Mitä tehdä, kun seurustelen toista vuotta maailman ihanimman (ensimmäisen) miehen kanssa, mutta nyt vasta alan tajuta, etten ole koskaan häneen rakasTUNUT! Tajusin sen viikonloppuna, kun ihastuin yhteen toiseen mieheen, enkä koskaan ole edes omaan miesystävääni niin vahvasti ihastunut. En edes suhteen alussa.
Onko järkeä jatkaa? Vai olenko tyhmä jos lähden täydellisestä suhteesta vain kokeakseni elämässäni, mitä on olla rakastunut?
En osaa keskittyä mihinkään ja itken vain kaikki yöt, kun mietin mikä on oikea ratkaisu!
Tuntuu että teen niin tai näin, joka tapauksessa tulen katumaan!
Onko järkeä jatkaa? Vai olenko tyhmä jos lähden täydellisestä suhteesta vain kokeakseni elämässäni, mitä on olla rakastunut?
En osaa keskittyä mihinkään ja itken vain kaikki yöt, kun mietin mikä on oikea ratkaisu!
Tuntuu että teen niin tai näin, joka tapauksessa tulen katumaan!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et ole yksin...Minulla tilanne ei ole aivan vastaava mutta kuitenkin...Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa 4vuotta ja nyt tunteeni häntä kohtaan ovat laimenneet ja rankasti!En enää rakasta häntä...Erääseen toiseen tyttöön sensijaan olen korviani myöten ihastunut,ellen jopa rakatunut...Nyt kun vain tietäisi miten voisin kaikkein kivuttomimmin lopettaa suhteemme.Olemme kuitenkin kolme vuotta asuneet yhdessä ja rakentaneet kotimme yhdessä.Koville se ottaa,ei tätä kyllä suosittele kenellekään!Pitäisi olla sydän vähintään titaniumista ettei se särkyisi...
Moro!
Minä en ketään yritä syyllistää tai neuvoa, mutta harkitse asiaa kunnolla. On ihan normaalia että pitkässä suhteessa se varsinainen rakkauden tunne alkaa laimeta. On täysin normaalia että näitä uusia rakkauden kohteita ilmenee, mutta toimivaa suhdetta ei kannata niiden takia pilata. Voi meinaan jäädä loppuelämäkseen yksin.
ei minulta ole rakkaus mihinkään laimentunut, päinvastoin rakastan häntä joka päivä syvemmin!
Mutta en missään vaiheessa ole RAKASTUNUT, vaan se on lähinnä sellaista "sisko ja sen veli"-tyylistä, seksi tuntuu melkein insestiltä!
Rakastumisen tunne ei koskaan ole pysyvää, eikä sellaista voi odottaa ja vaatia, mutta haluaisin edes tietää miltä se tuntuu? Nyt pelkään pahoin olevani rakastumassa toiseen mieheen, enkä haluaisi jättää nykyistäni sellaisen ohimenevän tunteen takia, mutta kun se vain repii mukaansa, APUA!
Mulla oli vähän samantyyppinen tilanne.. olin todella sitoutunut silloiseen mieheeni ja luulin olevani täysin riippuvainen hänestä. Seurusteluakin oli kestänyt jo muutaman vuoden. Aina hän kuitenkin lähinnä veljeltä oli tuntunut, seksi ei kiinnostanut hänen kanssa (homma toimi muuten mut ihminen oli väärä..). Noin päällisin puolin meillä oli kaikki hyvin, tulevaisuutta oltiin mietitty ja muuta.. Mut sit rakastuin ja lähdin toisen matkaan, eikä sitä tunnetta voi sanoin kuvata kun on lopulta sellasen kanssa jota OIKEASTI haluaa ja rakastaa. Et kannattaa erottaa romanttinen rakkaus ns. veljellisestä rakkaudesta. Mieti asiaa rauhassa ja muista seurata sydämesi ääntä! :)