se palloksi, ja kokeile kummassa on suurempi vastus.
Aluveneet on kevyempiä kuin rautaveneet, saa jopa lm-venettä kevyemmän.
Mutta kyllä kai ne IHAN OK veneitä nuo ranskalaisetkin osaa tehdä.Jokaisen luulisi sen tietävän, mutta jostain syystä kuviteltiin tasapohjaisen lätkymisen liittyvän nimeomaisesti alumiiniin. Näinhän ei ole! Tasapohjaiset veneet, aivan riippumatta siitä onko Beneteau tai Bavaria, rysähtävät hurjasti aalloilta pudotessaan. Tällainen pohjanmuoto ei siis riipu materiaalista, vaan designista. Alumiinista tehdään hyviä meriveneitä ja materiaali on lasikuitua vahvempi.
- merikelpoisuuteen
muoto kirjoitti:
Pohjan tasaisuus ei riipu siitä on runko pyöreä vai multi-chine.
Eli avataanpa sitten tätä juupaseipästä...
Veneen runko jaetaan ns ordinaattoihin eli pokkileikkauksiin ja näiden poikkipinta-alojen jakautuminen vaikuttaa ominaisuuksiin, josta muotoutuu uppouma ja sen painopiste, muotokertoimet jne. Mutta pyöreä muoto on tehokkain tuottamaan tilavuutta pienimmällä pinta-alalla, joten se tuottaa pienimmän märkäpinta-alan. Pinta-alasta muodostuu kitkavastus, joka kasvaa nopuden kasvaessa ylittäen aallonmuodostusvastuksen joka tulee taas rungon muodosta. Pyöreällä muodolla on pienempi vastus myös sen takia että virtaukseteivät häiriinny, kuten multichine-rungon kohdalla on. Mikäli tällainen mc-runko on kuitenkin hyvin suunniteltu, niin tuskin sitä normaali matkapurjehtia huomaa, jos solmun verran vauhti on hitaampaa ja vauhti tyssää pyöreää helpommin aaltoon. Alumiinista saa keveitä kruisereita ja minkä muodossa menettää sen keveydessä voittaa. Pyöreän tekeminen levystä vaan on moninverroin kalliimpaa. Aussit näitä tosiaa rajayttelee jonkinlaisessa hiekkamuotissa. Aika äijä on menetelmä.
www.chuckpaine.com - tyssää
merikelpoisuuteen kirjoitti:
Eli avataanpa sitten tätä juupaseipästä...
Veneen runko jaetaan ns ordinaattoihin eli pokkileikkauksiin ja näiden poikkipinta-alojen jakautuminen vaikuttaa ominaisuuksiin, josta muotoutuu uppouma ja sen painopiste, muotokertoimet jne. Mutta pyöreä muoto on tehokkain tuottamaan tilavuutta pienimmällä pinta-alalla, joten se tuottaa pienimmän märkäpinta-alan. Pinta-alasta muodostuu kitkavastus, joka kasvaa nopuden kasvaessa ylittäen aallonmuodostusvastuksen joka tulee taas rungon muodosta. Pyöreällä muodolla on pienempi vastus myös sen takia että virtaukseteivät häiriinny, kuten multichine-rungon kohdalla on. Mikäli tällainen mc-runko on kuitenkin hyvin suunniteltu, niin tuskin sitä normaali matkapurjehtia huomaa, jos solmun verran vauhti on hitaampaa ja vauhti tyssää pyöreää helpommin aaltoon. Alumiinista saa keveitä kruisereita ja minkä muodossa menettää sen keveydessä voittaa. Pyöreän tekeminen levystä vaan on moninverroin kalliimpaa. Aussit näitä tosiaa rajayttelee jonkinlaisessa hiekkamuotissa. Aika äijä on menetelmä.
www.chuckpaine.comTaas ihmeellinen asia, keulasta voidaan tehdä aivan yhtä terävä molemmilla menetelmillä.
- tyssää
tyssää kirjoitti:
Taas ihmeellinen asia, keulasta voidaan tehdä aivan yhtä terävä molemmilla menetelmillä.
Niin voidaan tehdäkin, jos tekee kunnon syvän veen kölin etupuolelle. Märkäpinta-ala vaan kasvaa melkoisesti pyöreään nähden, joka hidastaa menoa kitkan muodossa. Pyöreä lävistää sukkelammin aallon pinemmällä muotokertomella.
Ilmanvastuksessahan pisaran muotokerroin on 0,333 kun littellä levyllä se on 1. Antaako jotain osviittaa, vaikka hieman eri asia kuitenkin.
Jos purkkari on 15 asteen kulmassa kyljellään ja tippuu aallon yli, niin aika kohtisuoraan leen kyljen "latuska" kylki tulee aaltoon....
