aloin tuossa kaivella edellistä reseptiä. koko ajan olen ollut luulossa että olen syönyt 10 mg lääkettä. koska sairaalassaoloaikana söin tuota määrää kahdesti päivässä. en tiedä koska annostusta on suurennettu, kenties jo sairaalassa. mutta kotiuduin keskellä viikkoa sairaalasta jolloin haettiin myös apteekista uudet lääkkeet. ja käytökseni oli tosi sekavaa ja vainoharhoista sekä olin erittäin ärtynyt ja ahdistunut. olotila helpotti parin päivän jälkeen, mutta kun sivuoireita ja muita inhottavia fyysisiä vaivoja vain jatkui, jotka tosin alkoivat jo sairaalassa, niin sain muutama aika itse lääkärin luvalla pienentää tuon annoksen.
eli nyt otan vain yhden tabletin, mutta huomisesta alkaen alan puolittamaan sen, jolloin annos on 10mg, joka myös on pienin tabu kyseisellä valmisteella.
aloin myös ottaa noita omega3-valmisteita aamuin illoin ja odottelen koska fiilikset paranisivat. kun edelleen on ylipääsemätön saavutus lähteä ihmisten näkyville. surumielisyys vaivaa sekä ahdistus. onneksi ärtymys ja agressiot ovat jo vähentyneet.
olen helpottunut mutta toisaalta pelottaa myös täysi lääkkeettömyys. mun kroppa vain hylkii kaikkia tämänastisia ja saa nuo sivuoireet tosi pahaksi. pahimpaan ahdistukseen mulla on diapamia(nimi muuttunut nykyään).
jos jollakin on tietoa voiko lääkkeen määrän suurentaminen vaikuttaa ihmiseen edellämainitulla tavoin.
miehen mukaan olin pari päivää tosi outo. olin miltei keskellä yötä yrittänyt lähteä ulos. hoidostani sairaalassa olin myös sitä mieltä että siellä kuulemma toimittiin väärin. ja olin myös hieman rauhoittunut, mutta seuraavana aamuna olin soittanut hoitavalle lääkärilleni ja kyseenalaistanut kaiken ihan sähköhoitoa myöden. muistan osia sieltä ja pätkiä täältä. mutta eniten ihmetyttää tuo lääkärille soitto. missään normaalioloissa en käyttäytyisi näin. mietinkin että mitä "huumetta" nuo lääkkeet ovat kun sitä ihminen toimii kuin täyttä ymmärrystä vailla. olin myös niin agressiivinen ja hyökkäävä mutta onneksi se jäi vain sanailun asteelle.
nyt koitan tuon lääkkeen saada elimistöstäni pois ja koittaa kynsin hampain tervehtyä jollen nyt ihan kokonaan parantua.
tämä nyt oli taas mun mielipide lääkkeistä ja niiden vaikutuksesta. muut lääkkeet ovat aiheuttaneet kaikenlaisia oireita, mutta tämän viimeisen lääkkeen vaikutukset olivat kyllä omaa luokkaansa.
vasta eilen työstin mielessäni ja puhuimme miehen kanssa silloisesta käytöksestäni. lääkkeitä on monia ja moni kokeilematta. sivuoireita jms. tulee varmasti kaikille se on selvä. mutta minuun tämä jätti kyllä jälkensä koska toimin niin päinvastaisesti kuin mitä luonteeni on.
olisi mielenkiintoista kuulla onko muilla ollut lääkevalmisteista tai epäillystä yliannostuksesta tullut oireilua joihin ei enää oma tahto vaikuta.
eli nyt otan vain yhden tabletin, mutta huomisesta alkaen alan puolittamaan sen, jolloin annos on 10mg, joka myös on pienin tabu kyseisellä valmisteella.
aloin myös ottaa noita omega3-valmisteita aamuin illoin ja odottelen koska fiilikset paranisivat. kun edelleen on ylipääsemätön saavutus lähteä ihmisten näkyville. surumielisyys vaivaa sekä ahdistus. onneksi ärtymys ja agressiot ovat jo vähentyneet.
olen helpottunut mutta toisaalta pelottaa myös täysi lääkkeettömyys. mun kroppa vain hylkii kaikkia tämänastisia ja saa nuo sivuoireet tosi pahaksi. pahimpaan ahdistukseen mulla on diapamia(nimi muuttunut nykyään).
jos jollakin on tietoa voiko lääkkeen määrän suurentaminen vaikuttaa ihmiseen edellämainitulla tavoin.
miehen mukaan olin pari päivää tosi outo. olin miltei keskellä yötä yrittänyt lähteä ulos. hoidostani sairaalassa olin myös sitä mieltä että siellä kuulemma toimittiin väärin. ja olin myös hieman rauhoittunut, mutta seuraavana aamuna olin soittanut hoitavalle lääkärilleni ja kyseenalaistanut kaiken ihan sähköhoitoa myöden. muistan osia sieltä ja pätkiä täältä. mutta eniten ihmetyttää tuo lääkärille soitto. missään normaalioloissa en käyttäytyisi näin. mietinkin että mitä "huumetta" nuo lääkkeet ovat kun sitä ihminen toimii kuin täyttä ymmärrystä vailla. olin myös niin agressiivinen ja hyökkäävä mutta onneksi se jäi vain sanailun asteelle.
