Miehet, kuinka monta kertaa kerrotte syvimmistä ajatuksistanne (en nyt puhu siitä, että rakastatte tai mitään muuta, vaan siitä mitä tunnette tai ajattelette, jossain elämää suuremmassa tilanteessa) naiselle, josta ette ole yhtään kiinnostuneita? Kuinka monta olette puhelimessa puhuessanne sellaisen naisen kanssa joka ei teitä yhtään kiinnosta, lähteneet meluisasta paikasta johonkin toiseen paikkaan puhumaan, jotta voitte kuulla paremmin mitä tuo nainen sanoo?
Kuinka kauan ylipäätään puhutte sellaisen naisen kanssa? Jos edes vastaatte tuolle naiselle puhelimeen?
Vai pitääkö siinä olla jotain muuta, ennen kuin alatte puhumaan syvimmistä tunteistanne ja ajatuksistanne, menette puhumaan sen naisen kanssa sinne rauhallisempaan paikkaan jotta voitte jutelle sen naisen kanssa pidempään ja tutummin kuin ensimmäisen tapaamisen jälkeen ihmiset yleensä toistensa kanssa puhuvat?
Mietinpä vain...
Kuinka kauan ylipäätään puhutte sellaisen naisen kanssa? Jos edes vastaatte tuolle naiselle puhelimeen?
Vai pitääkö siinä olla jotain muuta, ennen kuin alatte puhumaan syvimmistä tunteistanne ja ajatuksistanne, menette puhumaan sen naisen kanssa sinne rauhallisempaan paikkaan jotta voitte jutelle sen naisen kanssa pidempään ja tutummin kuin ensimmäisen tapaamisen jälkeen ihmiset yleensä toistensa kanssa puhuvat?
Mietinpä vain...
Vastaukset 3
Vanhimmat
jää vähemmälle. Voi enkelini, mutta en halua olla juoruilun kohde. Miehet sitä, miehet tätä ! ! !
keskellä mekkalaa ei pysty puhumaan. tai jossai juottolassa, mikä on täynnä frendejä, kun kokoajan jengi kyttää tai käy lämimässä kämmenellä selkään.
et jos haluu jutella, niin kyllä se rauhallisempi paikka pitää löytyä :)
se kenen kans alkaa hiusta halkoon ei oo ihan yhdentekevä. et niinku sitä arvostaa ja sen mielipiteitä. muutenhan se olis yhdentekevää kuulisko mitä se sanois vai ei.
se mitä kenestäkin sitten ajattelee ja mitä aihe koskettelee on taas sitte eriasia.
omista asioista vois jutella ystäväksi luokiteltavan kans, ketä ajattelee silleen, et se ei varmaan mee niistä muille puhuun. purkaa omia tuntojaan ja saada jotain lohtua tai neuvoa takas. silloin tärkeintä on oikeestaan vaan se, et voi puhua.
semmoisen, kenestä ajattelee sitte erilailla, ketä niinku pyörii päässä päivästä toiseen, semmoisen kans aiheet on sitte pikkasen erilaisia, ehkä kuulostelee mitä mieltä toinen vois olla joistain itelle tärkeistä jutuista. ja sitten joskus vasta päästään sinne purkamisosastolle, sitten joskus kun on saatu sen verran yhteistä aikaan, et pitää tehdä selviks omia juttuja syvällisemmin.
et lyhyesti, sillä oli joko tarve päästä purkaan tai sitten se kuulosteli sun mielipiteitäs johonki sille tärkeeseen asiaan.
Ei mulle tuntemattomat naiset juuri soittele, ja ne jotka soittaa, on jo ylittäneet kiinnostuskynnyksen.
Baareissa käydessäni en ala juttelemaan epäkiinnostavien kanssa tai katkaisen keskustelun nopeasti millä tahansa tekosyyllä.
Tyhjänpäiväisille ihmisille en taatusti kerro itsestäni mitään.