Sitä vaan et ku olin ajatellu lähtee au-pairiks kirjotusten jälkeen ja nyt oon alkanu seuraa tätä palstaa ni kandeex oikeesti? Onx mitään positiivisii puolii vai pelkkää raatamista?
onko au-pairina olossa sit mitään positiivist?
Jenniexix
324454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
ei.
paska homma.
jos haluat ulkomaille, mene oikeisiin töihin tai vaihto-oppilaaks.
aupairina tutustuu vaan muihin auppareihin, ei paikallisiin. työ on perseestä, ja "työpaikalla" asuminen varmistaa ettei vapaa-aikaa ole. jos tekisit samaa hommaa muualta käsin, saisit ehkä 10x paremman palkan, nyt aupairin mitättömällä kuukausirahalla ei saa mitään.
aupairin synonyymi on kotiorja.
Mulla hyvät kokemukset aupair ajasta. Mieti vaan tarkkaan perhe, työtehtävät, työajat, paikka ja oletko valmis asumaan toisen perheessä toisten säännöillä. Vaikutit aika nuorelta kirjoituksen perusteella. Mutta ehdottomasti kannattaa kokeilla.
Joo, muualla saat 10x palkan.
Au pair saa kuukaudessa 300-500 eur puhtaana.
Muualla saat 3000-5000 eur verojen jalkeen kuussa. Ja luonnollisesti asuminen ja ruoka on ilmaista. Eika tarvii teha niinku mitaan.
Jep jep.
palstalle pitäs hommata ensin ironiantajutesti ennen kun päästää tollaset kommentoimaan. pitääks niiden kaikkien juttujen jälkeen kirjottaa et "saat 10x palkan (huomatkaa kärjistys)" "perheessä ei saa vapaa-aikaa (huomatkaa kärjistys)" jnejnejne et sun kaltasetki tollot tajuais ?
niin että tajuat sitten =)
"ei. (kärjistys)
paska homma.(kärjistys)
jos haluat ulkomaille, mene oikeisiin töihin tai vaihto-oppilaaks.(kärjistys)
aupairina tutustuu vaan muihin auppareihin, (kärjistys) ei paikallisiin (kärjistys). työ on perseestä,(kärjistys) ja "työpaikalla" asuminen varmistaa ettei vapaa-aikaa ole.(kärjistys) jos tekisit samaa hommaa muualta käsin, saisit ehkä 10x paremman palkan,(kärjistys) nyt aupairin mitättömällä kuukausirahalla ei saa mitään.(kärjistys)
aupairin synonyymi on kotiorja.(kärjistys)
Vaihto-oppilaana oleminen on paska homma ja sit viela raiskataan (karjistys)
Ok, hieno homma.
Mutta mikset voisi kirjoittaa totuudenmukaisesti samalla vaivalla?
niinhän minä kultaseni teinkin :)
tarkasta sanakirjasta sana järjistys.
ei ole sama asia kuin valehtelu.
Kärjistys jopa.
oli pakko korjata, tuskin tuota olisit ymmärtänyt kun et edes sanan koko merkityksestä ole perillä beibs :)
Mitähän nappeja sinä olet vetänyt...
Missä olet töissä jos saat vuodessa 60 000 EUR shoppailu rahaa ? Eli 5000 eur kuussa joka on 10x sen mitä au pair saa.
Ai kärjistys - no sitten voi sanoa että Suomi on keskellä Venäjää ja siellä kävelee pingviinit ja jääkarhut sulassa sovussa.
Kultaseni-hössötykset ei auta kun jää paskanpuhumisesta kiinni.
yhet vetää niin tosissaan taas.
ne vois yhtään kielitietosena myös tulkita niin että muualla saat parempaa palkkaa, eli aupairina saa paskaa palkkaa jne :)
mutta ei. liikaa pyydetty että ei nussittas niit pilkkui vaa keskityttäs kokonaisuuksiin.
ja suomihan on keskel venäjää. siks sielt pois piti lähteekki.
sinä jos et kerran yhtään kärjistä sitten itse, niin kerroppa minulle kuinka moni au pair saa 500euroa kuussa ???
itse olen saksassa ja saan 200€, oman ammattini töistä saisin suomessa 1700€, eli ei se kauheasti puutu siitä 10kertaisesta.. ;)
kaverini on sveitsissä, saa 370€ kuussa. sekään ei tee kymmenkertaistettuna viittä tonnia. norjassa, joka myös on kallis maa, muistaakseni saadaan suunnilleen tuplana minkä minä saan, mutta 400 kertaa kymmenenkään ei ole viittä tonnia!