--> vauhti hidastuu, kun energiaa menee lätkähdykseen hydrodynaamisen nosteen muodossa.
Pyöreä taas minimoi hydrodynaamisen vastuksen ja energiaa ei kulu niin paljoa aallon murtamiseen.
Menee taloudellisemmin.
Onko mitään järkeä. Näin ainakin hydrodynamiikan lakien mukaan (ja vähän käytännönkin). - vain muovissa?
miksi alumiini kirjoitti:
Jokaisen luulisi sen tietävän, mutta jostain syystä kuviteltiin tasapohjaisen lätkymisen liittyvän nimeomaisesti alumiiniin. Näinhän ei ole! Tasapohjaiset veneet, aivan riippumatta siitä onko Beneteau tai Bavaria, rysähtävät hurjasti aalloilta pudotessaan. Tällainen pohjanmuoto ei siis riipu materiaalista, vaan designista. Alumiinista tehdään hyviä meriveneitä ja materiaali on lasikuitua vahvempi.
Kohtuullista tunnekuohuntaa. Keskustelussa ei ilmeisesti hyväksytä mitään muuta materiaalia veneenrakennukseen kuin lasijouhilla vahvistettu muovi. Muutkin materiaalit ovat hyviä ja jossain suhteissa parempia, vaikka meikäläisten veneistä ylivoimainen enemmistö onkin lasikuitumuovia. Hyvä, että edes on herätetty keskustelua!
- Oskari
tyssää kirjoitti:
Taas ihmeellinen asia, keulasta voidaan tehdä aivan yhtä terävä molemmilla menetelmillä.
Jotkut sekoittavat kaiken aikaa veneen muodon ja materiaalin keskenään.
Asiahan on yksinkertainen. Alumiinista saa halutun muotoisen veneen kuten lujitemuovistakin, mutta kalliimpaan hintaan. Alumiinin hyvät ominaisuudet venemateriaalina tekevät sen, että jotkut ovat valmiit maksamaan tuon kovemman hinnan.
Lujitemuovin suosio ja se, että lujitemuovi aikoinaan syrjäytti puun, perustuu mahdollisuuteen tehdä siitä edullisesti sarjatuotantoveneitä. - puhutaan
tyssää kirjoitti:
Niin voidaan tehdäkin, jos tekee kunnon syvän veen kölin etupuolelle. Märkäpinta-ala vaan kasvaa melkoisesti pyöreään nähden, joka hidastaa menoa kitkan muodossa. Pyöreä lävistää sukkelammin aallon pinemmällä muotokertomella.
Ilmanvastuksessahan pisaran muotokerroin on 0,333 kun littellä levyllä se on 1. Antaako jotain osviittaa, vaikka hieman eri asia kuitenkin.
Jos purkkari on 15 asteen kulmassa kyljellään ja tippuu aallon yli, niin aika kohtisuoraan leen kyljen "latuska" kylki tulee aaltoon....
--> vauhti hidastuu, kun energiaa menee lätkähdykseen hydrodynaamisen nosteen muodossa.
Pyöreä taas minimoi hydrodynaamisen vastuksen ja energiaa ei kulu niin paljoa aallon murtamiseen.
Menee taloudellisemmin.
Onko mitään järkeä. Näin ainakin hydrodynamiikan lakien mukaan (ja vähän käytännönkin).Mutta kysymyshän oli "lätkyttämisestä",v-pohjan voi tehdä syvän tai matalan lätkyttäjän kuten pyöreänkin,ei ole sanottavasti eroa märkäpinnassa kun puhutaan samasta profiilista.
- ympyrän puolikas ja kolmio
puhutaan kirjoitti:
Mutta kysymyshän oli "lätkyttämisestä",v-pohjan voi tehdä syvän tai matalan lätkyttäjän kuten pyöreänkin,ei ole sanottavasti eroa märkäpinnassa kun puhutaan samasta profiilista.
Jees. Lasketaanpa, kun on sama pinta-ala suorakulmaisella kolmiolla ja ympyrän puolikkaalla, niin jos säde (r) on 1 niin ympyrän alan puolikas on 0,5(pii*r^2) eli 3,1415/2. samaisen kehän pituus, joka nyt olisi runkon poikkileikkaus on 0,5(pii*2r) = 3,1415.
Ja veekulmainen 45astetta rungolla samalla pinta-alalla (syrjäyttää saman määrän vettä). sivujen mitat ovat 1,77, joten 1,77*2, niin saadaan "kehän" pituus = 3,54
Joten kitkapintaa on tässä ääriesimerkissä v-runkoisella 12,7% enemmän. Eli tuon verran on enemmän jarrua pahimmillaan ( virtauksen häiriöistä aiheutuvat ongelmat). - vertaus
ympyrän puolikas ja kolmio kirjoitti:
Jees. Lasketaanpa, kun on sama pinta-ala suorakulmaisella kolmiolla ja ympyrän puolikkaalla, niin jos säde (r) on 1 niin ympyrän alan puolikas on 0,5(pii*r^2) eli 3,1415/2. samaisen kehän pituus, joka nyt olisi runkon poikkileikkaus on 0,5(pii*2r) = 3,1415.
