Newtonin mekaniikka vs. Einsteinin suhteellisuusteoria

"Einsteinin teorian oeltus siitä, että valon nopeus olisi vakio ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa,"

Mistä tällainen nousi mieleen? Miten tuo epävakioisuus on havaittu?

tyhmälle kirjoitti:

"Einsteinin teorian oeltus siitä, että valon nopeus olisi vakio ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa,"

Mistä tällainen nousi mieleen? Miten tuo epävakioisuus on havaittu?

Lue lisää

Jonsson puhuu puuta ja heinää, vesiperä.

Suhteellisuusteoria on lukemattomin kokein ja matemaattisesti perusteltu teoria, eikä nykyään tunneta vielä tarkempaa mallia kuvaamaan maailmankaikkeutta kokonaisuudessaan.

Kysymys, että miten kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria saadaan sopimaan yksiin, on vielä auki, vaikka onhan noita kokelaita jo tarjolla: Säieteoria, kvanttipainovoima...

Ja muuten, eiköhän äskettäin ollut juuri tieteen kuvalehdessä uutinen, että pimeää ainetta on havaittu sen gravitaatiovaikutuksen kautta.

Lainaus: http://www.tsv.fi/TTAPAHT/005/lehti.htm
"Galilei ehdotti, että tasainen liike, johon sekä havaitsijat että heidän ympäristönsä ottavat yhtälailla osaa, on sillä tavoin epäoperatiivista, että se ei aiheuta mitään lepotilan ilmiöistä poikkeavia ilmiöitä. Galilein suhteellisuusperiaate oli tyypiltään salaliittoteoria; se kylläkin piti absoluuttista liikettä olemassaolevana asiana, mutta perusti logiikkansa siihen, että luonnonlait ovat tehneet salaliiton, jonka takia sitä ei voi havaita. Maanpäälliset kokeet eivät sitä voi paljastaa, koska ilmiöt tapahtuvat samalla tavalla paikallaan pysyvässä ja tasaisesti liikkuvassa systeemissä. Näihin Galilein esille nostamiin ajatuksiin otti Isaac Newton kantaa pohtiessaan, miten voimme kuvailla liikettä absoluuttisen paikan muutokseksi, kun kuitenkin havaitsemme vain relatiivisia paikkoja. Newtonin Scholium Principia -teoksesta sisältää tunnetun ja sittemmin paljon pohditun tekstin, jossa vakuutetaan absoluuttisen paikan ja ajan olemassaolo. Galilein tavoin myös Newton omaksui "luonnonlakien salaliittoteorian".

Formuloimme tämän seuraavasti:
Tutkimme kappaleiden liikkeitä ajan t funktiona käyttäen niiden sijainnin määräämiseksi koordinaatteja x, y, z. Otamme käyttöön myös toisen koordinaatiston x', y', z', joka liikkuu edellisen suhteen tasaisella nopeudella. Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että koordinaatistojen akselit ovat samansuuntaiset, ja niiden suhteellinen liike tapahtuu x -akselin suuntaan nopeudella v. Tällöin

(1) x' = x - vt, y' = y, z' = z.

Absoluuttisen paikan oletetun olemassaolon takia ei ole mahdollista, että molemmat koordinaatistot olisivat "oikeita" siinä mielessä, että ne antaisivat kappaleiden "oikean" sijainnin paikassa. Aika t on molemmissa koordinaatistoissa sama, joten neljäntenä 'koordinaattina' tarvittavan ajan avulla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mitä paikkakoordinaatistoa on pidettävä oikeana ja mitä oikean suhteen liikkuvana. Suhteellisuusperiaatten mukaan mekaniikan lakien hallitsemat ilmiöt tapahtuvat samalla tavalla käyttäen kumpia tahansa koordinaatteja."

Kummallista logiikkaa, antaahan tulo vt paikan ko. intertiaalikoordinaatiston suhteen. Eihän aika edusta mitään koordinaattia yksinään, vain yhdessä nopeuden v kanssa. Nopeus edustaa jatkuvaa liikettä eli dynamiikkaa ko. koordinaatiston suhteen. Ei sen koordinaatiston tarvitse olla millään tavoin absoluuttinen kuitenkaan. Se on sitä vain kaikkien samassa liiketilassa olevien kannalta, tällöin etäisyydet ovat vakioita suhteellisen staattisuuden myötä.

perehtynyt kirjoitti:

Lainaus: http://www.tsv.fi/TTAPAHT/005/lehti.htm
"Galilei ehdotti, että tasainen liike, johon sekä havaitsijat että heidän ympäristönsä ottavat yhtälailla osaa, on sillä tavoin epäoperatiivista, että se ei aiheuta mitään lepotilan ilmiöistä poikkeavia ilmiöitä. Galilein suhteellisuusperiaate oli tyypiltään salaliittoteoria; se kylläkin piti absoluuttista liikettä olemassaolevana asiana, mutta perusti logiikkansa siihen, että luonnonlait ovat tehneet salaliiton, jonka takia sitä ei voi havaita. Maanpäälliset kokeet eivät sitä voi paljastaa, koska ilmiöt tapahtuvat samalla tavalla paikallaan pysyvässä ja tasaisesti liikkuvassa systeemissä. Näihin Galilein esille nostamiin ajatuksiin otti Isaac Newton kantaa pohtiessaan, miten voimme kuvailla liikettä absoluuttisen paikan muutokseksi, kun kuitenkin havaitsemme vain relatiivisia paikkoja. Newtonin Scholium Principia -teoksesta sisältää tunnetun ja sittemmin paljon pohditun tekstin, jossa vakuutetaan absoluuttisen paikan ja ajan olemassaolo. Galilein tavoin myös Newton omaksui "luonnonlakien salaliittoteorian".

Formuloimme tämän seuraavasti:
Tutkimme kappaleiden liikkeitä ajan t funktiona käyttäen niiden sijainnin määräämiseksi koordinaatteja x, y, z. Otamme käyttöön myös toisen koordinaatiston x', y', z', joka liikkuu edellisen suhteen tasaisella nopeudella. Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että koordinaatistojen akselit ovat samansuuntaiset, ja niiden suhteellinen liike tapahtuu x -akselin suuntaan nopeudella v. Tällöin

(1) x' = x - vt, y' = y, z' = z.

Absoluuttisen paikan oletetun olemassaolon takia ei ole mahdollista, että molemmat koordinaatistot olisivat "oikeita" siinä mielessä, että ne antaisivat kappaleiden "oikean" sijainnin paikassa. Aika t on molemmissa koordinaatistoissa sama, joten neljäntenä 'koordinaattina' tarvittavan ajan avulla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mitä paikkakoordinaatistoa on pidettävä oikeana ja mitä oikean suhteen liikkuvana. Suhteellisuusperiaatten mukaan mekaniikan lakien hallitsemat ilmiöt tapahtuvat samalla tavalla käyttäen kumpia tahansa koordinaatteja."

Kummallista logiikkaa, antaahan tulo vt paikan ko. intertiaalikoordinaatiston suhteen. Eihän aika edusta mitään koordinaattia yksinään, vain yhdessä nopeuden v kanssa. Nopeus edustaa jatkuvaa liikettä eli dynamiikkaa ko. koordinaatiston suhteen. Ei sen koordinaatiston tarvitse olla millään tavoin absoluuttinen kuitenkaan. Se on sitä vain kaikkien samassa liiketilassa olevien kannalta, tällöin etäisyydet ovat vakioita suhteellisen staattisuuden myötä.

Lue lisää

että suoraviivaista liikettä ei varsinaisesti olekkaan olemassa! *kyllä*

Miksi? -> Koska maapallo onkin pallo, eikä taso!

On vain pääasiassa olemassa kaareva tasainen liike.

//KAAREUTUVA TASAINEN LIIKE PALLON AIHEUTTAMSSA VETOVOIMAKENTÄSSÄ//

Joko maapallon pinnan suuntaisella isoympyrän kaarella taikka avaruudessa taivaankappaletta kiertävällä radalla etenevä tasainen liike.

**Kumpikaan ei ole suoraa**

---

(No joo... ja Brutus puukotti Juliusta!)

Jonsson. kirjoitti:

että suoraviivaista liikettä ei varsinaisesti olekkaan olemassa! *kyllä*

Miksi? -> Koska maapallo onkin pallo, eikä taso!

On vain pääasiassa olemassa kaareva tasainen liike.

//KAAREUTUVA TASAINEN LIIKE PALLON AIHEUTTAMSSA VETOVOIMAKENTÄSSÄ//

Joko maapallon pinnan suuntaisella isoympyrän kaarella taikka avaruudessa taivaankappaletta kiertävällä radalla etenevä tasainen liike.

**Kumpikaan ei ole suoraa**

---

(No joo... ja Brutus puukotti Juliusta!)

Lue lisää

Teoreettisesta tarkastelustahan edellä olevassa oli kuitenkin kyse. Gravitaation vaikutus on joissain tilanteissa kuitenkin merkityksettömän pieni.