Saksassa aupparien taskuraha on tosi pieni, kyllä useissa maissa taskurahat kipuamassa pitkälle yli 400 euron kuussa.
Taskuraha on verotonta, joten esim. jotta saisi 2000 euroa käteen (siis verojen jälkeen), pitää Suomessa bruttopalkan olla lähes 4000 euroa. Ja pitää muistaa, että useimmat palkkatyössäkäyvät kustantavat palkastaan ensin asunnon, sähköt, vedet, puhelimet, netit, vakuutukset, mahd. automaksut. Täytyy tienata tosi rutkasti näinä päivinä, jotta saisi 2000 euroa "vapaatta" rahaa kuussa.
Itse saan 7 000 euroa käteen kuussa, eikä mulla ole tähän mennessä koskaan jäänyt kahta tonnia ostoksiin. Tai oma valintanihan on ollut, että mulla on asunnot sekä Suomessa että täällä, autot molemmissa paikoissa ja että käytän aupparin ja siivooja palveluja. Täkäläisen asuntomme vuokra on yli 2 000 euroa ja lasten koulut maksavat myös paljon. Ehkä jos nipistäisin kaikki muut kulut minimiin, voisin joskus hummalla pari tonnia.
Mielestäni aupparin, jolla kohtuulliset työajat ja työtehtävät ja saa kuussa käteen 400 euroa, bussiliput, kielikurssin, lennon Suomeen pari kertaa vuoden aikana ja ehkä jotain lahjakortteja ja lomamatkalle mukaan, pitäisi olla varsin tyytyväinen.
lisäksi pitää muistaa, että aupairinahan on varsin luksusta kun SAA ASUA TYÖPAIKALLA, right ?
mielummin mä kituuttaisin 100 eurolla kuussa, jos saisin asua muualla kun perheen kanssa. rahaan voi olla tyytyväinen, eipä sillä, mutta jos se on ainoa asia mikä on ok, niin eipä se juuri lämmitä.
ei muusta. Ilmeisesti oli väärinkäsityksiä siitä, millaisella verollisella palkalla jää mitäkin käteen.
Mutta aupparit ovat varmaan tienneet, mikä heidän asumismuotonsa on, kun ovat sopimuksen allekirjoittaneet. Kannattaa varmaan miettiä, millaista on aikaisemmin ollut olla muiden perrheissä esim. kavereiden kanssa mökkeilemässä, kun kaverin vanhemmat paikalla, yökylässä sukulaisissa, vaihto-oppilaana. Jos on ollut "omituinen" olo, ei ehkä kannata hakeutua perheeseen asumaan. Jos oma yksityisyys on ehdoton edellytys, pitäisi valita perhe, jolla tarjota oma kämppä. Lisäksi monilla on tarjota aupparille oma kerros, jossa pesutilat. Olen pahoillani, ettet tykkää asua perheessä. Ehkä sinun kannattaisi sitten etsiä muuta työtä. Aupparin työ on tällaista. Ihan rehellistä työtä se on, mutta ei sovi kaikille. En ymmärrä kauheaa valitusta tästä systeemistä, eihän siihen ketään pakoteta. Jos on koulutusta tai kokemusta, voi hakeutua live-out nannyksi yms. Mutta silloin tullaan taas siihen, että pitää maksaa verot, vuokrat ja muut kulut. Monet ovat tällä palstalla sanoneet, että on ihanaa viettää vuosi suht. vapaissa oloissa, kun ei tarvitse huolehtia laskujen maksuista. Taskuraha on tosiaan vaan omia menoja varten. On voinut rauhassa keskittyä vapaa-ajan viettoon kouluvuosien jälkeen ja miettiä tulevaa. Ehkä monille tämä on tärkeämpää kuin se, että ovessa lukee oma nimi.