Ja veekulmainen 45astetta rungolla samalla pinta-alalla (syrjäyttää saman määrän vettä). sivujen mitat ovat 1,77, joten 1,77*2, niin saadaan "kehän" pituus = 3,54
Joten kitkapintaa on tässä ääriesimerkissä v-runkoisella 12,7% enemmän. Eli tuon verran on enemmän jarrua pahimmillaan ( virtauksen häiriöistä aiheutuvat ongelmat).Elä vertaa V:tä ja U:ta, jaa v useampaan särmään,alkaa prosentit pienentymään,käytännössa 3-4 siivua/puoli.
- rullaus?
ympyrän puolikas ja kolmio kirjoitti:
Jees. Lasketaanpa, kun on sama pinta-ala suorakulmaisella kolmiolla ja ympyrän puolikkaalla, niin jos säde (r) on 1 niin ympyrän alan puolikas on 0,5(pii*r^2) eli 3,1415/2. samaisen kehän pituus, joka nyt olisi runkon poikkileikkaus on 0,5(pii*2r) = 3,1415.
Ja veekulmainen 45astetta rungolla samalla pinta-alalla (syrjäyttää saman määrän vettä). sivujen mitat ovat 1,77, joten 1,77*2, niin saadaan "kehän" pituus = 3,54
Joten kitkapintaa on tässä ääriesimerkissä v-runkoisella 12,7% enemmän. Eli tuon verran on enemmän jarrua pahimmillaan ( virtauksen häiriöistä aiheutuvat ongelmat).Ollaan siis teoriapuolella. Käytännössä pyöreällä ja monikulmaisella muodolla lienee kovin pieni merkitys cruiserin purjehdusvauhtiin. Olisiko teoriassa myös niin, että pyöreä muoto ei estä veneen rullaamista yhtä paljon kuin rungon kulmikkuus?
- yufdtud
ympyrän puolikas ja kolmio kirjoitti:
Jees. Lasketaanpa, kun on sama pinta-ala suorakulmaisella kolmiolla ja ympyrän puolikkaalla, niin jos säde (r) on 1 niin ympyrän alan puolikas on 0,5(pii*r^2) eli 3,1415/2. samaisen kehän pituus, joka nyt olisi runkon poikkileikkaus on 0,5(pii*2r) = 3,1415.
Ja veekulmainen 45astetta rungolla samalla pinta-alalla (syrjäyttää saman määrän vettä). sivujen mitat ovat 1,77, joten 1,77*2, niin saadaan "kehän" pituus = 3,54
Joten kitkapintaa on tässä ääriesimerkissä v-runkoisella 12,7% enemmän. Eli tuon verran on enemmän jarrua pahimmillaan ( virtauksen häiriöistä aiheutuvat ongelmat).Unohdetaan hetkeksi materiaali ja mietitään muotoa.
Sulkavalla ja muissakin soutukilpailuissa käytetään kulmikkaita soutuveneitä pyöreiden sijaan?
Luulisi kauravetoisella etenemismenetelmellä miettivänsä liukkainta mahdolista muotoa? - mieleen....
yufdtud kirjoitti:
Unohdetaan hetkeksi materiaali ja mietitään muotoa.
Sulkavalla ja muissakin soutukilpailuissa käytetään kulmikkaita soutuveneitä pyöreiden sijaan?
Luulisi kauravetoisella etenemismenetelmellä miettivänsä liukkainta mahdolista muotoa?Nykyisten materiaalien aikana limisaumaiset soutuveneet, puufiskarit ja folkkarit voisi tasoittaa mikropalloilla ja epoksilla sileärunkoisiksi. Tulisikohan solmu lisää vauhtiin?
- oli alumiinia
Miksei sirbb ole jo kommentoinut,et tainut tietää.
- paklaaminen
Ko.veneeseen upposi epoksikittiä "muutama" kilo.
- paklata
paklaaminen kirjoitti:
Ko.veneeseen upposi epoksikittiä "muutama" kilo.
Minkähän takia veneen kylkien pitää olla niin sileitä ja kiiltäviä? Cruising-veneessä alumiinikyljet olisi paras pitää maalaamattomina. Epoksit pohjaan!
- harakoita
paklata kirjoitti:
Minkähän takia veneen kylkien pitää olla niin sileitä ja kiiltäviä? Cruising-veneessä alumiinikyljet olisi paras pitää maalaamattomina. Epoksit pohjaan!
