Tämmöinen kepukka on pyörinyt nurkissa jo vuosia. Jostai kuolinpesästä haalittu... Onkohan tuolla mitään muuta kuin tunne arvoa? Käsittääkseni se on -60 luvun alusta. http://oioi.fi/valokuvat/OIOI@73/3582/
oioi - valokuva - eko200
oioi - valokuva - eko200
Vastaukset 4
Vanhimmat
Italialainen halpismerkkihän toi on. Jos on oivassa soittokunnossa niin voi siitä joku pari sataakin maksaa, mutta ei noi hirmu arvokasta vintagea ole. Mutta jos tykkää just ton näkösestä.
Noita samoja ykskelaisia mikkejä oli italialaisissa lankuissakin.
Kyllä siitä vissiin jotain ääntä saa, esmes rockabillyhommiin.
Badding soi tolla ainakin nätisti. Eipä sen hinnalla väliä, koristeena se on pääasiassa toiminutkin.
Taitaa EKO-tehdas olla vielä pystyssä. Tällaista tekstiä löysin EKO 200:sta(Google ja hakusanat eko guitar):
"The 200 model was an evolution of the finish of the 100 and little more but signifies Pigini’s intention to occupy that section of the market of the arch-top thin-line adored by Hofner and the Club range. Vox too put on the market the Tornado model with original headstock though we also find it with the Eko logo.
These guitars were produced with a wide range of options and they all seem original. All the pick-up models were mounted on the pick guard.
Another quite rare model from the catalogue, the 280 jumbo with thick body.
The small arch top shape could not survive with a toy neck and the short scale. The Tramp/Typhoon is an example of how to make a guitar become an obsolete project. The dimensions of the body prevented it from being a comfortable and ergonomic guitar."
Ei taida kitarasi olla mikään keräilykappale.
60-luvun alussa ainoat sähkökitarat helsinkiläisissä soitinkaupoissa olivat akustisia kitaroita ("orkesterikitaroita") joihin oli lisätty mikrofoni. Syksyllä 1960 The Shadows levytti "Apache"n ja aloitti rautalankakauden. Syntyi kiihkeä tarve saada sähkökitara, siis solidbody eikä mikään mutaproomu (akustinen kitara). Mikäli muistan oikein niin ensimmäinen "lankku" jonka näin kaupoissa oli EKO 500.
http://www.fetishguitars.com/html/eko/500/index.html
EKO 500 häikäisi silmät. Ei ollut mitään hienompaa kuin EKO 500, metallihilepinnoituksineen, nappularivistöineen. Mutta ne olivat minulle ja kavereille aivan liian kalliita ja niinpä me sitten aloitimme halvoilla Hofnar-skitoilla.
Lueskelin Googlen EKO hakusanalla löytämiä linkkejä ja löytyi tällainenkin:
http://www.myrareguitars.com/2000guitars.html
Kuten näkyy niin EKO-tehdas on voimissaan ja kopio edelleen kaikkea mitä kopioda voi.