olen tällä hetkellä ollut 3kk:tta aupairina keskieuroopassa... ja voin sanoa että vaikka minulla on hyvä perhe ja palkkakin 400euroa/kk, en enää lähtisi koskaan aupairiksi! syy tähän on että: aupair todellakin asuu työpaikallaan, mikä tarkoittaa juuri sitä, että vapaa-aika ei ole samanlaista kuin esim. jos on normaalissa työssä! minulla ainakin on koko ajan sellanen olo, et "tuo lasi on nyt tuossa, pitäiskö se korjata pois, tuossa on roska, pitääpä noukkia se, en kehtaa nyt niin ja niin myöhään kuitenkaan nukkua"varmasti löytyy sellasiakin joille aupair vaihtoehto on hyvä ratkaisu!! mutta mieti tarkkaan millainen olet ja sopiiko tällainen sinulle! itse olen ylitunnollinen, josta on haittaa minulle aika ajoin.... en kehtaa valittaa mistään, vaan teen kaiken kiltisti! mutta sellasta... think twice....
"tuo lasi on nyt tuossa, pitäiskö se korjata pois, tuossa on roska, pitääpä noukkia se, "
Sellaista se on kun ei ole äiti korjaamassa au pairin jalkiä.
Pitää ihan itse laittaa omat astian astianpesukoneeseen illalla ja pitää oma huone puhtaana työajan jälkeen.
Hotellissa asuminen olis paljon helpompaa.
KUULEPA! olen asunut yksin jo ennen tänne tuloa ja äitini ei todellakaan ole ollut minun jälkiäni korjaamassa!!!!!!!! tarkoitin tavaroita, roskia ja juttuja, jotka ovat perheen jäljiltä! ja olen todellakin tottunut työntekoon, useaan otteeseen olen saanut perheeltäni kehuja täälläkin!
ottaa päästä tällainen, että kun joku kysyy täällä mielipidettä, ja sitten kun vastaa, niin joku keksii tulla tänne viisastelemaan... huh huh itsellesi!
niin. ei se äiti ole ainakaan minulla ollut korjaamassa jälkiäni enää kuuteen vuoteen kun yksin olen asunut. toisaalta, ei täällä suomessa asuessani ole sitten myöskään ollut juurikaan muita henkilöitä, jotka jättävät niitä kahvikuppeja lojumaan, askartelusta jääneitä paperisilppuja lattioille tai pyyhkeitä portaiden kaiteille. sen minkä sotken, siistin tietysti itse. aupairina olossa se yleisen siistiyden ylläpitäminen vaan on melko työlästä, etenkin mikäli sattuu olemaan se "perheen" ainoa joka välittää yleisestä siisteydestä ja kodin mukavuudesta eikä jätä tavaroitaan lojumaan.
käsittääkseni kirjoittaja jota lainasit, tarkoitti myös samaa, eli aina tuntuu kuin olisi töissä eikä vapaa-aikaa ole, kun joutuu vieraiden ihmisten sotkuja siivoamaan eikä suinkaan siis siitä, että ei jaksaisi omiaan korjata.
juuri tätä tarkoitin! totta kai kerään omat sotkuni, mutta koko ajan muiden perässä juokseminen on joskus hieman... puuh.... kiitos asian suomentamisesta:)
etenkin tuo ylitunnollisuus rassaa myös meikäläistä...
...että en ole ikinä katunut, että lähdin aupair-perheestäni. Menin töihin hotelliin Lontoon ytimeen. Sain triplasti sen mitä sain perheessä...lisäksi sain elämän, jota perheessä ei ollut.
Fakta on, että harva 19-vuotias haluaa hoidella lapsia samaan aikaan kun muut bilettää ja hankkii uusia tuttavuuksia.
Itse tapasin TODELLA paljon uusia ihmisiä.Ja onhan se itestä kiinni...mutta kyllä aupairina suurin osa ystävistäsi on aupaireja..
Lisäksi, kun lähdet kunnon töihin, otat vastuuta itsestäsi ja teet mitä ITSE haluat.