Tykkäävät kiiltävästä,onneksi on muitakin.
- on kauniimpi
paklata kirjoitti:
Minkähän takia veneen kylkien pitää olla niin sileitä ja kiiltäviä? Cruising-veneessä alumiinikyljet olisi paras pitää maalaamattomina. Epoksit pohjaan!
Kyllä veneen pitää olla sellainen jota valmistetaan 1700 kpl vuodessa. Sehän todistaa tuotteen parhaaksi. Vain Bavaria on hyvä vene.
- Vene minullekin
Sarjatuotantoveneille ei tietääkseni ole maahantuojaa, ei ainakaan aktiivisesti markkinoivaa. Veneet ovat siis tuntemattomia.
Nostokölillä ei oloissamme ole lisäarvoa traileriveneitä isommissa kokoluokissa.
Ranskan hintatasosta ei ole tietoa, mutta meillä alumiini on materiaalina sangen kallista, samoin sen jalostaminen valmiiksi rungoksi. Kysykääpä kilohintaa. Tekijöitäkään ei ole ylen määrin ja työtunteja runkoon kuluu moninkertainen määrä lujitemuoviseen verrattuna. Pintakäsittelykään ei kokemuksen mukaan ihan joka maalarin tietotaidoilla onnistu. Elinkaariajattelun mukaan alumiini on ylivoimainen verrattuna lujitemuoviin, täysin kierrätyskelpoinen vastaan ongelmajäte.- maalauksesta
Ei ole mitään salatiedettä,aivan normaalisti ensin pohjamaali ja nimenomaan tarvii pohjamaalin.
- Vene minullekin
maalauksesta kirjoitti:
Ei ole mitään salatiedettä,aivan normaalisti ensin pohjamaali ja nimenomaan tarvii pohjamaalin.
Miltei mykistyin kaiken kattavasta ja ammattilaisuutta kuvastavasta vastauksestasi! Uskottavuutta lisäävä sivistyssana "fakta" unohtui vastauksestasi.
;) - on huoleton
maalauksesta kirjoitti:
Ei ole mitään salatiedettä,aivan normaalisti ensin pohjamaali ja nimenomaan tarvii pohjamaalin.
Idea onkin siinä, että alumiinirungon vesilinjan yläpuolista osaa ei tarvitse maalata ollenkaan. Pohja tietysti!
- juuri keskustellaan..
Alumiinipursia valmistetaan Euroopassa ja muualla, mutta Suomessa ei ilmeisesti ole kysyntää eikä jälleenmyyjiä. Voisi olla hyvä vaihtoehto niille, jotka etsivät lujaa matkavenettä!
- sir hölmö
juuri keskustellaan.. kirjoitti:
Alumiinipursia valmistetaan Euroopassa ja muualla, mutta Suomessa ei ilmeisesti ole kysyntää eikä jälleenmyyjiä. Voisi olla hyvä vaihtoehto niille, jotka etsivät lujaa matkavenettä!
miten sitä paikataan sitten kun tulee kivi ja reikä? pitääkö niitata kiinni paikkalätkä?
- kuin lasikuidussa
sir hölmö kirjoitti:
miten sitä paikataan sitten kun tulee kivi ja reikä? pitääkö niitata kiinni paikkalätkä?
Tiedossani ei ole tällaisia vauriotapauksia. Reikä varmaankin korjataan hitsaamalla siihen paikka. Ehkä voisi niitata paikkapalan, jos ensiapuna tehty epoksipaikkaus ei onnistunut. En tunne asiaa. Kertokaa, jos tiedätte paremmin.
Lasikuituveneitä on todennäköisesti uponnut runkovaurion takia paljon enemmän kuin metallirunkoisia purjeveneitä. Löytyisiköhän tilastoja jostain? Olin alumiiniveneessä, joka törmäsi salakavalaan korallipylvääseen (Cookin saarilla). Rysäys oli sen verran kova, että lasikuituvene olisi todennäköisesti vaurioitunut. Alumiinirunkoon tuli vain pintanaarmuja. - poistetaan
maalauksesta kirjoitti:
Ei ole mitään salatiedettä,aivan normaalisti ensin pohjamaali ja nimenomaan tarvii pohjamaalin.
Alumiinioksidi on postettava ensin joko hiomalla tai siihen tarkoitetulla kemikaalilla! Sitten primeri. Ei metallipohjaisia maaleja.
- korjaus
kuin lasikuidussa kirjoitti:
Tiedossani ei ole tällaisia vauriotapauksia. Reikä varmaankin korjataan hitsaamalla siihen paikka. Ehkä voisi niitata paikkapalan, jos ensiapuna tehty epoksipaikkaus ei onnistunut. En tunne asiaa. Kertokaa, jos tiedätte paremmin.