Kaikkihan vaikuttaa kaikkeen, jos oikein tarkkoja ollaan. Tosin, jos kaikki vaikuttaa kaikkeen ja universumi on keskimäärin homogeeninen, niin eihän silloin laajassa mittakaavassa mikään vaikuta mitään, kun kaikki voimat kumoutuvat vastakkaisilla voimilla.

Näin ollen vain paikalliset massat ovat aina määräävässä asemassa kunkin yksittäisen ilmiön tarkastelussa, ko. ilmiön mittakaavassa.

perehtynyt kirjoitti:

Lainaus: http://www.tsv.fi/TTAPAHT/005/lehti.htm
"Galilei ehdotti, että tasainen liike, johon sekä havaitsijat että heidän ympäristönsä ottavat yhtälailla osaa, on sillä tavoin epäoperatiivista, että se ei aiheuta mitään lepotilan ilmiöistä poikkeavia ilmiöitä. Galilein suhteellisuusperiaate oli tyypiltään salaliittoteoria; se kylläkin piti absoluuttista liikettä olemassaolevana asiana, mutta perusti logiikkansa siihen, että luonnonlait ovat tehneet salaliiton, jonka takia sitä ei voi havaita. Maanpäälliset kokeet eivät sitä voi paljastaa, koska ilmiöt tapahtuvat samalla tavalla paikallaan pysyvässä ja tasaisesti liikkuvassa systeemissä. Näihin Galilein esille nostamiin ajatuksiin otti Isaac Newton kantaa pohtiessaan, miten voimme kuvailla liikettä absoluuttisen paikan muutokseksi, kun kuitenkin havaitsemme vain relatiivisia paikkoja. Newtonin Scholium Principia -teoksesta sisältää tunnetun ja sittemmin paljon pohditun tekstin, jossa vakuutetaan absoluuttisen paikan ja ajan olemassaolo. Galilein tavoin myös Newton omaksui "luonnonlakien salaliittoteorian".

Formuloimme tämän seuraavasti:
Tutkimme kappaleiden liikkeitä ajan t funktiona käyttäen niiden sijainnin määräämiseksi koordinaatteja x, y, z. Otamme käyttöön myös toisen koordinaatiston x', y', z', joka liikkuu edellisen suhteen tasaisella nopeudella. Yksinkertaisuuden vuoksi oletamme, että koordinaatistojen akselit ovat samansuuntaiset, ja niiden suhteellinen liike tapahtuu x -akselin suuntaan nopeudella v. Tällöin

(1) x' = x - vt, y' = y, z' = z.

Absoluuttisen paikan oletetun olemassaolon takia ei ole mahdollista, että molemmat koordinaatistot olisivat "oikeita" siinä mielessä, että ne antaisivat kappaleiden "oikean" sijainnin paikassa. Aika t on molemmissa koordinaatistoissa sama, joten neljäntenä 'koordinaattina' tarvittavan ajan avulla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mitä paikkakoordinaatistoa on pidettävä oikeana ja mitä oikean suhteen liikkuvana. Suhteellisuusperiaatten mukaan mekaniikan lakien hallitsemat ilmiöt tapahtuvat samalla tavalla käyttäen kumpia tahansa koordinaatteja."

Kummallista logiikkaa, antaahan tulo vt paikan ko. intertiaalikoordinaatiston suhteen. Eihän aika edusta mitään koordinaattia yksinään, vain yhdessä nopeuden v kanssa. Nopeus edustaa jatkuvaa liikettä eli dynamiikkaa ko. koordinaatiston suhteen. Ei sen koordinaatiston tarvitse olla millään tavoin absoluuttinen kuitenkaan. Se on sitä vain kaikkien samassa liiketilassa olevien kannalta, tällöin etäisyydet ovat vakioita suhteellisen staattisuuden myötä.

Lue lisää

"Newtonin Scholium Principia -teoksesta sisältää tunnetun ja sittemmin paljon pohditun tekstin, jossa vakuutetaan absoluuttisen paikan ja ajan olemassaolo."

Vaikka termi "eetterikoordinaatisto" on ehkä otettu käyttöön vasta Newtonin jälkeen, niin se tarkoittaa juuri tällaista absoluuttista, kiinteää ja universaalia ajan ja paikan koordinaatistoa. Sen olemassaolo on implisiittisenä oletuksena Newtonilaisen mekaniikan kaavoissa.

Maan ja sen välittömän lähiavaruuden mittakaavassa taivaanmekaniikassa ero suhteelisuusteoreettisten yhtälöiden antamiin tuloksiin on sen verran pieni, sillä ei ole ollut sovellutusten kannalta "merkitystä" muualla kuin tähtitieteessä ennen 1800-luvun loppua

Käytännön tekniikassa ja sovellutuksissa pelataan tietysti muutenkin aina likiarvoilla, joiden virheen "merkityksellisyys" on suhteellista. Karkeimmissa laskelmissa voi olla riittävää käyttää piin likiarvona 3sta. Se ei silti ole oikea tulos.

Mutta kuitenkin Newtonilainen mekaniikka antaa aina ja kaikissa mittakaavoissa vääriä tuloksia, koska se on väärä teoria. Perustuu väärään käsitykseen tunnetun maailmankaikkeuden rakenteesta Se onko teorian laskelmissa syntyneellä virheellä "merkitystä" vai ei on puhtaasti subjektiivinen asia. Vääräksi Newtonin teorian todistavat lukuisat mittaukset, joiden mukaan eetterikoordinaatistoa ei ole olemassa vaan aika, pituus, massa ja muutkin mekaniikan suureet ovat suhteessa toistensa liikkeisiin.

Newtonilainen mekaniikka on samalla tavalla väärää kuin Ptolemaiolainen taivaanmekaniikka, missä oletettiin maan olevan litteä ja taivaankannen fyysinen puolipallo sen yläpuolelle. Myös Ptolemaiolainen taivaanmekaniikka toimii mallina hienosti tietyllä tarkkuudella tiettyihin sovellutuksiin kuvaamaan planeettojen ja tähtien liikkeitä. Mittausten mukaan se on silti väärä teoria. Maa ei vaikuttaisi olevan litteä. Tai sitten media on tehnyt salaliiton.

isbn kirjoitti:

"Newtonin Scholium Principia -teoksesta sisältää tunnetun ja sittemmin paljon pohditun tekstin, jossa vakuutetaan absoluuttisen paikan ja ajan olemassaolo."

Vaikka termi "eetterikoordinaatisto" on ehkä otettu käyttöön vasta Newtonin jälkeen, niin se tarkoittaa juuri tällaista absoluuttista, kiinteää ja universaalia ajan ja paikan koordinaatistoa. Sen olemassaolo on implisiittisenä oletuksena Newtonilaisen mekaniikan kaavoissa.

Maan ja sen välittömän lähiavaruuden mittakaavassa taivaanmekaniikassa ero suhteelisuusteoreettisten yhtälöiden antamiin tuloksiin on sen verran pieni, sillä ei ole ollut sovellutusten kannalta "merkitystä" muualla kuin tähtitieteessä ennen 1800-luvun loppua

Käytännön tekniikassa ja sovellutuksissa pelataan tietysti muutenkin aina likiarvoilla, joiden virheen "merkityksellisyys" on suhteellista. Karkeimmissa laskelmissa voi olla riittävää käyttää piin likiarvona 3sta. Se ei silti ole oikea tulos.

Mutta kuitenkin Newtonilainen mekaniikka antaa aina ja kaikissa mittakaavoissa vääriä tuloksia, koska se on väärä teoria. Perustuu väärään käsitykseen tunnetun maailmankaikkeuden rakenteesta Se onko teorian laskelmissa syntyneellä virheellä "merkitystä" vai ei on puhtaasti subjektiivinen asia. Vääräksi Newtonin teorian todistavat lukuisat mittaukset, joiden mukaan eetterikoordinaatistoa ei ole olemassa vaan aika, pituus, massa ja muutkin mekaniikan suureet ovat suhteessa toistensa liikkeisiin.

Newtonilainen mekaniikka on samalla tavalla väärää kuin Ptolemaiolainen taivaanmekaniikka, missä oletettiin maan olevan litteä ja taivaankannen fyysinen puolipallo sen yläpuolelle. Myös Ptolemaiolainen taivaanmekaniikka toimii mallina hienosti tietyllä tarkkuudella tiettyihin sovellutuksiin kuvaamaan planeettojen ja tähtien liikkeitä. Mittausten mukaan se on silti väärä teoria. Maa ei vaikuttaisi olevan litteä. Tai sitten media on tehnyt salaliiton.

Lue lisää

Ei Newtonissa mitään absoluuttista koordinaatistoa eikä eetteriä oleteta. Galilei-transformaatio on puhtaasti suhteellisuuteen perustuva muutos, jota suhteellisuusteoria ei ole.

Suhteellisuusteoria olettaa absoluuttisen valon nopeuden. Galilei transformaatio ei oleta mitään liikettä absoluuttiseksi, ei edes valon nopeutta.