Totta kai aupairina voi olla mukavaa ja rentoakin, jos sattuu huippu perhe. Ystäväni ovat viihtyneet perheissä, joissa ei ole liikaa nipotettu. Mutta fakta on, että suurinosa perheistä(ainakin Englannissa) on rahakkaampaa porukkaa ja usein he myös tiedostavat sen.
En suosittele aupair-kokemusta. Mene töihin!Se on enemmän seikkailua...(tai riippuu tietysti mitä haet).:-)
Äitini sanoi ihmetelleensä, kun alunperin lähdin aupairiksi. Kertoi myöhemmin ajatelleensa, että seuraavat lapset, joita hoitaisin olisivat omani. Äiti oli taas oikeassa.:-)
hei, olen au pair :D
hyva alku viestille, right?
oon miettinyt paljon kaikkea. ma paadyin au pairiksi vahan sattumalta, olin siis eka ulkomailla muissa hommisa. Miettikaa, asuin eka itse ja kavin toissa, ja vaihdoin sen au paireuteen! Okei, se nyt riippui monesta jutusta, mutta nyt olen paljon tyytyvaisempi. Satakertaisesti. Perheesta tykkaan, vaikka on myos asioita joista en tykkaa. Ei se kotona asumista ja omaa perhettani millaan vastaa, mutta en karsikaan. Ja paatyoni onkin lapset, ei perhe.
Au paireus on musta aika pitkalle asennekysymys. Au pair ei massaa rahalla eika kotona hengaus aina tunnu elamykselta. Au paireus on tyota, ei biletysvuosi, kuten jo todettiin. Sun taytyy asennoitua siihen etta ne lapset on sun vastuulla ja etta olet kuin heidan toinen aitinsa.. vaikka oikea aiti on tietysti heista kivempi(:
Mutta miksi sitten? Au pairina paaset nakemaan toisten ihmisten arkea, opit ainakin paljon lisaa ihmisista, saat asua kodissa joka on taynna oikeaa elamaa (kontrastina vaikka se, et muuttaisit yksin ulkomaille vieraaseen paikkaan ja tyhjaan yksioon).. vaikka kyllahan muakin tympii herata lauantai-aamuisin lasten aaniin tai kattoa telkkaa hiljaa kun lapset nukkuu. tottakai. miten muutenkaan? Mutta moni asia on myos ihanan helposti, ruokaa on aina jaakaapissa ja mulla on paikallisia ihmisia vierellani joilta kysya neuvoa kun sita tarvitsen.
Valilla mietin etta oisin voinut tarkempaa miettia minkalaisen perheen otin, mutta koska mulla oli jo muita tiukkoja kriteereja (pystyin viipyy vaan 5 kk, olin jo maassa ja tiesin minne alueille en halua ja halusin paikallisen perheen) niin en kai voi valittaa, varsinkaan kun mua kohdellaan tosi hyvin, ongelmia on vaan henkilokemioissa valilla eika niissakaan oikein, vain silleen, ettei nyt olla bestiksia. Harvoin se hairitsee.
Au pairina parjaa asenteella ja vapaa-ajasta kannattaa tietty koittaa ottaa kaikki irti. Siihen ei myoskaan kuole jos valilla on tylsaa.. anna olla. (: elamaa kaikki, voi lahtea au pairiksi ja vaikka myohemmin ulkomaille toihin. Kaikkea kerkeaa ja maailma on avoin. Matkaan!
Itse olen myös Lontoossa ja juuri vaihtamassa Au pair-hommista kunnon työhön, vihdoin se elämä alkaa!
Itse tosiaan asuin vuosia jo omillani Suomessa, joten tiedän mitä odottaa. Viikko enää!
No tässä tulee esille esimerkiks se että 19 vuotias ei ole vielä nähnyt kunnolla muuta elämää kuin koulun penkin. ehkä kannattais tehdä KUNNOLLA töitä ennenkuin lähtee au pairiksi, sillä silloin osaa arvostaa niitä etuja mitä perheessä saa. Sillä saat pienellä työllä pienen taskurahan, ruoat, lennot yms. Ja sinne ei tosiaankaan lähdetä rahan takia, vaan kokemusten. Tiesit jo varmaan ennen au pairiksi lähtöä että ei ole rahaa tuovaa hommaa, mutta silti lähdit.
