Tarina on seuraava. Olen reilut kolmekymppinen vastaeronnut miekkonen ja töissä eräässä virastossa. Mulla on 2-v. tyttö. No, siellä töissä on yksi tapaus, mukava ja viehättävä nainen, mua pari vuotta vanhempi jolla kaksi pientä lasta. Puolitoista kuukautta sitten eräissä riennoissa hän kertoi olevansa asumuserossa, juttua oli siinä kuulemasa lisäkseni useampikin. Ennen en ollut häntä "sillä mielellä" noteerannut tietenkään koska tiesin hänen olleen aviossa. No, tän jälkeen on sitten vääjäämättä kiinnostus herännyt sillä tietyllä tavalla, you know. Tästä sitten parin viikon päästä töissä kahvipöydässä tuli puheeksi yksi traaginen kuolemantapaus lähipiirissäni, josta siinä sain kuulla ekaa kertaa ja se myös aiheutti mussa selkeän reaktion. Tämä nainen oli porukassa mukana enkä siinä hänen kanssaan mitään erikseen puhunut. Seuraavana aamuna satuttiin sitten samaan aikaan työpaikan ulko-ovelle jolloin hän sitten multa kysyi että miten mä nyt jakselen tjsp., siis tämän edellispäivänä puheenaolleen tapauksen vuoksi. Hämmennyin aika lailla kysymyksestä ja mutisin vain jotain että mitäs mulla tässä jne. Tästä kului ehkä viikon verran, kun tämä nainen soitteli mulle yhdestä tulevan vuodenvaihteen aiheuttamasta työjärjestystyyppisestä asiasta/muutoksesta kysyäkseen että mtien me ollaan tietyllä porukalla yksi käytännön asia hoidettu, ollaan siinä samassa asemassa mutta niin on muutama muukin. Muutenkin sitten on käynyt niin, että työpaikan eri puolilla törmätessä ollaan alettu jutella niitä näitä, milloin kummankin aloitteesta.
Kysymys siis kuuluu, että osoittaako edellämainittu "jotain" tuon naisen taholta vai onko tämä vain sitä petollista toivepsykologiaa, etä kun on itse kiinnostunut niin tulkitsee kaikkia mahdollisia merkkejä sen suuntaisesti? Kiitos kommenteista!
Kysymys siis kuuluu, että osoittaako edellämainittu "jotain" tuon naisen taholta vai onko tämä vain sitä petollista toivepsykologiaa, etä kun on itse kiinnostunut niin tulkitsee kaikkia mahdollisia merkkejä sen suuntaisesti? Kiitos kommenteista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
..voisi tuossa EHKÄ jotain ollakin mutta EI VÄLTTÄMÄTTÄ. Tiedän miten karmeaa tuo on, kun miettii että "oiskohan tää vai ei..". Senpä takia sanonkin että älä ainakaan lähe rakentelemaan mitää pilvilinnoja (sieltä alas romahtaminen nimittäin SATTUU ja kipeesti)(Kokemusta on ja mustelmien parantelu on vielä käynnissä.. )
Vaikuttaa kuitenkin että hyvä työkaveruus teillä on jos ei muuta. Neuvoisin seurailemaan tilanteen kehittymistä ja pysymään iloisella mielin.. luultavasti hän pitää sua mukavana ja ystävällisenä tyyppinä, vaikka ei romanttisesti oliskaan kiinnostunut. Eli ehkä työkaveruudesta voisi kehittyä ystävyys jollei muuta.
TSemppiä sulle, :)
No siinäpä se, noin olen sen itsekin ajatellut, tilanne siis tavallaan on "ihanan kaamea"... No, perjantaina on pikkujoulut, jos siellä saisi asiaa sitten vähän tunnusteltua, siis varovasti todellakin, ei päätä rintojen väliin räkä poskella :) Kiitos toivotuksesta!
Mitäs jos ottaisit aluksi ystävänä, aika näyttää.
Ole aito ja näytä välittäväsi hänenstä "sopivasti".
Kuormasta syöminen ei kannata.
aika pahasti asiaa...
No niin, perjantaina oli sitten pikkujoulut... täytyy sanoa, että mielenkiintoisesti alkoi biletys; kun olen menossa - vähän etuajassa - työpaikan ovesta sisään juhliin, niin kuinka ollakaan,tämä nainen tulee _just_samaan aikaan taksilla siihen taakseni. En olisi edes huomannut sen olleen hän vaan rekisteröinyt vaan sivusilmällä että aha, joku tuli taksilla. No, hänpä huutaa sitten nimeäni ja että tules juomaan samppanjaa... mentiin sivurakennukseen jossa hänen työhuoneensa on, ja siellä oli sitten meidän lisäksi muutama muu, tosin kaikki muut oli sellaisia joiden työhuonekin oli siellä, paitsi siis mä. Ja se samppanjan syy oli se, että naisella oli tullut avioero vireille, heh...
Sitten varsinaisessa juhlassa havaitsin hänen lähteneen jo tosi pian pois, jo ruokailun jälkeen. Vähänkö harmitti, kun sitä mietti että miksi se noin pian pois lähti, olis voinut tanssia jne. No, keräsinpä sitten rohkeuteni ja soitin hänelle eilen, kiitin vielä samppanjasta ja mainitsin sen olleen "hyvää ja varmaan kallista" jne. No, hänpä sanoi että oli hyvä syykin tarjota. Sanoin sitten että mua harmitti hänen aikainen lähtönsä, kun olisin mielelläni tanssittanut häntä ja että täytyy sitten ottaa vahinko joskus takaisinb. Siihen hän sitten sanoi ystävällisen kuuloisella äänellä että no, eiköhän tilaisuuksia vielä tule...
Että tällainen jatko-osa tarinassa. :) ??