En tiedä mistä tuollaiset väitteet kumpuavat. Ainoa missä on sohlattu tuon universaalin eetterin kanssa, on Maxwellin yhtälöt ja sillä taas ei ole mitään tekemistä Newtonin kanssa.

perehtynyt kirjoitti:

Ei Newtonissa mitään absoluuttista koordinaatistoa eikä eetteriä oleteta. Galilei-transformaatio on puhtaasti suhteellisuuteen perustuva muutos, jota suhteellisuusteoria ei ole.

Suhteellisuusteoria olettaa absoluuttisen valon nopeuden. Galilei transformaatio ei oleta mitään liikettä absoluuttiseksi, ei edes valon nopeutta.

En tiedä mistä tuollaiset väitteet kumpuavat. Ainoa missä on sohlattu tuon universaalin eetterin kanssa, on Maxwellin yhtälöt ja sillä taas ei ole mitään tekemistä Newtonin kanssa.

Lue lisää

Newtonilainen mekaniikka olettaa implisiittisesti (epäsuorasti) eetterikoordinaatiston siten, että sen kaavoissa ei oteta huomioon ajan, pituuden ja massan muuntumista kappaleiden ollessa liikkeessä toisiinsa nähden. Newtonin kaavoilla laskien saat väärän tuloksen mittakaavasta riippumatta. Kuten edellä kerroin, virheen "merkitys" eri mittakaavaisissa sovellutuksissa on sitten kokonaan subjektiivinen asia.

Myös Maxwellin yhtälöt perustuvat Newtonilaisen mekaniikan takana oleviin oletuksiin ajan ja paikan absoluuttisuudesta. Maxwellin kenttäteoria koskee elektrodynamiikkaa, mutta ihan samalla tavalla voit formuloida Newtonilaisen painovoimateorian kenttäformalismilla. Missä siis eetteri on (piilo-)oletuksena. Mikä on siis on väärä teoria, koska se antaa vääriä tuloksia.

isbn kirjoitti:

Newtonilainen mekaniikka olettaa implisiittisesti (epäsuorasti) eetterikoordinaatiston siten, että sen kaavoissa ei oteta huomioon ajan, pituuden ja massan muuntumista kappaleiden ollessa liikkeessä toisiinsa nähden. Newtonin kaavoilla laskien saat väärän tuloksen mittakaavasta riippumatta. Kuten edellä kerroin, virheen "merkitys" eri mittakaavaisissa sovellutuksissa on sitten kokonaan subjektiivinen asia.

Myös Maxwellin yhtälöt perustuvat Newtonilaisen mekaniikan takana oleviin oletuksiin ajan ja paikan absoluuttisuudesta. Maxwellin kenttäteoria koskee elektrodynamiikkaa, mutta ihan samalla tavalla voit formuloida Newtonilaisen painovoimateorian kenttäformalismilla. Missä siis eetteri on (piilo-)oletuksena. Mikä on siis on väärä teoria, koska se antaa vääriä tuloksia.

Lue lisää

"Newtonilainen mekaniikka olettaa implisiittisesti (epäsuorasti) eetterikoordinaatiston siten, että sen kaavoissa ei oteta huomioon ajan, pituuden ja massan muuntumista kappaleiden ollessa liikkeessä toisiinsa nähden."

Ei tuollaisia edellytetä, kun ei ruveta tunkemaan sitä absoluuttista valon nopeutta väkisin sinne yhtälöihin. Galilei-transformaatio edustaa puhdasta suhteellisuusperiaatetta, liikkuvien koordinaatisojen välillä.

Lainaus vielä tuosta em. lähteestä:
"Mainitsimme jo aluksi, että Einsteiniin asti oli ajateltu mekaniikan lakien pysyvän samoina koordinaattitransformaatiossa (1). Tätä kutsui Philipp Frank vuonna 1909 Galilei-transformaatioksi (Pais 1983 s. 140).

HUOM!!!!
Vuonna 1905 ei mekaniikasta löytynyt mitään Galilei-invarianssin vastaista evidenssiä.

Konflikti syntyy, kun Galilei-invarianssi kohotetaan universaaliseksi prinsiipiksi, jonka siis myös tulisi päteä elektrodynamiikassa ja optiikassa."

Eli kyse ei ollut mistään absoluuttisesta koordinaatistosta (eihän se olisi mahdollistakaan avaruuden äärettömyys huomioon ottaen). Kyse on tässä suhteessa selkeästi asioiden vääristelystä.
Yksikäsitteiset paikat ovat mahdollisia vain yksittäisen objektin suhteen tarkasteltuina.

Vain optiikkaan ja elektrodynamiikkaan liittyvät asiat ovat ilmeisesti jollain tavoin ongelmallisia Galilei-transformaation kannalta. En ole kyllä varma tästäkään, jos ei sitä valon nopeutta yritetä pitää vakiona kaikkien havaitsijoiden suhteen. Maxwellin yhtälöt voisivat olla toisenlaiset, jos ei universaalia eettriä olisi oletettu.

Ei ole olemassa mitään eetteriä, ainakaan universaalista sellaista. Paikalliset kentät, jotka vaikuttavat valon nopeuteen ovat toki mahdollisia. Tällöin Maxwellin yhtälöt taas olisivat sellaisenaan voimassa.

Hyväksyn suhtiksen, mutta en sen korostamista tuolla suhteellisuusperiaatteella, väittäen Newtonin yhtälöiden perustuvan absoluuttiseen katsantokantaan. Galilei-trasformaatio edustaa suhteellisuusperiaatetta puhtaimmillaan. Suhtiksessa on sitä vastoin takana piiloeetteri, jossa valon nopeus on vakio.

perehtynyt kirjoitti:

"Newtonilainen mekaniikka olettaa implisiittisesti (epäsuorasti) eetterikoordinaatiston siten, että sen kaavoissa ei oteta huomioon ajan, pituuden ja massan muuntumista kappaleiden ollessa liikkeessä toisiinsa nähden."

Ei tuollaisia edellytetä, kun ei ruveta tunkemaan sitä absoluuttista valon nopeutta väkisin sinne yhtälöihin. Galilei-transformaatio edustaa puhdasta suhteellisuusperiaatetta, liikkuvien koordinaatisojen välillä.

Lainaus vielä tuosta em. lähteestä:
"Mainitsimme jo aluksi, että Einsteiniin asti oli ajateltu mekaniikan lakien pysyvän samoina koordinaattitransformaatiossa (1). Tätä kutsui Philipp Frank vuonna 1909 Galilei-transformaatioksi (Pais 1983 s. 140).

HUOM!!!!
Vuonna 1905 ei mekaniikasta löytynyt mitään Galilei-invarianssin vastaista evidenssiä.

Konflikti syntyy, kun Galilei-invarianssi kohotetaan universaaliseksi prinsiipiksi, jonka siis myös tulisi päteä elektrodynamiikassa ja optiikassa."

Eli kyse ei ollut mistään absoluuttisesta koordinaatistosta (eihän se olisi mahdollistakaan avaruuden äärettömyys huomioon ottaen). Kyse on tässä suhteessa selkeästi asioiden vääristelystä.
Yksikäsitteiset paikat ovat mahdollisia vain yksittäisen objektin suhteen tarkasteltuina.

Vain optiikkaan ja elektrodynamiikkaan liittyvät asiat ovat ilmeisesti jollain tavoin ongelmallisia Galilei-transformaation kannalta. En ole kyllä varma tästäkään, jos ei sitä valon nopeutta yritetä pitää vakiona kaikkien havaitsijoiden suhteen. Maxwellin yhtälöt voisivat olla toisenlaiset, jos ei universaalia eettriä olisi oletettu.

Ei ole olemassa mitään eetteriä, ainakaan universaalista sellaista. Paikalliset kentät, jotka vaikuttavat valon nopeuteen ovat toki mahdollisia. Tällöin Maxwellin yhtälöt taas olisivat sellaisenaan voimassa.

Hyväksyn suhtiksen, mutta en sen korostamista tuolla suhteellisuusperiaatteella, väittäen Newtonin yhtälöiden perustuvan absoluuttiseen katsantokantaan. Galilei-trasformaatio edustaa suhteellisuusperiaatetta puhtaimmillaan. Suhtiksessa on sitä vastoin takana piiloeetteri, jossa valon nopeus on vakio.

Lue lisää

"HUOM!!!!
Vuonna 1905 ei mekaniikasta löytynyt mitään Galilei-invarianssin vastaista evidenssiä."

No taivaanmekaniikasta kyllä oli. Esimerkiksi kuuluisa Merkuriuksen periheliliikkeen poikkeama, minkä takia pitkään uskottiin että auringon ja merkuriuksen välissä on planeetta. Sille oli ehditty jo keksiä nimikin, Vulkanus.