Ja sanoit että kun lähdit pois perheestä sait elämän jota host perheessä ei ollut, se tosiaan riippuu siitä miten asennoidut vapaa-aikaasi. Kukaan ei käske pysymään vapaa päivät sisällä ja tehdä kokoaika asioita perheen kanssa. Monien perheiden kanssa voi sopia biletys reissuista yms.
Elikkä olen kyllä samaa mieltä että jos olet vielä alle n20 niin mene töihin eka ja mieti sitten. :)
Btw. Ollessasi au pairina, otat vastuun itsestäsi ja myös lapsista kun liikut heidän kanssa.
"Mutta tosiaan, tuntuu että tänne päätyvät monet koti-ikäväiset ruikuttajat. Mulla ei ole mitään valittamista, rahaa on jäänyt säästöön ja perhe on kuin oma perhe."
Se on tosi hienoa, jos sinulla ei ole mitaan valittamista. Olet onnekas, kun olet saanut hyvan perheen, jonka kanssa kemiat natsaa. KAIKKI eivat kuitenkaan ole noin onnekkaita. Saattaisitpa sinakin olla yksi naista "koti-ikavaisista ruikuttajista", jos olisitkin paatynyt ei-niin-kivaan perheeseen. Ne, jotka taalla purkavat tunteitaan huonoista kokemuksista au pairina, eivat varmasti luonteeltaan tai persoonaltaan yleensa ole yhtaan sen enempaa "ruikuttajatyyppia" kuin nekaan, jotka eivat niin tee - heille nyt on vain sattunut kohdalle hieman vaikeampi kokemus. Onko se nyt niin kauheaa, jos haluaa siita purkautua ja ehka saada vahan tukea samanlaisia asioita kokeneilta?
Itsellani on ollut todella, todella vaikeaa valilla, mutta niin vain on jo yli kolme kuukautta tullut taalla oltua ja jatkuu edelleen. Sen paatoksen olen kylla tehnyt, etta "nipistan" au pair-vuoteni lopusta pois pari-kolme kuukautta, koska haluan jo jatkaa opiskeluja (menna paasykokeisiin) ja aloittaa muutenkin itsenaisen elaman Suomessa - siella se koti kuitenkin on. Ainakin talla hetkella tuntuu silta, mutta eihan sita tieda, vaikka jaiskin ikuinen kaukokaipuu paalle..
Mutta tosiaan, vaikka perhe ei olekaan todellakaan ollut mikaan perfect match, niin muuten olen kylla nauttinut ajastani taalla. Nyt kulttuurishokin jalkeen on jo paljon helpompaa. En ikina kadu sita, etta tulin, mutta en kylla lahtisi au pairiksi taman keikan jalkeen uudelleenkaan - mutta tama nyt vain oli, niin kuin talla palstalla on ennenkin mainittu, helppo ja halpa tapa lahtea viettamaan valivuotta ulkomaille. Ja minulla ainakin monen vuoden unelma. Se on kylla tullut nyt todettua, etta au pairin hommat ei todellakaan ole mua varten, mutta olen jenkeissa jarjeston kautta, eika taalla todellakaan voi laittaa pilleja pussiin ja "menna oikeisiin toihin" niin kuin Euroopassa. Tassa on sinniteltava. Tyo ja perheessa asuminen on aika syvalta, mutta se vapaa-aika ja kokemus kokonaisuutena, itsenaistyminen, vahvistuminen - ne ylittavat huonot puolet :)
Mielestäni meidän aupparilla on aika lokoisat oltavat täällä Suomessa. Pääsääntöisesti hän hoitaa esikoistamme me-pe klo 8-12, satunnaisesti lisätunteja tarpeen mukaan, myös vauvan hoitoa. Lisäksi hän silittää vähäiset paitamme ja imuroi kämpän 3 kertaa viikossa. Omasta aloitteestaan hän tyhjentelee tiskikonetta, pesee pyykkiä yms.
Muut ajat hän on pääsääntöisesti omassa huoneessaan, lukee kirjoja, tsättäilee jne. Hän ei juuri tykkää liikkua missään mikä on mielestäni sääli, mutta meitä ei haittaa tippaakaan että hän kököttää huoneessaan kaiket ajat, jos siitä kerran tykkää. Virikkeitä yritimme aikamme tyrkyttää, mutta lopetimme, koska häntä ei kiinnostanut mikään muu kuin lukeminen ja tietokone.