Lasikuituveneitä on todennäköisesti uponnut runkovaurion takia paljon enemmän kuin metallirunkoisia purjeveneitä. Löytyisiköhän tilastoja jostain? Olin alumiiniveneessä, joka törmäsi salakavalaan korallipylvääseen (Cookin saarilla). Rysäys oli sen verran kova, että lasikuituvene olisi todennäköisesti vaurioitunut. Alumiinirunkoon tuli vain pintanaarmuja.Alumiinin liimaus ja pintakäsittely on mahdollista, kunhan pinnalla oleva alumiinioksidi on poistettu hiomalla tai kemiallisesti. Sikahan tarttuu mihin vain, joten hionnan (puhdistus asetonilla) jälkeen paikka päälle sialla kiinni. Sikahan tunnetusti kuivuu kosteuden vaikutuksesta ja vaikka veden alla.
- Garcia Passoa
tunnetteko Garcia Passoa veneitä? houkuttaisi mutta ei tietoa onko nostoköli ongelma? Riittääkö vakavuus? Mitä jos tollasella rullaa ylösalaisin, tuleeko köli runkoa vasten ja vene jää turtleksi
http://www.yachtworld.com/boats/Garcia/1- valtameriveneeltä
En tunne venetyyppiä. Kuvien ja tietojen mukaan se vaikuttaa valtameriveneeltä. Alumiinisistä nostoköliveneistä on kokemuksia Timo ja Leena Hopeavuolla, jotka tekivät 11 vuoden retken Japanin, Alaskan ja Chilen kautta. Ehkä tiedätkin pariskunnan ja veneen, s/y Tinja, LOA 14m, B 4m, Dmax 3,4m, Displ 12tn, SA 90m2, kone 72hp, suunnittelija laivanrak.ins. T.Hopeavuo. Esiintyivät julkisuudessa viimeksi Kotkan Meripäivien yhteydessä.
Jimmy Cornellin s/y Aventura Trois on OVNI43. Tiedot retkistä ja Jimmyn mielipiteitä veneestään ja nostokölistä löydät www.noonsite.com sivuston kautta. - Lightnig
valtameriveneeltä kirjoitti:
En tunne venetyyppiä. Kuvien ja tietojen mukaan se vaikuttaa valtameriveneeltä. Alumiinisistä nostoköliveneistä on kokemuksia Timo ja Leena Hopeavuolla, jotka tekivät 11 vuoden retken Japanin, Alaskan ja Chilen kautta. Ehkä tiedätkin pariskunnan ja veneen, s/y Tinja, LOA 14m, B 4m, Dmax 3,4m, Displ 12tn, SA 90m2, kone 72hp, suunnittelija laivanrak.ins. T.Hopeavuo. Esiintyivät julkisuudessa viimeksi Kotkan Meripäivien yhteydessä.
Jimmy Cornellin s/y Aventura Trois on OVNI43. Tiedot retkistä ja Jimmyn mielipiteitä veneestään ja nostokölistä löydät www.noonsite.com sivuston kautta.Jep! Tinjassa oli kaikenlaista mielenkiintoista nostokölin lisäksi. Itse ballastihan oli sinkkiharkkoina pilssissä. Ympärihän se meni Japanin merellä, mutta eihän se ole tavatonta perinteisilläkään köliveneillä. Pääasia, että matka jatkuu...
- purkkareita
Muistelen jossakin nähneeni dokumentin olikohan Australialasta tai Uudesta Seelannista firmasta joka teki pyöreämuotoisia purkkareita alumiinista.
Tekivät niitä räjäytysmuovaamalla isossa vesialtaassa ... ei kovin hidas tuotantomenetelmäkään ;-)- riittää
Eipä ole kuulunut siitä sen enempää enää vuosiin,ei ole niin mullistava miltä äkkiseltään tuntuu.
- toinen tänä aamuna
riittää kirjoitti:
Eipä ole kuulunut siitä sen enempää enää vuosiin,ei ole niin mullistava miltä äkkiseltään tuntuu.
Eikös tuossa joku juuri tänä aamuna sanonut että siellä ausseissa on kovin tavallinen toi räjäyttämällä tekotapa
- näinpäs
riittää kirjoitti:
Eipä ole kuulunut siitä sen enempää enää vuosiin,ei ole niin mullistava miltä äkkiseltään tuntuu.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000021734853
- Alumiiniveneilijä
Löysinpä googlella tälläisen vanhan säikeen. Pakko kuitenkin kommentoida, kun on taas niin tietämätöntä porukkaa. Ilman mitäänkokemusta kysiesestä materiaalista kommentoidaan niin asiantuntijoina että.