Kysymys on siitä, että Newtonin teoriassa painovoima muodostaa myös kentän, joka Newtonin mekaniikassa edellyttä absoluuttikoordinaatiston olemassaolon. Nimenomaan Galilei-transformaatiossa eetteri häilyy taustalla. Siinä yksittäisten kappaleiden koordinaatistoja ja liikemääriä vertaillaan suhteessa absoluuttiseen aikaan (eetterikoordinaatioston aika) ja massatkin ovat vakioita. Einstein kehitti erikoista suhteellisuusteoriaa, ottamalla käyttöön Lorentz-muunnoksen, missä Galilei muunnosta on laajennettu siten, että aika ei ole enää eetterikoordinaatistosta riippuvainen.

Mutta oleellisempi oivallus löytyy yleisestä suhteellisuusteoriasta, missä käsitellään aikaa neljäntenä ulottuvuutena ja gravitaatiokenttä aika-avaruus pinnan kaareutumina.

Nyt on pakko kysyä, miksi sinä käytät nimimerkkiä "perehtynyt". Ethän näytä olevan selvillä alkeistakaan? Tai sitten vaan taidat trollata...jolloinka ei muuta kuin onnea tällä saralla.

isbn kirjoitti:

"HUOM!!!!
Vuonna 1905 ei mekaniikasta löytynyt mitään Galilei-invarianssin vastaista evidenssiä."

No taivaanmekaniikasta kyllä oli. Esimerkiksi kuuluisa Merkuriuksen periheliliikkeen poikkeama, minkä takia pitkään uskottiin että auringon ja merkuriuksen välissä on planeetta. Sille oli ehditty jo keksiä nimikin, Vulkanus.

Kysymys on siitä, että Newtonin teoriassa painovoima muodostaa myös kentän, joka Newtonin mekaniikassa edellyttä absoluuttikoordinaatiston olemassaolon. Nimenomaan Galilei-transformaatiossa eetteri häilyy taustalla. Siinä yksittäisten kappaleiden koordinaatistoja ja liikemääriä vertaillaan suhteessa absoluuttiseen aikaan (eetterikoordinaatioston aika) ja massatkin ovat vakioita. Einstein kehitti erikoista suhteellisuusteoriaa, ottamalla käyttöön Lorentz-muunnoksen, missä Galilei muunnosta on laajennettu siten, että aika ei ole enää eetterikoordinaatistosta riippuvainen.

Mutta oleellisempi oivallus löytyy yleisestä suhteellisuusteoriasta, missä käsitellään aikaa neljäntenä ulottuvuutena ja gravitaatiokenttä aika-avaruus pinnan kaareutumina.

Nyt on pakko kysyä, miksi sinä käytät nimimerkkiä "perehtynyt". Ethän näytä olevan selvillä alkeistakaan? Tai sitten vaan taidat trollata...jolloinka ei muuta kuin onnea tällä saralla.

Lue lisää

Siis Galilei-transformaatio on nimenomaan puhtaasti suhteellisuuteen perustuva lähtökohta. Miksi yritä vängätä selvä asiaa aivan muuksi mitä se on.

Tuo lainaus oli suoraan tuosta linkkaamastani lähteestä, ei se ollut mikään oma päähänpisto, vaikka samaa mieltä asiasta olenkin.

Absoluuttista koordinaatistoa ei ole vaan mikä tahansa tasaisessa liikkeessä oleva koordinaatisto kelpaa inertiaalikoordinaatistoksi. Mitään eroa ei tässä ole olemassa, kaikki toimii samalla tavalla.

Jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto, ei Galilei-transformaatio toimisikaan. Tämä on aivan selvä fakta, ja sitä on turha kiistää.

Eri asia sitten on, että ainakin toistaiseksi SST:n mukainen näkemys on havaintojen valossa lähempänä todellisuutta, kuin Galilei-transformaatioon perustuva emitteriteoria.

Lepomassa on vakio suhteellisuusteoriassakin, aika tai paikka ei ole, riippuen katsantokannasta. Emitteriteorialla (emission theory) ja suhteellisuusteorialla ei liikkeen suhteellisuuden kannalta ole eroja.

Eetterin tunkeminen tuohon mukaan johtui sitten ihan muista olettamuksista, jotka liittyivät aaltoliikkeelle tarvittavaan hypoteettiseen väliaineeseen.

Olen erittäin hyvin perillä näistä asioista, joka muuta väittää niin ei ole itse viitsinyt selvittää asioita itselleen kunnolla. On niin kiva vaan uskoa nahdollisimman hienolta kuulostavaan teoriaan, vaikka se tekisi maailmankuvasta kuinka sekavan tahansa.

Mitä vikaa on kenttävuorovaikutuksissa, kunhan otetaan huomioon, että ne toimivat rajallisella nopeudella.

Enkä ole mikään trolli, ikääkin on sen verran paljon, että ei paljon kiinnosta huudattaa näissä asioissa.

perehtynyt kirjoitti:

Siis Galilei-transformaatio on nimenomaan puhtaasti suhteellisuuteen perustuva lähtökohta. Miksi yritä vängätä selvä asiaa aivan muuksi mitä se on.

Tuo lainaus oli suoraan tuosta linkkaamastani lähteestä, ei se ollut mikään oma päähänpisto, vaikka samaa mieltä asiasta olenkin.

Absoluuttista koordinaatistoa ei ole vaan mikä tahansa tasaisessa liikkeessä oleva koordinaatisto kelpaa inertiaalikoordinaatistoksi. Mitään eroa ei tässä ole olemassa, kaikki toimii samalla tavalla.

Jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto, ei Galilei-transformaatio toimisikaan. Tämä on aivan selvä fakta, ja sitä on turha kiistää.

Eri asia sitten on, että ainakin toistaiseksi SST:n mukainen näkemys on havaintojen valossa lähempänä todellisuutta, kuin Galilei-transformaatioon perustuva emitteriteoria.

Lepomassa on vakio suhteellisuusteoriassakin, aika tai paikka ei ole, riippuen katsantokannasta. Emitteriteorialla (emission theory) ja suhteellisuusteorialla ei liikkeen suhteellisuuden kannalta ole eroja.

Eetterin tunkeminen tuohon mukaan johtui sitten ihan muista olettamuksista, jotka liittyivät aaltoliikkeelle tarvittavaan hypoteettiseen väliaineeseen.

Olen erittäin hyvin perillä näistä asioista, joka muuta väittää niin ei ole itse viitsinyt selvittää asioita itselleen kunnolla. On niin kiva vaan uskoa nahdollisimman hienolta kuulostavaan teoriaan, vaikka se tekisi maailmankuvasta kuinka sekavan tahansa.

Mitä vikaa on kenttävuorovaikutuksissa, kunhan otetaan huomioon, että ne toimivat rajallisella nopeudella.

Enkä ole mikään trolli, ikääkin on sen verran paljon, että ei paljon kiinnosta huudattaa näissä asioissa.

Lue lisää

Newton kyllä itse oletti jonkulaisen absoluuttisen koordinaatiston ja ajan olemassaoleviksi, mutta hänen kehittämänsä fysiikka ei sellaisia tarvitse.

"Jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto, ei Galilei-transformaatio toimisikaan. Tämä on aivan selvä fakta, ja sitä on turha kiistää. "

Käsittääkseni ne (Newtonin näkemykset) kyllä toimisivat vallan mainiosti vaikka sellainen olisikin, joten siinä minulla on eri näkemys. Mitä tarkoitat sillä, että ne eivät toimisi jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto?

Mitä tuohon Galilei-muunnokseen tulee, niin oletko tutkinut Fizeaun koetta? Siinä tutkitaan valon nopeutta vedessä ja sitä miten se muuttuu kun veden virtausnopeuttaa muutetaan. Oleelliset havainnot ovat seuraavat:
-valon nopeus muuttuu kun se etenee eri materiassa, eli valon nopeus vedessä on eri kuin valon nopeus vaikka ilmassa.
-kuitenkaan veden *virtausnopeus* ei vaikuta valon nopeuteen labraan nähden mitenkään.

Miten selität tuon Galilei-muunnoksella? Itse tunnen tuossa olevan jotain, joka ehkä kertoo mistä on kyse.

joku muu kirjoitti:

Newton kyllä itse oletti jonkulaisen absoluuttisen koordinaatiston ja ajan olemassaoleviksi, mutta hänen kehittämänsä fysiikka ei sellaisia tarvitse.

"Jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto, ei Galilei-transformaatio toimisikaan. Tämä on aivan selvä fakta, ja sitä on turha kiistää. "

Käsittääkseni ne (Newtonin näkemykset) kyllä toimisivat vallan mainiosti vaikka sellainen olisikin, joten siinä minulla on eri näkemys. Mitä tarkoitat sillä, että ne eivät toimisi jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto?

Mitä tuohon Galilei-muunnokseen tulee, niin oletko tutkinut Fizeaun koetta? Siinä tutkitaan valon nopeutta vedessä ja sitä miten se muuttuu kun veden virtausnopeuttaa muutetaan. Oleelliset havainnot ovat seuraavat:
-valon nopeus muuttuu kun se etenee eri materiassa, eli valon nopeus vedessä on eri kuin valon nopeus vaikka ilmassa.
-kuitenkaan veden *virtausnopeus* ei vaikuta valon nopeuteen labraan nähden mitenkään.

