Tiedon arvon määritys

Arvostatko enemmän kokemusperäistä tietoa vai teoreettista (tieteellisesti todistettua) tietoa?
- arvostan kumpaakin, kumpikin lisää toisen arvoa. Tavallaanhan tieteellinenkin tutkimus on nimeomaan kokemusperäistä...

Onko ihmisen uskottavuus riippuvainen hänen asemastaan / koulutuksestaan?
- ei missään nimessä, en pidä kunnianhimoakaan mitenkään hyvänä ominaisuutena ihmisessä.

Voiko ihminen tietää liikaa?
- Ei ole kokemusta :) Mutta ainakin se tieto lisää joskus tuskaa.

Mitä tapahtuu, kun ihminen tietää paljon, mutta ei hallitse tietämystään?
- en ole varma ymmärränkö kysymystä, mutta vastaan, että pitäisi olla nöyrä tiedon edessä eikä käyttää sitä väärin. Tiedosta tulee tietoa vasta sitten kun sen hallitsee.

Tieto on perseestä. Taito se on joka määrää.

Tieteellinen tieto on kohta lähinnä naurun aihe, koska poliittiset puolueet ja muut putiikit tehtailevat pelletutkimuksia, joita käyttävät sitten oman propagandansa syöttämiseen. Erityisesti hesari näyttää olevan tällainen skeidapumppu.

"Arvostatko enemmän kokemusperäistä tietoa vai teoreettista (tieteellisesti todistettua) tietoa?"


Tietellisesti todistettu ei ole enää teoreettista. Mutjaa, molempia, jos arvostaisin.



"Onko ihmisen uskottavuus riippuvainen hänen asemastaan / koulutuksestaan?"


Ovatko poliitikot muka uskottavia?



"Voiko ihminen tietää liikaa?"


Ei voi.



"Mitä tapahtuu, kun ihminen tietää paljon, mutta ei hallitse tietämystään?"


Hämmennys.

"Arvostatko enemmän kokemusperäistä tietoa vai teoreettista (tieteellisesti todistettua) tietoa?" Teoreettista.

"Onko ihmisen uskottavuus riippuvainen hänen asemastaan / koulutuksestaan?" Kyllähän se on selvää, että jossain määrin näin on. Oli se hyvä asia tai ei.

"Voiko ihminen tietää liikaa?" Ei. Tieto ja totuus ovat itseisarvoja.

"Mitä tapahtuu, kun ihminen tietää paljon, mutta ei hallitse tietämystään?" Silloin hänen tietonsa on hyödytöntä.

"Arvostatko enemmän kokemusperäistä tietoa vai teoreettista (tieteellisesti todistettua) tietoa?"

Arvostan kumpaakin


"Onko ihmisen uskottavuus riippuvainen hänen asemastaan / koulutuksestaan?"

Asemasta jonkin verran, koulutuksesta ei sitäkään


"Voiko ihminen tietää liikaa?"

Ei voi, ellei liika tiedoksi lasketa tietoa jota ihminen ei halua tietää


"Mitä tapahtuu, kun ihminen tietää paljon, mutta ei hallitse tietämystään?"

Ei mitään muuta kuin aivokapasiteetin tuhlausta

Arvostatko enemmän kokemusperäistä tietoa vai teoreettista (tieteellisesti todistettua) tietoa?

Arvostan kumpaakin, koska toinen ei sulje pois toista.

Onko ihmisen uskottavuus riippuvainen hänen asemastaan / koulutuksestaan?

Monien mielestä näin on, joten pakko sanoa että on. Siis yleisesti. Itse kuitenkin vaadin todisteita, oli henkilö kuinka kouluttautunut hyvänsä. Riippuu kyllä missä asiassa ihmisen pitää olla uskottava. Kyllähän se, että on saanut koulutusta tiettyyn asiaan kertoo siitä, että tietää asiasta jotain. Eri asia on sitten, että eikö joku kouluttautumaton voisi tietää enemmän kokemuksensa kautta. Itse en pidä kouluttautuneita mitenkään erityisinä.

Voiko ihminen tietää liikaa?

Ei minusta. Tieto voi tosin olla haitaksi henkiselle tasapainolle, jos ei sitä kykene käsittelemään.

Mitä tapahtuu, kun ihminen tietää paljon, mutta ei hallitse tietämystään?

Miten tietäminen/tietämys määritellään? Onko se sama kuin muistaminen? Vai edellyttääkö tietäminen tiedon prosessointia jollain tavalla? Jos ihminen ei hallitse tietämystään niin ei tiedolla ole merkitystä, mutta onko se edes silloin tietämystä, jos sitä ei hallitse?