Olen omistanut alumiinisen 36 jalakisen veneen nyt 12 vuotta. Se on tehty telakalla vuonna 1980. Eli vene on nyt 36 vuotias. Pohjan muoto on pyöristetty. Alumiini on siitä mukavaa ainetta, että 6 mm plootukin taipuu joten pohjan voi muotoilla pyöräksi. Eri asia on, että kannattaako se. Jos ei kannata, niin aivan turha työvaihe josta on turha maksaa.
Ostin TIG hitsauskoneen 2 viikkoa sen jälkeen kun ostin veneen. Olen aiemmin hitsannut joskus MIG hitsaamalla. TIG on ihan eri maailmasta, lähempänä kaasuhitsasuta. Kun ostin TIG koneen, aloin opettelemaan alumiinin hitsausta. Aika nopeasti sen oppi. Kun tietyt asiat tekee oikein, alumiinin hitsaaminen on erittäin helppoa. Puhtaus on erittäin tärkeää.
Olen hitsannut veneen runkoa kaksi kertaa. Kumpikin kerta peräsimen alueelta. Ensimmäisen kerran kun kävimme suvuttain käännöksessä kivillä, jouduin hitsaamaan peräsimen alatukea sen oikaisun jälkeen, kun siihen tuli pieni murtuma oikaisun seurauksena. Mytkkymaali ja primeri rälläkällä pois, paikka puhtaaksi oksidista ja TIG:illä sulatin merialumiinia puikosta. Toisen kerran joudun hitsaamaan peräsimen vierestä pohjaa, jossa oli peini murtuma. Siitä tihkui vettä vähän sisään, noin 10 litraa kuukaudessa, mutta kuitenkin. Väsymys murtuma, peräsimen poikittaistuki loppui veneen pohjaan ja 2 cm siitä oli pitkittäistuki. Rakenne väärä, poikittaistuen olisi pitänyt olla pitkittäistuessa kiinni, joten peräsimen sivukuorma rasitti pohjaa. 34 vuoden käytön jälkeen tuli sitten murtuma. huomattiin vast telakassa keväällä. Hitsuas pohjaan ja lisätuen lisäys. Ei iso rasti.
Toissa syksyllä kun vesi oli noin 65 cm alempana, kokeiltiin kölin kestävyys noin 6 solmun nopeudella. Väylä oli 1,5 m väylä ja vesi ei sittenkään riittänyt. Ei aiheuttanut muuta toimenpidettä kuin että kölin reunan primeri piti maalata uudestaan.
Sähköjen kanssa ei ole ollut ongelmia, kun ne on tehty oikein ja olen erittäin epäluuloinen kanssaveneilijöiden sähköasennuksiin. Eli jos vieressä on vene jossa on maasähkö toiminnassa, täytyy asia ottaa huomioon.
Uskoisin, ettei alumiini ole Suomessa isojen retkiveneiden runkomateriaali seuraavista seikoista:
- kallis materiaali (vertaa lasikuitu)
- telakat eivät ole hankkineet alan osaamista (laskuidulle pitkät perinteet)
- ostajien väärät luulot, pelätään materiaalia, juuri esim tämä "alumiini syöpyy".
Ammattiliikenne käyttää paljon alumiinia runkomateriaalina ilman ongelmia. Kts esim. meripelastus, vakinainen ja vapaaehtoiset.
Seuraava veneenikin on alumiinirunkoinen, jos vain rahapussi sen sallii. Valitettavasti sekin pitää ostaa ulkomailta, kun Suomessa ei ole tarjontaa.
"miten sitä paikataan sitten kun tulee kivi ja reikä? pitääkö niitata kiinni paikkalätkä? "
Hitsaamalla täytettä tai levyä. Mutta aika kova pamaus saa olla, että reikä tulee. Almiini on pehmeähkö materiaali joka joustaa, myötää ja kestää.- Vaan_mikäpä
Tuli tuolle alumiiniunelmalle ARC:n alkupäivinä, vettä tuli sisään enemmän kuin tarpeeksi eikä vuotokohtaa löytynyt...
http://www.yachtingworld.com/news/three-crew-two-children-rescued-atlantic-sinking-arc-yacht-99531 - seppomartti
Luen juuri kirjaa Willfried Erdmanin yksinpurjehduksesta non stop pallon ympäri Kielistä eteämeren kautta Kieliin. Hän kuvaa alumiinivenettään " tippukiviluolaksi". Kylmässä ilmastossa alumiini vaatii erityisen huolellisen lämpöerityksen.