Miten selität tuon Galilei-muunnoksella? Itse tunnen tuossa olevan jotain, joka ehkä kertoo mistä on kyse.

Lue lisää

Jos absoluuttinen koordinaatisto olisi, ei tasaisesti liikkuvassa koordinaatistossa voisi esim. lasersäde käyttäytyä samalla tavoin kuin absoluuttisessa lepokoordinaatistossa.

Samalla periaatteella vähintäänkin kaikki sellaiset objektit, jolla olisi sähköisiä ominaisuuksia alkaisi toimimaan kummallisesti nopeasti liikkuvassa junassa.

Kyllä tällaisia objekteja on ollut jo silloin vaikka niiden sm-luonnetta ei vielä tunnettukaan riittävän hyvin.

Voin olla kyllä väärässä Newtonin osalta, sillä en ole ollut kovin kiinnostunut Newtonin teoreemista, muuten kuin niiden lakien soveltamisen osalta.

Tuo Galilei-transformaatio on ollut se ydinasia, suhteessa suhteellisuusteoriaan. Eli miksi ei oletettu alun alkaen puhdasta suhteellisuusperiaatetta, jota Galilei-transformaatio edustaa.

Mitä tulee valon kulkuun vedessä, niin voisi olettaa että se heijastuu veden atomeista juurikaan absorpoitumatta (ainakin niiltä osiltaan, kun se veden läpäisee). Tällöin se ei myöskään kulje veden mukana.

Olen muuten jostain lukenut, ettei asia olisikaan niin yksiselitteinen. Jonkunlaista kulkeutumista on tietääkseni havaittu. Katsotaan, jos löydän linkin.

joku muu kirjoitti:

Newton kyllä itse oletti jonkulaisen absoluuttisen koordinaatiston ja ajan olemassaoleviksi, mutta hänen kehittämänsä fysiikka ei sellaisia tarvitse.

"Jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto, ei Galilei-transformaatio toimisikaan. Tämä on aivan selvä fakta, ja sitä on turha kiistää. "

Käsittääkseni ne (Newtonin näkemykset) kyllä toimisivat vallan mainiosti vaikka sellainen olisikin, joten siinä minulla on eri näkemys. Mitä tarkoitat sillä, että ne eivät toimisi jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto?

Mitä tuohon Galilei-muunnokseen tulee, niin oletko tutkinut Fizeaun koetta? Siinä tutkitaan valon nopeutta vedessä ja sitä miten se muuttuu kun veden virtausnopeuttaa muutetaan. Oleelliset havainnot ovat seuraavat:
-valon nopeus muuttuu kun se etenee eri materiassa, eli valon nopeus vedessä on eri kuin valon nopeus vaikka ilmassa.
-kuitenkaan veden *virtausnopeus* ei vaikuta valon nopeuteen labraan nähden mitenkään.

Miten selität tuon Galilei-muunnoksella? Itse tunnen tuossa olevan jotain, joka ehkä kertoo mistä on kyse.

Lue lisää

Tuossa
http://www.wbabin.net/sokolov/sokolov4.pdf
on jotain, missä väitetään Fizeaun tehneen hieman hätäisiä johtopäätöksiä.

perehtynyt kirjoitti:

Jos absoluuttinen koordinaatisto olisi, ei tasaisesti liikkuvassa koordinaatistossa voisi esim. lasersäde käyttäytyä samalla tavoin kuin absoluuttisessa lepokoordinaatistossa.

Samalla periaatteella vähintäänkin kaikki sellaiset objektit, jolla olisi sähköisiä ominaisuuksia alkaisi toimimaan kummallisesti nopeasti liikkuvassa junassa.

Kyllä tällaisia objekteja on ollut jo silloin vaikka niiden sm-luonnetta ei vielä tunnettukaan riittävän hyvin.

Voin olla kyllä väärässä Newtonin osalta, sillä en ole ollut kovin kiinnostunut Newtonin teoreemista, muuten kuin niiden lakien soveltamisen osalta.

Tuo Galilei-transformaatio on ollut se ydinasia, suhteessa suhteellisuusteoriaan. Eli miksi ei oletettu alun alkaen puhdasta suhteellisuusperiaatetta, jota Galilei-transformaatio edustaa.

Mitä tulee valon kulkuun vedessä, niin voisi olettaa että se heijastuu veden atomeista juurikaan absorpoitumatta (ainakin niiltä osiltaan, kun se veden läpäisee). Tällöin se ei myöskään kulje veden mukana.

Olen muuten jostain lukenut, ettei asia olisikaan niin yksiselitteinen. Jonkunlaista kulkeutumista on tietääkseni havaittu. Katsotaan, jos löydän linkin.

Lue lisää

"Samalla periaatteella vähintäänkin kaikki sellaiset objektit, jolla olisi sähköisiä ominaisuuksia alkaisi toimimaan kummallisesti nopeasti liikkuvassa junassa. "

Mistä tällaisen johtopäätöksen vedät? Nyt oletat jotain mikä tekstistäsi ei käy ilmi tai mitä en ainakaan näe. Eiväthän Maxwellin yhtälöt ole mitenkään riippuvaisia absoluuttisesta koordinaatistosta. Niiden suhteellisuus lienee itse asiassa yksi Einsteinin valotuksiin johtaneista asioista.

"Mitä tulee valon kulkuun vedessä, niin voisi olettaa että se heijastuu veden atomeista juurikaan absorpoitumatta (ainakin niiltä osiltaan, kun se veden läpäisee). Tällöin se ei myöskään kulje veden mukana. "

Vaikka se kulkisikin "heijastumalla", niin tällöinkin sen nopeus pitäisi käsittääkseni olla eri eri nopeuksisissa vesissä (suhteessa laboratorioon).

"Eli miksi ei oletettu alun alkaen puhdasta suhteellisuusperiaatetta, jota Galilei-transformaatio edustaa. "

Ei kai kukaan väitäkään vastaan? Ei Galilei-muunnos ole mitenkään jumissa absoluuttisuuteen. Newton oletti absoluuttisen koordinaatiston, mutta eivät ne hänen esittämänsä lainalaisuudet sitä mihinkään tarvitse. En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa.

Ongelmana on, että on tehtyjen kokeiden mukaan se ei pidä paikkaansa. Mitä mielestäsi on vikaa Michelson-Morley-kokeessa, tähtiaberraatiossa, Fizeaun kokeessa, Kennedy-Thorndike-kokeessa, Iwes-Stillwell-kokeessa, de Sitterin kaksoistähtihavainnoissa... näitähän on vaikka kuin.

joku toinen kirjoitti:

"Samalla periaatteella vähintäänkin kaikki sellaiset objektit, jolla olisi sähköisiä ominaisuuksia alkaisi toimimaan kummallisesti nopeasti liikkuvassa junassa. "

Mistä tällaisen johtopäätöksen vedät? Nyt oletat jotain mikä tekstistäsi ei käy ilmi tai mitä en ainakaan näe. Eiväthän Maxwellin yhtälöt ole mitenkään riippuvaisia absoluuttisesta koordinaatistosta. Niiden suhteellisuus lienee itse asiassa yksi Einsteinin valotuksiin johtaneista asioista.

"Mitä tulee valon kulkuun vedessä, niin voisi olettaa että se heijastuu veden atomeista juurikaan absorpoitumatta (ainakin niiltä osiltaan, kun se veden läpäisee). Tällöin se ei myöskään kulje veden mukana. "

Vaikka se kulkisikin "heijastumalla", niin tällöinkin sen nopeus pitäisi käsittääkseni olla eri eri nopeuksisissa vesissä (suhteessa laboratorioon).

"Eli miksi ei oletettu alun alkaen puhdasta suhteellisuusperiaatetta, jota Galilei-transformaatio edustaa. "

Ei kai kukaan väitäkään vastaan? Ei Galilei-muunnos ole mitenkään jumissa absoluuttisuuteen. Newton oletti absoluuttisen koordinaatiston, mutta eivät ne hänen esittämänsä lainalaisuudet sitä mihinkään tarvitse. En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa.

Ongelmana on, että on tehtyjen kokeiden mukaan se ei pidä paikkaansa. Mitä mielestäsi on vikaa Michelson-Morley-kokeessa, tähtiaberraatiossa, Fizeaun kokeessa, Kennedy-Thorndike-kokeessa, Iwes-Stillwell-kokeessa, de Sitterin kaksoistähtihavainnoissa... näitähän on vaikka kuin.

Lue lisää

"Ongelmana on, että on tehtyjen kokeiden mukaan se ei pidä paikkaansa. Mitä mielestäsi on vikaa Michelson-Morley-kokeessa, tähtiaberraatiossa, Fizeaun kokeessa, Kennedy-Thorndike-kokeessa, Iwes-Stillwell-kokeessa, de Sitterin kaksoistähtihavainnoissa... näitähän on vaikka kuin."

MM-koe testasi vain eetterin - se ei poista emitteriteorian mahdollisuutta. Ballistinen teoria, joka täyttää Galilei-transformaation ehdot.

