Hei pitkässä avioliitossa olevat naiset. Olen piirun verran alle 30v nainen, naimaton, ja haluaisin kysyä teiltä, että mitkä asiat ovat olleet tärkeitä pitkän yhdessäelon sujumisellenne/onnistumisellenne?
Itse kun en ole naimisissa, niin olisi kiva kuulla heidän kommentteja, joilla on käytännön kokemusta asiasta. Kiitos jos vastasit.
Itse kun en ole naimisissa, niin olisi kiva kuulla heidän kommentteja, joilla on käytännön kokemusta asiasta. Kiitos jos vastasit.
Vastaukset 7
Vanhimmat
on se, että hyväksyt kumppanisi sellaisena kuin hän on, karvoineen kaikkineen etkä yritä muuttaa häntä miksikään.
sanoisin mieluummin että perusluonnetta ei voi muuttaa mutta käytöstapoja kylläkin.
rehellisyys on kaikkein tärkeintä.
Ole oma itsesi ja hyväksy kumppanisi tasavertaisena ihmisenä.
Aivan aluksi puolison taytyy olla samalla moraalisella aaltopituudella. Silloin toisen kunnioittaminen ja arvostaminen ovat ehka ne kaikkein tarkeimmat. Kaikki muu loksahtaa aivan itsestaan paikoilleen.
Kakkosena tulee konstruktiivinen kritiikki. Se on todella tarkeaa vuosien mittaan kun kumpikin hioo toisiaan. Jos arvostus ja kunnioitus ovat paikalla, kritisismi otetaan yleensa iloiten vastaan.
Vuosien jalkeen toinen on tehnyt toisesta oman mukaisen kompromisoiden ja hyvaksyen, yhteiselo sujuu todella mutkattomasti.
Onpas tullut paljon tärkeitä asioita esiin meidän keskustelussa. Tuo oli jotenkin hyvin sanottu tuo sama moraalinen aaltopituus. Ymmärrän sen niin, että parin olisi hyvä pitää tarkeinä samoja asioita, ja olla samanlaisia ihmisiä siinä, mitä hyväksyvät/mitä eivät hyväksy ja mitä pitävät oikeana/vääränä. Siitä esim. tulee kurjaa, jos toinen suhtautuu löysemmin alkoholinjuontiin kuin toinen. Tai että jos toinen on tarkka lastenkasvatuksessa ja toinen taas on vanhempana enemmänkin kaveri lasille kuin vanhempi (vapaampi kasvatusmalli).
Tähän mennessä olleissa parisuhteissa olen sen huomannut, kuinka vaikeaa toisen hyväksyminen on sellaisena kuin hän on. Ja suurin vaikeus parisuhteessa, ainakin allekirjoittaneella, on se, että löytäisi tarpeeksi samanlaisen ihmisen, jonka kanssa elämäntavat ja arvot olisivat tarpeeksi samanlaiset (tai sellaiset, joita kunnioitan). Sisimmässäni tiedän, että tuo ihminen kyllä löytyy tuolta sinkkujen joukosta...ihmiset ovat kovin erilaisia kaikki, ja eiköhän sieltä se tietty mies putkahda joskus kohdalle :)
Meidän avioliittomme perustuu ystävyydelle ja sielunkumppanuudelle. Sille, että toisen seurassa voi olla täysin oma itsensä, ja parhaimmillaan toinen ihminen täydentää toista. Särmät ovat hioutuneet (ja hioutuvat edelleen) vuosien mittaan. Tottakai sitä vieläkin yrittää välillä muuttaa toisen ihmisen piirteitä - toisinaan se voi onnistua ja toisinaan ei ;) Rakkaudessa on paljon muutakin kuin seksi, ja itse asiassa meidän suhteessa seksillä on varmasti pienempi rooli kuin monien muiden suhteissa. Mutta nämä ovat sellaisia asioita joita itse kukin joutuu päässään miettimään ja pohtimaan mitkä asiat ovat parisuhteessa tärkeimpiä.
Luepa lapin "rakkausprofessori" Kaarina Määtän kansantajuiset teokset! Siellä sulle faktatietoa.