on onneton, tyytymätön ja kokee itsensä huonoksi, epäonnistuvansa kaikessa ja uhkaa päättää elämänsä????
Mitä teen kun tyttäreni
lilly58
113938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuuntele, ole läsnä, rakasta, pidä kiinni kädestä, rutista. Sano että joskus on vaikeaa, mutta edessä on parempaa. Sano että on ihmisiä jotka hänestä välittävät ja hyväksyvät hänet sellaisena kuin on, kaikkine epäonnistumisineenkin.
Kerro että ei kaikessa ole pakko onnistua, saa olla huono, ja että ei kukaan loppujen lopuksi täysin tyytyväinn elämäänsä ole.
hänelle kaikkei rakkain on sitä mieltä, että lopettaa suhteen. Minä olen sadan kilsan päässä. Olen kuunnellut, puhunut... Ja todella olen nyt huolissani. Miten saada hänet seisomaan omilla jaloillaan, oppimaan että itseä kannattaa ja pitää osata rakastaa ensin ja että yksin täytyy oppia myös olemaan jotta voi olla toisten kanssa. Mielestäni olen yrittänyt olla kannustava äiti ja kasvattaja, keskusteleva ja kuunteleva.En kai sitten ole kuitenkaan onnistunut.
sanoa mitään tuohon, koska ei tiedä taustoja..masennus voi johtua monesta asiasta, tai niiden tuloista. no voisit koittaa järjestää hänelle jotain toimintaa jossa hän onnistuu (onnistuu oikeasti, ei mitään teeskentelyä tms, se paistaa läpi heti). uusia harrastuksia, kavereita tai jotain.hän tarvitsee piristysruiskeen. tietääkseni itsemurhaan ajautuu jos joutuu kovaan masennukseen. sinun täytyy saada ladattua häneen energiaa elää taas jotenkin.
että vain uhkaa. Sanotaan että tuolla uhkauksella juuri haetaan apua läheisiltä pahaan oloon. Ihminen joka todellakin tekee itsemurhan, ei mainitse siitä kenellekkään, näin olen kuullut.
Sata kilometriä ei kuitenkaan ole ylivoimaisen pitkä matka, joten mars tyttäresi luo. Vala häneen uskoa ja toivoa. Ainahan eroja tulee, niihin pitää oppia suhtautumaan järkevästi. Itse olen omilleni kertonut hyvissä ajoin omista suhteistani jotka ovat päättyneet. Vain esimerkin antamiseksi, hehän ovat itse nähneet että loppujenlopuksi minulle kävi todella hyvin, löysin heidän isänsä.
Niin pahaa ei ole, ettei siitä jotain hyvääkin seuraa. Elämä on kasvamista, kuten tässä tilanteessa tyttärelläsi. Näytä hänelle, että todella välität ja mene tueksi, ota vaikka töistä vapaata, auta hänet pahimman yli.
aivan oikeassa, mutta koskaan ei voi olla varma. Onneksi suvussa on psykiatrian erikoissairaanhoitaja, jonka apu oli eilen tarpeen. Tilanne on tällä haavaa ok, mutta kunhan joululoma alkaa on aika keskustella yhdessä enemmän näistä asioista. Hänellä on rakastavat ja vastuunsa tuntevat vanhemmat ja sisarukset, jotka taatusti ovat tukena, jos hän vaan antaa itseään tukea! Se tuki vaan ei aina ole se mitä haluaa vaan se mitä tarvitsee!Hän osaa heittäytyä myös aikamoiselle puolustuskannalle, joten on oltava tarkka sanomisissaan.
Kiitos teille avusta. Kaikesta tiedosta huolimatta tällaisen edessä on jotenkin avuton, kuitenkin.On erittäin vaikea muuttaa toisen ihmisen asennoitumista itseensä, vaikka kuinka paljon hyvää palautetta antaisikin. Sehän on niin subjektiivinen asia ja tunne!
kantavat aina, olipa välimatkaa kuinka paljon tahansa tai tilanne vaikuttaisi kuinka pahalta. Emme ole itsemme varassa, vaan Jumalan. Hänellä on hyvä suunnitelma tytärtäsi varten, niin kuin jokaista ihmistä varten. Vaikka et näin vielä uskoisikaan, niin rukoile silti. Apu tulee ylhäältä. Voit saada hyvän ajatuksen,idean, kuinka konkreettisesti auttaa tytärtäsi, niin että te molemmat yllätytte ja voitte iloita yhdessä...Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa paremmasta. Hyvää joulun odotusta teille koko perheelle!
kiitos!Sanasi lohduttavat!
Ohjaat ammattiauttajalle keskusteluapua saamaan.
Itsemurhalla uhkailu on joko vallan käyttöä sinua vastaan tai sitten todella tarvitsee keskustelu apua ongelmiinsa.
Sitä keskustelua varmasti sinultakin saa, mutta vähän vieraalle ihmiselle on helpompi kertoa asioistaan.Ja ei mene syyttelyksi keskutelut.
Osaa hahmottaa tilanteensa paremmin.
Sinä olet tunne, ammattiapu on järki. Näin lyhyesti kiteytettynä. Ei tarkoita, etteikö sinullakin olisi järkeä. :)
onkin miten sinne saisi 'hyvällä' menemään???
Mun äiti ei edes ota mun masennusta tosissaan..ovat haukkuneet mua koko elämäni ja nyt kun avaudun äidille miten hän ei olet tukenut minua ja pitää minua lapsellisena..niin äiti perusteli "koska ajattelet noin se vain todistaa sen,että olet lapsellinen" olen kateellinen lapsellesi kun on tuollainen äiti
Kuuntele tytärtäsi, ole läsnä, mene hänen luokseen, tee kaikkesi...minä en ole osannut tehdä näitä, kun tyttäreni masentui vaikeasti. Masennusta on nyt jatkunut 7 vuotta...tämä vuosi todella vaikea. Syyttää masennuksesta minua, kun en ole osannut tukea, kuunnella...Olen kyllä kovasti yrittänyt, mutta en ilmeisesti tarpeeksi. Syyllisyys on valtava minulla. Olen ollut mukana terapiassa, viemässä vastaanotoille, sairaalaan...mistään hän ei tunnu apua saavan. Lääkitys on nyt menossa, eikä siitäkään apua..Voimia sinulle..