Aberraatiokaan ei poista emitteriteorian mahdollisuutta.

Kennedy-Thorndike-kokeen aikapoikkeama on selitettävissä erisuuren keskeiskiihtyvyyden kautta.

Alkuperäisessä Iwes-Stillwell-kokeessa ei kyetty osoittamaan selvää eroa emitteriteorian ja suhteellisuusteorian välillä. Myöhemmissä kokeissa on saatu jotain eroja, jotka voivat selittyä kuitenkin paikallisen kentän vaikutuksena. Ei Galilei-transformaatiokaan kaikissa ympäristöissä sellaisenaan toimi, koska olosuhteet vaikuttavat ( myös suhtiksessa näin -> YST).

de Sitterin kaksoistähtihavainnoissa kaksoistähtien kaasukehän absorptio ja emissio vaikuttaa lopputulokseen.

Havainnot Jupiterin kuun Io:n ylitysajan viiveestä maapallon lähestyessä tai loitontuessa Jupiterista antaa taas emitteriteoriaa puoltavia viitteitä.

Niitä kokeita, jotka selvästi puoltavat suhtista ei lopulta montaa ole. Erot ovat lisäksi hyvin pieniä, joten on vähän makuasia miten ne tulkitsee.

perehtynyt kirjoitti:

Siis Galilei-transformaatio on nimenomaan puhtaasti suhteellisuuteen perustuva lähtökohta. Miksi yritä vängätä selvä asiaa aivan muuksi mitä se on.

Tuo lainaus oli suoraan tuosta linkkaamastani lähteestä, ei se ollut mikään oma päähänpisto, vaikka samaa mieltä asiasta olenkin.

Absoluuttista koordinaatistoa ei ole vaan mikä tahansa tasaisessa liikkeessä oleva koordinaatisto kelpaa inertiaalikoordinaatistoksi. Mitään eroa ei tässä ole olemassa, kaikki toimii samalla tavalla.

Jos olisi yksi absoluuttinen koordinaatisto, ei Galilei-transformaatio toimisikaan. Tämä on aivan selvä fakta, ja sitä on turha kiistää.

Eri asia sitten on, että ainakin toistaiseksi SST:n mukainen näkemys on havaintojen valossa lähempänä todellisuutta, kuin Galilei-transformaatioon perustuva emitteriteoria.

Lepomassa on vakio suhteellisuusteoriassakin, aika tai paikka ei ole, riippuen katsantokannasta. Emitteriteorialla (emission theory) ja suhteellisuusteorialla ei liikkeen suhteellisuuden kannalta ole eroja.

Eetterin tunkeminen tuohon mukaan johtui sitten ihan muista olettamuksista, jotka liittyivät aaltoliikkeelle tarvittavaan hypoteettiseen väliaineeseen.

Olen erittäin hyvin perillä näistä asioista, joka muuta väittää niin ei ole itse viitsinyt selvittää asioita itselleen kunnolla. On niin kiva vaan uskoa nahdollisimman hienolta kuulostavaan teoriaan, vaikka se tekisi maailmankuvasta kuinka sekavan tahansa.

Mitä vikaa on kenttävuorovaikutuksissa, kunhan otetaan huomioon, että ne toimivat rajallisella nopeudella.

Enkä ole mikään trolli, ikääkin on sen verran paljon, että ei paljon kiinnosta huudattaa näissä asioissa.

Lue lisää

"Siis Galilei-transformaatio on nimenomaan puhtaasti suhteellisuuteen perustuva lähtökohta."

Höpsis!
Galilei-transformaatio ei perustu mihinkään koordinaatistojen suhteellisuuteen. Ei sinnepäinkään.

Ole niin ystävällinen ja perehdy asiaan. Vaikka Wikipediasta, kas tässä linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Galilean_transformation

Ja varmemmaksi vakuudeksi kopio mistä Galilei-muunnoksessa oleellisesti on kysymys.

"The Galilean transformation is nothing more than careful addition and subtraction of velocity vectors.

Unlike the Galilean transformation, the relativistic Lorentz transformation can be shown to apply at all velocities so far measured, and the Galilean transformation can be regarded as a low-velocity approximation to the Lorentz transformation.

The notation below describes the relationship of two coordinate systems (x′ and x) in constant relative motion (velocity u) in the x-direction. All other parameters (t, y, z) are unchanged in the transformation from x′ to x coordinates."

Tässä nimenomaan oletetaan absoluuttisen vakioajan olemassaolo -> implisiittinen oletus eetteristä.

Galilei muunnos antaa khden kappaleen suhteellisista liikkeistä aina mitatusti ja todistetusti väärän tuloksen, vaikka yllä mainostetaan, että "pienillä" nopeuksilla se kelpaisikin aproksimaatioksi. Vääriä on tulokset silti, koska ne perustuvat epäfysikaaliseen malliin tästä maailmankaikkeudesta.

Totesit yllä että saatoit olla väärässä Newtonin suhteen. No juuri niin.

Nämä ovat aivan fysiikan alkeisasioita. Miksi väität olevasi asioihin perehtynyt, jos et kerran trollaa???

isbn kirjoitti:

"Siis Galilei-transformaatio on nimenomaan puhtaasti suhteellisuuteen perustuva lähtökohta."

Höpsis!
Galilei-transformaatio ei perustu mihinkään koordinaatistojen suhteellisuuteen. Ei sinnepäinkään.

Ole niin ystävällinen ja perehdy asiaan. Vaikka Wikipediasta, kas tässä linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Galilean_transformation

Ja varmemmaksi vakuudeksi kopio mistä Galilei-muunnoksessa oleellisesti on kysymys.

"The Galilean transformation is nothing more than careful addition and subtraction of velocity vectors.

Unlike the Galilean transformation, the relativistic Lorentz transformation can be shown to apply at all velocities so far measured, and the Galilean transformation can be regarded as a low-velocity approximation to the Lorentz transformation.

The notation below describes the relationship of two coordinate systems (x′ and x) in constant relative motion (velocity u) in the x-direction. All other parameters (t, y, z) are unchanged in the transformation from x′ to x coordinates."

Tässä nimenomaan oletetaan absoluuttisen vakioajan olemassaolo -> implisiittinen oletus eetteristä.

Galilei muunnos antaa khden kappaleen suhteellisista liikkeistä aina mitatusti ja todistetusti väärän tuloksen, vaikka yllä mainostetaan, että "pienillä" nopeuksilla se kelpaisikin aproksimaatioksi. Vääriä on tulokset silti, koska ne perustuvat epäfysikaaliseen malliin tästä maailmankaikkeudesta.

Totesit yllä että saatoit olla väärässä Newtonin suhteen. No juuri niin.

Nämä ovat aivan fysiikan alkeisasioita. Miksi väität olevasi asioihin perehtynyt, jos et kerran trollaa???

Lue lisää

"Galilei-transformaatio ei perustu mihinkään koordinaatistojen suhteellisuuteen. Ei sinnepäinkään. "

Minä en löytänyt antamasi linkin takaa mitää mainintaa absoluuttisesta avaruudesta. Missä siellä siitä puhutaan? Miksi Galilein muunnos tarvitsee absoluuttisen avaruuden?

"Tässä nimenomaan oletetaan absoluuttisen vakioajan olemassaolo -> implisiittinen oletus eetteristä. "

Aa. Miten absoluuttisen ajan olemassaolo indikoi absoluuttisen koordinaatiston? Eihän Galilein muunnos oleta kuin isotrooppisen ja homogeenisen avaruuden jossa on absoluuttinen aika. Ei tämä mielestäni mitenkään johda oletukseen absoluuttisesta "eetterikoordinaatistosta".

Miten päädyt johtopäätökseen, että siinä oletetaan jokin absoluuttinen koordinaatisto? Saatan tosiaan olle sokeakin, mutta en sitä näe.

isbn kirjoitti:

"Siis Galilei-transformaatio on nimenomaan puhtaasti suhteellisuuteen perustuva lähtökohta."

Höpsis!
Galilei-transformaatio ei perustu mihinkään koordinaatistojen suhteellisuuteen. Ei sinnepäinkään.

Ole niin ystävällinen ja perehdy asiaan. Vaikka Wikipediasta, kas tässä linkki:

http://en.wikipedia.org/wiki/Galilean_transformation

Ja varmemmaksi vakuudeksi kopio mistä Galilei-muunnoksessa oleellisesti on kysymys.

"The Galilean transformation is nothing more than careful addition and subtraction of velocity vectors.

Unlike the Galilean transformation, the relativistic Lorentz transformation can be shown to apply at all velocities so far measured, and the Galilean transformation can be regarded as a low-velocity approximation to the Lorentz transformation.

The notation below describes the relationship of two coordinate systems (x′ and x) in constant relative motion (velocity u) in the x-direction. All other parameters (t, y, z) are unchanged in the transformation from x′ to x coordinates."

Tässä nimenomaan oletetaan absoluuttisen vakioajan olemassaolo -> implisiittinen oletus eetteristä.

