Olen uuden edessä. Aviomieheni uhkailee avioerolla aina suutuspäissään. Ennen, lasten ollessa pieniä hän kävi minuun käsiksi humalassa ollessaan.
Tänään hän jälleen uhkaili erolla, haistatteli ja käyttäytyi muuutenkin rumasti.
Olen ajatellut laittaa avioeron vireille, koska en kestä uhkailun kohteena olemista. Olen usein ahdistunut ja masentunut. Aviomies ei suostu hakemaan apua kanssani avioliiton ristiriitoihin.
Omaisuuden jako askarruttaa. Olen hoitanut kaikki yhteiset lapsemme kotona, heidän sairaudet, leikkaukset, kodin ja kaiken muunkin ilman aviomiehen apua ja tukea, aviomiehen keskittyessä kodin ulkopuoliseen työhön ja uraan.
Palattuani työelämään olen tehnyt huonopalkkaisia pätkätöitä ja ollut paljon työttömänä. Nytkin olen työtön. Työssä käydessäni olen hoitanut kodin ja kaikki lasten asiat, kuten ennenkin koska aviomieheni ei yksinkertaisesti osalllistu mihinkään kotiasiaan.
Miten hyvin avioerotilanteissa nykyään Suomessa otetaan ex-kotiäitien asema huomioon? Onko kenelläkään kokemusta asiasta? Miten minun kannattaisi menetellä?
Tänään hän jälleen uhkaili erolla, haistatteli ja käyttäytyi muuutenkin rumasti.
Olen ajatellut laittaa avioeron vireille, koska en kestä uhkailun kohteena olemista. Olen usein ahdistunut ja masentunut. Aviomies ei suostu hakemaan apua kanssani avioliiton ristiriitoihin.
Omaisuuden jako askarruttaa. Olen hoitanut kaikki yhteiset lapsemme kotona, heidän sairaudet, leikkaukset, kodin ja kaiken muunkin ilman aviomiehen apua ja tukea, aviomiehen keskittyessä kodin ulkopuoliseen työhön ja uraan.
Palattuani työelämään olen tehnyt huonopalkkaisia pätkätöitä ja ollut paljon työttömänä. Nytkin olen työtön. Työssä käydessäni olen hoitanut kodin ja kaikki lasten asiat, kuten ennenkin koska aviomieheni ei yksinkertaisesti osalllistu mihinkään kotiasiaan.
Miten hyvin avioerotilanteissa nykyään Suomessa otetaan ex-kotiäitien asema huomioon? Onko kenelläkään kokemusta asiasta? Miten minun kannattaisi menetellä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pistän tähän omasta hieman aiemmasta kirjoituksestani sitaatin, jonka näkisin myös sinun kohdallasi toimivan.
Kovin vaikealta näyttää tilanteesi. Tärkeintä kuitenkin on se että haluaisitko itse jatkaa miehesi kanssa jos tilanteenne muuttuisi paremmaksi?
Mikäli haluat, niin varaa yhteinen aika teille molemmille perheneuvonnasta ja *ilmoita* se sitten miehellesi. Todennäköisesti hän reagoi voimakkaasti, mutta sehän on juuri tarkoituskin, että hän havahtuu. Mikäli vastaus on jyrkkä ei, anna hänelle viikko aikaa miettiä mutta kerro samalla toinen vaihtoehto, joka on ero ilman perheneuvontaa. Se voi parhaimmillaan herättää teissä molemmissa uusia ajatuksia ja auttaa miestäsi myös konkreettisesti havaitsemaan sen miten hän on suhdettanne laiminlyönyt.
Tämän kirjoitti mies :)
Teen kuten neuvoit, olen jo aikaisemminkin tilannut ajan , mutta olen sen sitten kuitenkin perunut.
Kiitos.
Pitäisi vaan luottaa siihen, että elämä kantaa.
Ero on itselläkin käsillä; kun rohkenisi tehdä
sen lopullisen irtioton.
Kuinka paljon sitä voimaa sitten voikaan vapautua, kun ei ole enää ahdistavassa liitossa?
Jollei teillä ole avioehtosopimusta, jaetaan ositettavat varat tasajaon mukaan. Saat puolet varallisuudesta sekä elatusmaksut mieheltäsi, jos (ja kun) lapset jäävät erossa asumaan äidin luo.
Miten haluaisit, että kotiäitiasemasi otetaan huomioon? Haluatko exältäsi elatusapua sinun elämiseen, kun kerran olet työtön? Onhan sinullakin ollut helpompaa, kun olet kotona ollut lasten kanssa. Tässä puhun ihan kokemuksellani, olen ollut kotiäiti sekä työssäkäyvä äiti.
Ehkä ensimmäisenä kannattaisi hankkia työpaikka. Niitä kyllä on, jos haluaa tehdä töitä!
Onhan sinullakin ollut helpompaa kun olet ollut lasten kanssa kotona...kerrot näin oman kokemuksesi mukaan.
Oman kokemukseni mukaan helpoimpia elämäni aikoja on ollut ne ajat jolloin olen käynyt työssä. Riippunee lasten iästä, elämäntilanteesta ja siitä kuinka paljon puoliso on "hengessä mukana".
Oletan ettei teillä ole avioehtoa, silloin saanet mieheltäsi tasinkoa.
Osituksessa lasketaan ensin molempien puolisoiden nettovaralllisuudet (oma omaisuus ja puolet yhteisestä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä veloista). Sitten "rikkaampi" maksaa toiselle tasinkoa niin paljon että omaisuudet ovat yhtä suuret. Tasingon maksaja voi päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa.
Sen lisäksi lasten isä ja äiti osallistuvat osuudellaan lasten altukseen, etävanhempi maksaa lähivanhemmalle oman osuutensa niistä elareina. Yksi monista avioeroon liittyvistä asioista mitkä sovittava.
Lain mukaan myös puolisollaon oikeus elatustukeen ... mutta käytännössä tämä hyvin harvinaista -- eli en laskisi sinuna mitään sen varaan.