nyt koitan tuon lääkkeen saada elimistöstäni pois ja koittaa kynsin hampain tervehtyä jollen nyt ihan kokonaan parantua.
tämä nyt oli taas mun mielipide lääkkeistä ja niiden vaikutuksesta. muut lääkkeet ovat aiheuttaneet kaikenlaisia oireita, mutta tämän viimeisen lääkkeen vaikutukset olivat kyllä omaa luokkaansa.
vasta eilen työstin mielessäni ja puhuimme miehen kanssa silloisesta käytöksestäni. lääkkeitä on monia ja moni kokeilematta. sivuoireita jms. tulee varmasti kaikille se on selvä. mutta minuun tämä jätti kyllä jälkensä koska toimin niin päinvastaisesti kuin mitä luonteeni on.
olisi mielenkiintoista kuulla onko muilla ollut lääkevalmisteista tai epäillystä yliannostuksesta tullut oireilua joihin ei enää oma tahto vaikuta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yritin viestistäsi löytää, mistä lääkkeestä on kyse. En löytänyt, joten et ilmeisesti kertonut, mitä lääkettä/lääkkeitä käytät. Jos lääkäri on sinulle määrännyt lääkettä johonkin sairauteen, niin älä ala ominpäin niitä muuttelemaan. Jos on paljon sivuvaikutuksia, ota yhteys hoitavaan lääkäriin. Ainoastaan hän voi sinua auttaa.
Sen verran kirjoituksestasi päättelin, että olet saanut psykiatrista hoitoa (mainitsit sähköhoidon). Joskus psykiatrisissa sairauksissa potilaalta puuttuu ns. sairaudentuntu, ja lääkehoito tuntuu turhalta. Kuitenkin lääkärisi on ainoa, joka voi sinua nyt auttaa, vaikka laittaisit lääkkeesi nimenkin tänne palstalle. Älä missään nimessä fixaile itse lääkemääriäsi, vaan ota yhteys hoitavaan lääkäriin/-yksikköön.
ihan omin päin en ole fixaillut. lupa puolittaa tuo annostus on tullut lääkäriltä.
epäilen vain että missä vaiheessa tuo annostus on suurennettu. mahdollisesti jo sairaalassa koska aloitusannos oli 10mg kahdesti päivässä, ja tuo sähköhoito siihen tueksi.
että nyt tällä hetkellä otan vielä lääkärin ohjeen mukaan tuota puolitettua annosta ja katson miten keho reagoi. eli nuo sivuoireet ja yleinen vointi että miten mennä eteenpäin. tuo diapam on vielä tukena sekä öisin käytettävä unilääke.
tällä hetkellä kun olen mielenterveyskeskuksen asiakas niin käytän heidän lääkäriään, mutta tarvittaessa ovat sieltä sairaalan lääkäriin yhteydessä, eli yhteistyö pelaa.
ja kirjoituksellani, eli toivottavasti kukaan ei näin ymmärrä, ei ole tarkoitus viestittää että läähoidot olisivat pahasta. tätähän ei kirjoitukseeni vastaava myöskään tarkoittanut. koska olen elävä todiste että lääkehoidot ovat kohdallani auttaneet. kuten terapeutilla käynnit joita ilman tuskin pärjäisin.
välillä vain tuntuu ettei lääkeyhdistettä ole vielä löytynyt jota voisin ottaa ilman vakavia sivuoireita. nyt lopettelen turvallisesti oikeaoppisesti siis vähennän annostusta.
nukkuminen, oikeanlainen ravinto sekä yrittää ulkoilla sekä saada muitakin ajatuksia kuin tämän masennuksen keskellä piehtarointi. joka päivä pienin askelin koetan edetä.
kirjoittaja mainitsi ns. sairaudentunteen että lääkehoito tuntuisi turhalta. tiedän että aina oireilun helpotuttua kehoitetaan pitämään vielä lääkehoitoa yllä juuri tuon uusiutumisriskin vuoksi. minulla on silti ollut vielä lääkehoito kun uusiutuminen ja sairaalahoito on taas ollut välttämätöntä.
lääkkeen nimeä en halunnut tähän laittaa koska en halua että lukijoille tulisi ennakkoluuloa kyseisestä lääkevalmisteesta koska eri ihminen reagoi kehollaan niin eri tavalla. nyt käytän vielä lääkettä mutta toivoisin että tulisi vielä päivä jolloin ei purkista ja purkin kanssa tarvitsisi elää vaan että tuon tarvittavan voiman saisi elämästä itsestään. että nauru raikaisi sekä elämä itsessään olisi parasta "huumetta".