Galilei muunnos antaa khden kappaleen suhteellisista liikkeistä aina mitatusti ja todistetusti väärän tuloksen, vaikka yllä mainostetaan, että "pienillä" nopeuksilla se kelpaisikin aproksimaatioksi. Vääriä on tulokset silti, koska ne perustuvat epäfysikaaliseen malliin tästä maailmankaikkeudesta.

Totesit yllä että saatoit olla väärässä Newtonin suhteen. No juuri niin.

Nämä ovat aivan fysiikan alkeisasioita. Miksi väität olevasi asioihin perehtynyt, jos et kerran trollaa???

Lue lisää

Inertiaalikoordinaatistot ovat toistensa suhteen saman arvoisia Galilei-transformaatiossa, ei tarvita mitään yksittäistä absoluuttista koordinaatistoa.

Esim. lähtesstä
http://physics.oulu.fi/fysiikka/oj/766323A/2005-06/luennot/Kpl_8_0506_a4.pdf

"Kaikki toistensa suhteen tasaisella nopeudella liikkuvat koordinaatistot ovat inertiaalikoordinaatistoja Newtonin liikelaeilla on sama muoto kaikissa nertiaalikoordinaatistoissa."

En voi mitään, jos joku haluaa välttämättä sotkea asiat niin, että vaadiataan muka joku absoluuttinen koordinaatisto Galilei-transformaatiolle.

Aika niissä tulkitaan kyllä absoluuttiseksi, mutta ei missään tapauksessa liikettä sinällään.

Paikat eivät ole missään tapauksessa absoluuttisia vaan inertiaalikoordinaatistokohtaisia.

perehtynyt kirjoitti:

"Ongelmana on, että on tehtyjen kokeiden mukaan se ei pidä paikkaansa. Mitä mielestäsi on vikaa Michelson-Morley-kokeessa, tähtiaberraatiossa, Fizeaun kokeessa, Kennedy-Thorndike-kokeessa, Iwes-Stillwell-kokeessa, de Sitterin kaksoistähtihavainnoissa... näitähän on vaikka kuin."

MM-koe testasi vain eetterin - se ei poista emitteriteorian mahdollisuutta. Ballistinen teoria, joka täyttää Galilei-transformaation ehdot.

Aberraatiokaan ei poista emitteriteorian mahdollisuutta.

Kennedy-Thorndike-kokeen aikapoikkeama on selitettävissä erisuuren keskeiskiihtyvyyden kautta.

Alkuperäisessä Iwes-Stillwell-kokeessa ei kyetty osoittamaan selvää eroa emitteriteorian ja suhteellisuusteorian välillä. Myöhemmissä kokeissa on saatu jotain eroja, jotka voivat selittyä kuitenkin paikallisen kentän vaikutuksena. Ei Galilei-transformaatiokaan kaikissa ympäristöissä sellaisenaan toimi, koska olosuhteet vaikuttavat ( myös suhtiksessa näin -> YST).

de Sitterin kaksoistähtihavainnoissa kaksoistähtien kaasukehän absorptio ja emissio vaikuttaa lopputulokseen.

Havainnot Jupiterin kuun Io:n ylitysajan viiveestä maapallon lähestyessä tai loitontuessa Jupiterista antaa taas emitteriteoriaa puoltavia viitteitä.

Niitä kokeita, jotka selvästi puoltavat suhtista ei lopulta montaa ole. Erot ovat lisäksi hyvin pieniä, joten on vähän makuasia miten ne tulkitsee.

Lue lisää

Emitteriteoria on kentällä niin perusteellisesti teilattu etten jaksaisi edes tutkia sitä. Tunnut teilaavan tarkasti kaikki suhtista tukevat havainnot ja samalla kelpuutat nielemättä kaikki vasta-argumentit. Edellä Fizeaun koetta kritisoiva linkki ei ainakaan minusta kovin vakuuttavalta vaikuttanut, mutta myönnän etten sitä sitten jaksanut kovin tarkasti edes lukea.

Mitä Galilei-muunnokseen tulee, niin eihän se tosiaan mitään eetteriä oleta, vaan ongelmat nousevat esiin kun tarkastellaan Maxwellin yhtälöitä. Nimittäin jos oletetaan, että kaikki inertiaalikoordinaatistot olisivat samassa asemassa suhteessa fysiikan lakeihin, niin Galilein muunnos ei toimisi. Koita laskea kahdelle liikkuvalle varaukselle kentät Galilein muunnoksen avulla ja näet ettei toimi. Lorentz (oikeammin FitzGerald-)muunnos sen sijaan asettaa tällaisessakin tilanteessa kaikki koordinaatistot samaan asemaan.

ja kumppanit kirjoitti:

Emitteriteoria on kentällä niin perusteellisesti teilattu etten jaksaisi edes tutkia sitä. Tunnut teilaavan tarkasti kaikki suhtista tukevat havainnot ja samalla kelpuutat nielemättä kaikki vasta-argumentit. Edellä Fizeaun koetta kritisoiva linkki ei ainakaan minusta kovin vakuuttavalta vaikuttanut, mutta myönnän etten sitä sitten jaksanut kovin tarkasti edes lukea.

Mitä Galilei-muunnokseen tulee, niin eihän se tosiaan mitään eetteriä oleta, vaan ongelmat nousevat esiin kun tarkastellaan Maxwellin yhtälöitä. Nimittäin jos oletetaan, että kaikki inertiaalikoordinaatistot olisivat samassa asemassa suhteessa fysiikan lakeihin, niin Galilein muunnos ei toimisi. Koita laskea kahdelle liikkuvalle varaukselle kentät Galilein muunnoksen avulla ja näet ettei toimi. Lorentz (oikeammin FitzGerald-)muunnos sen sijaan asettaa tällaisessakin tilanteessa kaikki koordinaatistot samaan asemaan.

Lue lisää

"Emitteriteoria on kentällä niin perusteellisesti teilattu etten jaksaisi edes tutkia sitä."

Vahinko, kyse on kuitenkin mielenkiintoisesta asiasta. Sellaisenaan se varmaankaan ei ole pätevä, koska paikallisten massojen kentät vaikuttavat varmasti valon nopeuteen.

"Tunnut teilaavan tarkasti kaikki suhtista tukevat havainnot ja samalla kelpuutat nielemättä kaikki vasta-argumentit."

En suinkaan, olen myöntänyt että suhtis on niskanpäällä havaintojen pohjalta. Ei kuitenkaan niin selvästi, kuin annetaan ymmärtää. Yritän itse olla mahdollisimman objektiivinen havaintojen tulkinnassa. Loogisuuteen perustuen olen enemmän emitteriteoreettisen lähtökohdan kannalla.

"Edellä Fizeaun koetta kritisoiva linkki ei ainakaan minusta kovin vakuuttavalta vaikuttanut, mutta myönnän etten sitä sitten jaksanut kovin tarkasti edes lukea."

Tuo oli nyt yksi minkä pikahaulla löysin, muitakin kriittisiä on tietääkseni olemassa.

"Mitä Galilei-muunnokseen tulee, niin eihän se tosiaan mitään eetteriä oleta, vaan ongelmat nousevat esiin kun tarkastellaan Maxwellin yhtälöitä."

Aivan, hyvä että olet tuosta selvillä.

"Jos oletetaan, että kaikki inertiaalikoordinaatistot olisivat samassa asemassa suhteessa fysiikan lakeihin, niin Galilein muunnos ei toimisi. Koita laskea kahdelle liikkuvalle varaukselle kentät Galilein muunnoksen avulla ja näet ettei toimi."

Niin kenttien muutokset olisivat tietysti suhteellisia kuten kaikki muukin Galilei-transformaatiossa. Sähkökenttä muuttuisi enemmän magneettikentäksi ja magneettikenttä enemmän sähkökentäksi (sikäli kun magneettikenttää on itsenäisenä kenttänään olemassakaan, onko se vain sähkökentän dynamiikkaa eli liike-energiaa). Kokonaistilanteen ei välttämättä tarvitsisi muuttua.

"Lorentz (oikeammin FitzGerald-)muunnos sen sijaan asettaa tällaisessakin tilanteessa kaikki koordinaatistot samaan asemaan."

Kyllä, sähkömagneettiset ilmiöt ovat sen luonteisia, että ne eivät pysy liikkuvan järjestelmän sisäisinä prosesseina, kuten sähköisesti ulospäin neutraalit mekaaniset voimat.

Enkä ole kritisoinut varsinasisesti suhteellisuusteoriaa, vaan suhteellisuusteoreetikkojen asennetta esim. emitteriteoriaan. Jatkuvasti esitetään täysin virheellisiä väitteitä esim. juuri oletetun absoluuttisuuden perusteella.

perehtynyt kirjoitti:

"Emitteriteoria on kentällä niin perusteellisesti teilattu etten jaksaisi edes tutkia sitä."

Vahinko, kyse on kuitenkin mielenkiintoisesta asiasta. Sellaisenaan se varmaankaan ei ole pätevä, koska paikallisten massojen kentät vaikuttavat varmasti valon nopeuteen.