"Kun tekee tietyt asiat oikein, alumiinin hitsaus on ERITTÄIN HELPPOA". Olen kuvitellut, että on juuri päin vastoin erityisen vaikeaa. Kerran olen hitsauttanut ammattihitsarilla kikan kiinnityksen mastoon. Se sauma ei ainakaan pitänyt vaan meni huonommaksi. Mikä tekee alumiinihitsauksen helpoksi? Vaan_mikäpä kirjoitti:
Tuli tuolle alumiiniunelmalle ARC:n alkupäivinä, vettä tuli sisään enemmän kuin tarpeeksi eikä vuotokohtaa löytynyt...
http://www.yachtingworld.com/news/three-crew-two-children-rescued-atlantic-sinking-arc-yacht-99531Kyllähän nuo arktiset veneet on usein alumiinisia tai teräksisiä, joten ilmeisesti lämpöeristys osataan tehdä kunnolla. Alubatin veneet pohjoismaihin on lämpöeristettyjä polyuretaanivaahdolla, etelään tarkoitetut ei. Eikö Skip Novakin antarktis-veneetkin ole alumiinisia?
- Uppotykki
Joo. Samoin Jimmy Cornellin viime veneet, joista viimeisin paineli naparetkeilyä ihan pidemmänkin kaavan kautta. Ainakin noissa Garcian (jotka valmistavat myös alluresin rungot) valmistamissa nykyrungoissa taitaa olla joku kymmenkunta senttiä lämpöeristettä kuorien välissä. Lämpöä piisannee vähintään saman verran kuin muovikipossakin. Ja ovat myös pyöreitä muodoltaan. Käsittääkseni garcia valmisti jossain vaiheessa ranskan laivastolle runkoja useammankin ja sitä kautta ovat aika kärryillä noiden paattien rakentamisesta.
Mitä sitten tulee alkuperäiseen kysymykseen, niin.. Isoin osa noista alumiinipursista on aika ison mittaluokan maailmanmatkaukseen suunniteltuja. Olisi ehkä vähän yliammuttua hommata moinen pujotellakseen saarien ympäri meidän pikku jonkassa.
Tunnustan ihan suoraan, että oma lottovoittovene olisi varmaan allures 45.9. Tai boreal 44, jos riivaisi päässä niin pahasti, että napoja kohti haluaisi. Kummassakin kevyt, bout kolmeen metriin yltävä nostoköli ja painolasti sitten tynkäkölissä. Kummankin voi myös ajaa kuiville jos huvittaa tai jos haluaa vaikka sinkit vaihtaa.
Mutta kivahan se olisi tiputella pasaatituulia alaspäin köli ylhäällä, ettei tarvitse kompastumista pelätä. Ja sitten ryysätä metriseen veteen jossain laguunissa kauas muiden mekkalasta. - Kktalo
Hieman lisää alumiiniveneistä ja tekemisestä. Noin 20 vuotta sitten velimies teki Kokkolan alumivarvetilla itselleen 12 metrisen puoliliukuvan kalastusaluksen, Tig on korjaushitsaus väline enemmän kun tuotantohitsaukseen, elikkä veneen runko hitsattiin migillä, argon suojakaasuna ja alumiinilangalle on tandemsyöttö lankalaatikko, normaalisti yksi syöttö pyörästö, tässä kaksi peräkkäin. Kempillä on ollut ainakin tällaisia. Talven aikana tuli runkovalmiiksi, vähintäänkin yhtä iso työ oli lopusta, vene maalattiin yli asti, en muista oliko uretaani vai epoksi, mutta käsittääkseni juuri niitä mitä pitikin olla. Silloin taisi olla se lohen pyynti vielä verkoilla sallittua merellä, mutta kiellettiin kohta, ja siirtyi siian rysäpyynti, vene siihen täysin sopimaton ja myi sen Tanskaan, tili tuli juuri siitä myynnistä.
Veneen muotoja tehtiin lähinnä leikkauksilla ja taivutuksilla, pystyi operoimaan pienestä kalasatamasta pohjan muodon ansiosta, Aallokossa ajaminen puoliliukuvalla ehkä vaatii kipparilta hieman enemmän huomiota, kun vee-keulaisella. mutta sielläkin hän meni.
Osittain poikkesi purjehduksesta, mutta alumiini on erinomainen venemateriaali. Vaatii alumiinin ominaisuuksien ymmärtämistä.
Minäkin seurasin ARC 2016 kun kolme tuttua oli mukana, Veikkaisin Noan uppoamisen syyksi suunnitteluvirhettä jotain peräsimen tai mahdollisen maston/ kölin paikkeilla tapahtunutta väsymismurtumaa, reikä/ repeämä on ollut jo jonkin kokoinen, kun pumput ei kerkeä tyhjentään.
- Alumiiniveneilijä
Ja vielä, etteikö alumiinista saa pyöreää?
http://www.yachtworld.com/boats/1984/Garcia-Maracuja-42-2921967/Cherbourg/France#.WGBb1n1v-M8
Ja heti kun lompakko sallii niin ostan tämän ja lähden veneveroa pakoon lämpimän:
http://www.yachtworld.com/boats/1988/Garcia-44-2922641/Brittany/France#.WGBcKn1v-M8- Eienääkönyämistä
Myyn tuon garciani pois kun ikää alkaa jo olla ja haluan kunnon tuplapunkan johon ei tartte mennä pää tai jalat edellä, vaan voi ihan punkan vierestä iisisti kellahtaa..
