Hei! Uskon Sinun lueskelevan näitä tarinoita jos ei muuten niin ajankuluksi yrittäessäsi unohtaa tapahtuneen. Ai miten niin uskon? No olen kokenut vastaavan tilanteen.
Annoin koko tunteideni laajan kirjon toisen ihmisen haltuun. Uskoin, että tunne oli samanlainen toisellakin osapuolella. Annoin kaiken tiedon itsestäni, aikaisemmasta elämästäni ja lapsestani. Olin kuin pieni koiranpentu joka meni selälleen toisen edessä ja annoin kaiken luottamukseni...Olin iloinen kuin peipponen ja se näkyi minusta ulospäin. Jokainen kaverini ja työkaverini ihmetteli säteilyäni. Halusin jakaa elämäni tuon henkilön kanssa.
Sitten eräänä päivänä muutaman kuukauden kuluttua tuo nainen kertoi tavanneensa minua "paremman" miehen, varakkaamman yrittäjän jolla oli isompi talo ja uusi auto. Ja minä en huomannut mitään vaikka tuo toinen henkilö pyöritti ilmeisesti kahta suhdetta yhtaikaa.
Niin sokeaksi rakastunut ihminen voi mennä... Tiedän siis, miltä Sinusta nyt tuntuu. Tiedän, että nyt Sinunkin jokainen aamu tuntuu vain uudelta aamulta... ilman mitään positiivisia odotuksia. Ei miltään. Elämässä on vain työ ja yö... Ja koko ajan, ihan koko ajan muistelet tapahtunutta.
Siitä pääsee kai yli vasta löydettyään uuden ihmisen, joka osaa paikata sen sydämeen syntyneen tyhjän aukon. Se ei ole helppoa. Tapahtunut asettaa valtavat odotukset sille uudelle suhteelle. Tiedän sen siis kokemuksesta.
Kun nyt tapaa uusia ihmisiä niin sitä yrittää löytää niin kovasti sellaista oikeaa ystävää, että pienenpienikin mielestäni väärä sana saa kylmät väristykset iholle. Pienikin sana joka palauttaa menneet mieleen.
Ei se maailma kai tähän lopu. Ei Sinunkaan. Toivon Sinun ensinnäkin lukevan tämän vuodatukseni ja toivon Sinun todella unohtavan tapahtuneen ja löytävän sisältöä elämääsi. Ja se kyllä löytyy, ennemmin tai myöhemmin.
Joskus, jossakin, jonkun kulman takaa tulee joku, silloin kun sitä vähiten Odotat... Älä pelkää, että kulkisit Sen Oikean ohi. Sydämesi kyllä kertoo totuuden ja sitä Sisältäsi säteilevää onnen värinää ja kuumotusta Et voi olla huomaamatta...no senhän Sinä jo tiedätkin.
Jos joskus jossakin Tulet vastaani ja kohtaamme, niin aion tervehtiä Sinua. Kahden kovia kokeneen kohtaaminen. Siis jos joskus joku "kumma" tulee luoksesi anova koiranpennun katse silmissään, niin Älä aja sitä pois sillä juuri se "kumma" voi olla tulevaisuudessa Elämäsi tärkein aikuinen ihminen. Lastesi jälkeen.
Se voi olla oikea ystävä.
Annoin koko tunteideni laajan kirjon toisen ihmisen haltuun. Uskoin, että tunne oli samanlainen toisellakin osapuolella. Annoin kaiken tiedon itsestäni, aikaisemmasta elämästäni ja lapsestani. Olin kuin pieni koiranpentu joka meni selälleen toisen edessä ja annoin kaiken luottamukseni...Olin iloinen kuin peipponen ja se näkyi minusta ulospäin. Jokainen kaverini ja työkaverini ihmetteli säteilyäni. Halusin jakaa elämäni tuon henkilön kanssa.
Sitten eräänä päivänä muutaman kuukauden kuluttua tuo nainen kertoi tavanneensa minua "paremman" miehen, varakkaamman yrittäjän jolla oli isompi talo ja uusi auto. Ja minä en huomannut mitään vaikka tuo toinen henkilö pyöritti ilmeisesti kahta suhdetta yhtaikaa.