"Tunnut teilaavan tarkasti kaikki suhtista tukevat havainnot ja samalla kelpuutat nielemättä kaikki vasta-argumentit."

En suinkaan, olen myöntänyt että suhtis on niskanpäällä havaintojen pohjalta. Ei kuitenkaan niin selvästi, kuin annetaan ymmärtää. Yritän itse olla mahdollisimman objektiivinen havaintojen tulkinnassa. Loogisuuteen perustuen olen enemmän emitteriteoreettisen lähtökohdan kannalla.

"Edellä Fizeaun koetta kritisoiva linkki ei ainakaan minusta kovin vakuuttavalta vaikuttanut, mutta myönnän etten sitä sitten jaksanut kovin tarkasti edes lukea."

Tuo oli nyt yksi minkä pikahaulla löysin, muitakin kriittisiä on tietääkseni olemassa.

"Mitä Galilei-muunnokseen tulee, niin eihän se tosiaan mitään eetteriä oleta, vaan ongelmat nousevat esiin kun tarkastellaan Maxwellin yhtälöitä."

Aivan, hyvä että olet tuosta selvillä.

"Jos oletetaan, että kaikki inertiaalikoordinaatistot olisivat samassa asemassa suhteessa fysiikan lakeihin, niin Galilein muunnos ei toimisi. Koita laskea kahdelle liikkuvalle varaukselle kentät Galilein muunnoksen avulla ja näet ettei toimi."

Niin kenttien muutokset olisivat tietysti suhteellisia kuten kaikki muukin Galilei-transformaatiossa. Sähkökenttä muuttuisi enemmän magneettikentäksi ja magneettikenttä enemmän sähkökentäksi (sikäli kun magneettikenttää on itsenäisenä kenttänään olemassakaan, onko se vain sähkökentän dynamiikkaa eli liike-energiaa). Kokonaistilanteen ei välttämättä tarvitsisi muuttua.

"Lorentz (oikeammin FitzGerald-)muunnos sen sijaan asettaa tällaisessakin tilanteessa kaikki koordinaatistot samaan asemaan."

Kyllä, sähkömagneettiset ilmiöt ovat sen luonteisia, että ne eivät pysy liikkuvan järjestelmän sisäisinä prosesseina, kuten sähköisesti ulospäin neutraalit mekaaniset voimat.

Enkä ole kritisoinut varsinasisesti suhteellisuusteoriaa, vaan suhteellisuusteoreetikkojen asennetta esim. emitteriteoriaan. Jatkuvasti esitetään täysin virheellisiä väitteitä esim. juuri oletetun absoluuttisuuden perusteella.

Lue lisää

"Loogisuuteen perustuen olen enemmän emitteriteoreettisen lähtökohdan kannalla. "

Onko tämä loogisuus normaalisti miellettävissä "luonnollisuudeksi", eli luonnollinen on loogisempi? Tämä on nimittäin yksi hieman virheellinen ajattelutapa, ethän astu siihen.

"Jatkuvasti esitetään täysin virheellisiä väitteitä esim. juuri oletetun absoluuttisuuden perusteella."

Tämä on erittäin totta. Asiaa opettavilla ihmisilläkin on aivan ihmeellisiä käsityksiä asioista esim. juuri Newtonin mekaaniikan lakien suhteen.

Tässä pitää kuitenkin muistaa, että vaikka ihmisten perustelut asian puolesta olisivat ontuvia, niin se johtuu inhimillisistä piirteistä. He eivät jaksa miettiä asiaa läpi vaan uskovat fyysikoiden kelanneen ne läpi ajatuksella ja omaksuvat hieman oiotun maailmankuvan kummempia kritisoimatta (joka on paha tapa, mutta ymmärrettävissä silläkin uhalla, että joutuu välistä idioottien kanssa väittelyihin). Kuitenkin on muistettava, että suhtis on yksi eniten kritisoiduista teorioista, mutta sitä ei ole onnistuttu suoraan teilaamaan - ainakaan toistaiseksi. Ennen se on ennustanut fyysisiä ilmiöitä etukäteen, joten sen uskomiseen on vankat perusteet jo siltäkin pohjalta.

Kannattaa pitää mielessä kuitenkin, että kukaan täysipäinen fysiikkaa tunteva ei sano suhtista absoluuttiseksi totuudeksi. Tiede on ollut jääräpäistä ja on sitä vieläkin, mutta kyllä nykyään ollaan viisastuttu menneestä ja todetaan maailmankuvan olevan enemmän "oikean tuntuinen" kuin varsinaisesti "oikea". Teorioissa on aina parannettavaa ja viilattavaa. Absoluuttisesti oikean täydellisen teorian löytymiseen uskominen on mielestäni verrattavissa jumal-uskomuksiin ilman rationaalista pohjaa.

mutta toisaalta kirjoitti:

"Loogisuuteen perustuen olen enemmän emitteriteoreettisen lähtökohdan kannalla. "

Onko tämä loogisuus normaalisti miellettävissä "luonnollisuudeksi", eli luonnollinen on loogisempi? Tämä on nimittäin yksi hieman virheellinen ajattelutapa, ethän astu siihen.

"Jatkuvasti esitetään täysin virheellisiä väitteitä esim. juuri oletetun absoluuttisuuden perusteella."

Tämä on erittäin totta. Asiaa opettavilla ihmisilläkin on aivan ihmeellisiä käsityksiä asioista esim. juuri Newtonin mekaaniikan lakien suhteen.

Tässä pitää kuitenkin muistaa, että vaikka ihmisten perustelut asian puolesta olisivat ontuvia, niin se johtuu inhimillisistä piirteistä. He eivät jaksa miettiä asiaa läpi vaan uskovat fyysikoiden kelanneen ne läpi ajatuksella ja omaksuvat hieman oiotun maailmankuvan kummempia kritisoimatta (joka on paha tapa, mutta ymmärrettävissä silläkin uhalla, että joutuu välistä idioottien kanssa väittelyihin). Kuitenkin on muistettava, että suhtis on yksi eniten kritisoiduista teorioista, mutta sitä ei ole onnistuttu suoraan teilaamaan - ainakaan toistaiseksi. Ennen se on ennustanut fyysisiä ilmiöitä etukäteen, joten sen uskomiseen on vankat perusteet jo siltäkin pohjalta.

Kannattaa pitää mielessä kuitenkin, että kukaan täysipäinen fysiikkaa tunteva ei sano suhtista absoluuttiseksi totuudeksi. Tiede on ollut jääräpäistä ja on sitä vieläkin, mutta kyllä nykyään ollaan viisastuttu menneestä ja todetaan maailmankuvan olevan enemmän "oikean tuntuinen" kuin varsinaisesti "oikea". Teorioissa on aina parannettavaa ja viilattavaa. Absoluuttisesti oikean täydellisen teorian löytymiseen uskominen on mielestäni verrattavissa jumal-uskomuksiin ilman rationaalista pohjaa.

Lue lisää

"Onko tämä loogisuus normaalisti miellettävissä "luonnollisuudeksi", eli luonnollinen on loogisempi? Tämä on nimittäin yksi hieman virheellinen ajattelutapa, ethän astu siihen."

Niin, siis siitä lähtökohdasta, että mitään eetteriä ei olisi on todennäköisempää että esim. valoa emittoiva objekti on se, joka sen valon nopeuden (ballistisesti) määrää, koska mikään ei normaalisti etene sätkimällä itsensä suhteen tyhjiössä.

On toki olemassa sekin mahdollisuus, että on olemassa jonkinlainen eetteri, joka vaihtelee paikallisesti (so. maapallolla paikallinen eetteri levossa sen suhteen). Sitäkään ei ole tietääkseni kyetty täysin poissulkemaan kuvioista.

Kun näitä vaihtoehtoja puntaroi suhteessa suhteellisuuteoriaan seurauksineen, niin yksinkertaisin mahdollinen ratkaisu miellyttää eniten. Kun Galilei-transformaatio tuon ainakin periaatteessa mahdollistaa, niin lähtökohta on luonteva.

Omalla kohdallani se on emitteriteoreettinen lähtökohta lisättynä paikallisten massojen kenttävaikutuksin. Maapallolla ei varmaankaan mitään saada liikkumaan juurikaan yli valon nopeuden.

Hiukkaskiihdyttimessä ei tietenkään, koska se (sähkö)kenttä ei itsekään leviä ympäristöön suuremmalla nopeudella kuin c, niin miten sillä voisikaan mitään kiihdyttää suurempaan nopeuteen suhteessa laboratoriokoordinaatistoon. Ei siinä energian lisääminen juurikaan auta, jos vuorovaikutusten nopeus ei samalla kasva.

Asia saa minun puolestani jäädä tähän, en aio ruveta tämän pidemmälle asiaa täällä selvittelemään. Jokainen nähkööt asiat kuten haluaa. Itsestäänselvänä ei kannata asioita kuitenkaan pitää. Varovainen myötäily voi toki oman uran kannalta olla suotavaa.