Filosofialla todistukset, uskolla ilmoitukset

Siksi koska filosofialla on todistuksena itsessään, vetoamalla ajatteluun ja uskonnolla ilmoituksissa, ennustuksissa jne. laadittuna suurten joukkojen käsityskykyä vastaaviksi, jotka eivät Schopenhaeirin mukaan ole vastaanottavaisia perusteluille vaan ainoastaan uskolle, että niin asia on, kuten auktoriteettiuskolle ylipäänsäkin on ominaista ja tunnusomaista, metafysiikan kaipuun ollessa tosin yleisinhimillinen ominaisuus sekä tahdon taipumus lähtien oman olemmassaolon ja aivan arkipäiväisten asioiden ihmettelystä sekä selityksen löytämisestä sille, koska vain ihmnisillä on kyky ihmetellä aiva arkipäiväisiä asioita, jonka filosofia on asettanut probleemikseen, mutta joita esim. eläimen immanentti tajunta pitää oman olemassaolonsa ohella itsestään selvinä, puhumattakaan maailman ja oman olemassaolon kummeksumisesta ja tarkoituksen ja kärsimyksen syiden etsimisestä sille, tosin sokean elämäntahdon ollessa maailman olemassaolon prinsiippinä, joka ei voi olla alisteisssa suhteessa perusteen lakiin, koska on vapaa ja perusteton kuten tahto eli olio sinänsä, eikä maailmasta voi itsestään löytää mitään syytä olemassaololleen.
   
Schopenhauerin filosofian ymmärtäminen ei ole tahtomisen ja tahdon, siis uskon asia eikä sen kappale, vaan sen palveluksesta vapautuneen vapaan älyn eli tietokyvyn heiniä; ei härkien...sillä filosofoiminen edellyttää rahkeita persoonallisista tarkoitusperistä riippumattomaan luovaan ajatustoimintaan, ja objektiiseen maailman käsittämiseen ilman tarkoituksia, ei persoonallista hyvää ajavia moraalisia aikomuksia, vaiukka tärkeitä nekin ihmisille lienee