Se riippuu siitä mitä ulkomaillaoloajaltasi haet. Jos hyvää palkkaa, mene muihin töihin. Jos biletystä ja matkustelua, älä ainakaan au pairiksi mene. Mutta jos tavoitteenasi on päästä kunnolla sisälle maan kulttuuriin, tapoihin ja varsinkin oppia kielen kunnolla, se onnistuu parhaiten au pairina paikallisessa perheessä. Itse olin au pairina Espanjassa ja espanjalaiseen tapaansa perhe oli äänessä KOKO AJAN, ja lapset jaksoivat korjata virheitäni ja selittää sanojen merkityksiä... En ikinä olisi oppinut kieltä yhtä hyvin esim. vaihto-oppilaana (jotkut kavereistani ovat olleet yliopiston vaihdossa eikä heidän kielitaitonsa parantunut samalle tasolle, vaikka siinä taas sitten saa toisenlaista hyvää kokemusta).
"Jos hyvää palkkaa, mene muihin töihin."
Joo muissa hommissa saa ainakin 10x enemmän palkkaa. Mikä tarkoittaa että elinkustannusten ja asumisen jälkeen käteen jää 5000 EUR kuukaudessa shoppailuun.
Au pairiksi vai toimitusjohtajaksi, siinäpä pulma.
Riippuu varmaan ihan täysin perheestä mihin pääsee/joutuu ja miten sit kemiat menee. Mulla kävi supersäkä, rento perhe, helpot työt eikä mitenkään paljon tunteja, ylimääräisistä tunneista maksoivat aina ylimääräistä ja jos tuli rahapula, sain pyytää tehdä lisää tunteja, jos halusin ja tienata sillä lisää. Lisäksi perhe sattui oleen tosi matkustelevainen, pääsin monelle ulkomaanmatkalle mukaan, eikä nekään paljon työtä ollut, jokunen ilta lapsenvahtimista, että vanhemmat pääsi tuulettuun. Makoilin vapaa-ajat rannalla ja shoppailin ja sitä rataa. Lopuksi perhe auttoi mua käytännön järjestelyissä, kun halusin jäädä maahan opiskelemaan ja lähtölahjaksi sain kannettavan tietsikan, hyödyksi opiskeluihin heidän sanojensa mukaan. Tiedän, että mulla kävi tosi mäihä, mutta vuosi ei ois voinu olla parempi! Ens kesänä, vaikken ookaan heillä enää aupparina, meen mukaan yhdelle ulkomaanmatkalle heidän kanssaan ihan lapsenvahdiksi vain muutamaksi illaksi. En voi valittaa en!
Ei kannata mennä au pairiksi, olin Heseburgerilla kesän töissä ja ne anto mulle tietsikan SEKÄ auton läksiäislahjaksi.
Niinku kärjistetysti.
Mulla on viela viikko jaljella,paatin nimittain 1,5kk sitten jattaa hommat kesken.
Olen onnellinen etta tulin tanne mutta myos onnellinen etta lahden.
Uskon etta kaikella on tarkoituksensa...
Tyo on raskasta,teen pitkia paivia 9-12h ja en ole paljon ystavia tai harrastuksia oikein ehtinyt hankkia.Enimakseen oma vikani kans.
Valilla tuntuu etta olen pelkka orja mutta oikeasti niin ei ole,ei ainakaan mun perheessa.
Perheen valinta on kylla tosi tarkeata ja mulla sattui olemaan aivan mahtava perhe.Erityisesti perheen aiti jonka kans olen puhunut tosi paljon syvallista ja han auttanut mua paljon,ollaan samalla linjalla lastenkasvatuksen suhteen ja se helpottaa paljon.
Olen saanut paljon hyvia kokemuksia,nahnyt maailmaa hiukan ja oppinut tuntemaan itseani.
Tanne tuloni opetti mulle etta pelkka unelmointi ei tee unelmista totta,you need to be active.
Nyt maailma tuntuu hieman pienenpana ja vahemman pelottavana paikkana.