Niin sokeaksi rakastunut ihminen voi mennä... Tiedän siis, miltä Sinusta nyt tuntuu. Tiedän, että nyt Sinunkin jokainen aamu tuntuu vain uudelta aamulta... ilman mitään positiivisia odotuksia. Ei miltään. Elämässä on vain työ ja yö... Ja koko ajan, ihan koko ajan muistelet tapahtunutta.
Siitä pääsee kai yli vasta löydettyään uuden ihmisen, joka osaa paikata sen sydämeen syntyneen tyhjän aukon. Se ei ole helppoa. Tapahtunut asettaa valtavat odotukset sille uudelle suhteelle. Tiedän sen siis kokemuksesta.
Kun nyt tapaa uusia ihmisiä niin sitä yrittää löytää niin kovasti sellaista oikeaa ystävää, että pienenpienikin mielestäni väärä sana saa kylmät väristykset iholle. Pienikin sana joka palauttaa menneet mieleen.
Ei se maailma kai tähän lopu. Ei Sinunkaan. Toivon Sinun ensinnäkin lukevan tämän vuodatukseni ja toivon Sinun todella unohtavan tapahtuneen ja löytävän sisältöä elämääsi. Ja se kyllä löytyy, ennemmin tai myöhemmin.
Joskus, jossakin, jonkun kulman takaa tulee joku, silloin kun sitä vähiten Odotat... Älä pelkää, että kulkisit Sen Oikean ohi. Sydämesi kyllä kertoo totuuden ja sitä Sisältäsi säteilevää onnen värinää ja kuumotusta Et voi olla huomaamatta...no senhän Sinä jo tiedätkin.
Jos joskus jossakin Tulet vastaani ja kohtaamme, niin aion tervehtiä Sinua. Kahden kovia kokeneen kohtaaminen. Siis jos joskus joku "kumma" tulee luoksesi anova koiranpennun katse silmissään, niin Älä aja sitä pois sillä juuri se "kumma" voi olla tulevaisuudessa Elämäsi tärkein aikuinen ihminen. Lastesi jälkeen.
Se voi olla oikea ystävä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Rakkaus on tuottanut ihmisille pettymyksiä, nykyään vielä enemmän ihmisten pinnallisuuden takia. Jos ihminen tuntuu jo seurusteluaikana väärältä ihmiseltä, eikö ole parempi lopettaa, kuin muuttaa yhteen, hankkia lapsia, marssia alttarille.
En menisi lehdille levittelemään intiimejä asioita.
...ainakin julkisuutta, mitä hän ilmeisesti hakikin.
Oli vaan pikkaisen alhaiset keinot hänellä saada oma yritys pystyyn. Mikä olikaan, joku Susan'in palvelu.
No, maksakoon hinnan siitä... ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön.
Matti ei mielestäni tehnyt mitään väärää... jos ihminen ei kolahdakaan täysillä, niin mitä sitä roikkumaan toisessa, kun tarjolla on uusia ja parempia. Näinhän se menee ihan taviksillakin ja tää Susanhan on ihan tavis. On ollut ja tulee olemaan.
Piste tälle jutulle, kiitos!
Voi kun joskus joku rakastuisi minuunkin noin. Sitä miestä olen odottanut jo vuosia.
Hei kuka Oletkin! Sehän on vain Sinusta kiinni. Joku jossakin odottaa ihan varmasti Sinua samoin ajatuksin kuin Sinä.
Mistä löydät sen ystävän? Sen huomaa varmasti kun sen oikean ihmisen kohtaa. Se voi olla se pieni lyhyt katse syvälle silmiisi ihan jossakin yllättävässä paikassa. Ihmetellessäsi, että tunsit jotakin outoa äskeisessä katseessa käännyt katsomaan taaksesi niin tuo ujo ihminen luultavimmin katsoo perääsi toivoen Sinun katsovan taaksesi...
Silloin Olit tuntenut oikein. Jotakin säteilyä. Se on sitä kemiaa.