- Alumiiniveneilijä
seppomartti. "Kylmässä ilmastossa alumiini vaatii erityisen huolellisen lämpöerityksen. "
Suomi taitaa kuulua kylmän ilmanalan alueeseen, varsinkin loka-marraskuussa, jolloin vielä on hyvät veneilykelit. Pakkasta ulkona ja veneen sisällä yli 20 astetta.
Toki alumiini johtaa hyvin lämpöä jolloin kylmän ja lämpimän rajapintaan eli alumiiniinveneen rungon sisäpuolelle muodostuu kosteutta. Sieltä se sitten valuu pilssiin ja on poistettavissa pilssipumpulla. Oma veneeni syksyn kylmissä muodostaa kohtalaisen paljon vettä pilssiin viikon reissulla, kun lämmitys on päällä koko ajan. Ei tuo mikään ongelma ole. Jonenkin se kosteus kondensoituu ja menee kaikissa materiaaleissa. Parasta on, ettei se jää muhimaan jonnekin ja aiheuta hometta yms. Rakenne on tehty niin, ettei kondensoituva vesi kastele lämpöeriteistä yms. ja rakenne on toimiva. Ei tuo mikän ongelma ole, koska on Suomessa joskus osattu tehdä talojakin jotka ei homehdu (aikana ennen koneellista ilmanvaihtoa).
seppomartti: " Olen kuvitellut, että on juuri päin vastoin erityisen vaikeaa. Kerran olen hitsauttanut ammattihitsarilla kikan kiinnityksen mastoon. Se sauma ei ainakaan pitänyt vaan meni huonommaksi. Mikä tekee alumiinihitsauksen helpoksi? "
Hitsaamisesta. Mielestäni se nyt vaan on helppoa, ei paljon poikkea esim. rosterin hitsaamisesta. En nyt sen enempää siitä osaa sanoa, koska koen alu-hitsaamisen helpoksi, kun tietyt asiat ovat kohdallaan. Välineiden ja hitsattavien osien puhtaus on tärkintä. Sitten tietenkin se, että hitsaa olosuhteissa joissa suojakaasu toimii hitsatessa kuten pitää. Eli ei saa tuulla, tuuli vie kaasun ja sitten hitsaus ei onnistu. En tiedä miksei mastosi hitsaus ole onnistunut, olisiko ollut niin, ettei hitsaaja ole vaan osannut. Toisen taidottomuus ei vielä kerro mitän. Itse tosiaan opiskelin alu-hitsaamisen hitsaamalla eikä se niin vaikeaa ole. Alu-puikolla en ole ikinä hitsannut ja se on varmaan taas oma taitolaji, TIG hitsaus on se mun juttu.- tietoavaillakin
Terve.
Mikä sulla on TIG.in virtalähteenä, muuntaja vai tasasuuntaaja ? - pakko.korjata
Eihän kondensoituminen mikään joka tapauksessa tapahtuva ilmiö ole. Sehän tapahtuu ainoastaan, kun pinnan lämpötila on alempi kuin kastepiste. Ja riittävästi lämpöeristetty pinta pysyy helposti kastepisteen yläpuolella. Kondensoitumista tapahtuu myös vain tietty määrä pinta-alalle, joten pienet pinnat muodostavat vain pieniä tilavuuksia kondenssivettä. Toisaalta kondensoivia olosuhteita on myös heinäkuussa, ei vain myöhäissyksyllä.
- alumiiniveneilijä
Kempin Mastertig 2300 AC/DC kone. Argonia suojakaasuna ja paksumapaan alu-plootua hitsatessa pitää käyttää vesijäähdytteistä poltinta. Vesijäähdytys on aika helppo järjestää polttimeen kun telakalla on juokseva vesi, vaikka koneessa ei olisikaan vesijäähdytystä.
Alumiinin hitsaaminen vaatii vaihtovirtaa, tasavirralla ei onnistu. Vaihtovirta poistaa osaltaan oksidia saumasta. Hitsisauman, polttimen ja lisäaineen täytyy olla puhtaita ja oksidista vapaita. Sipaise lisäainepuikkoa karhealla ennen käyttöä, niin oksidi poistuu senkin pinnalta. Rälläkän terissäkin on kuulema eroja epäpuhtauksien suhteen, mutta en ole juuri havainnut. Wurthin RST laikkoja olen alumiiniin käyttänyt ilman ongelmia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1251278
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89924- 95922
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede24869Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat289766- 95748
- 34648
- 109646
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.50581Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet131568