Kerro tarinalle jatko...

Olipa kerran kauan sitten samassa työpaikassa tyttö ja poika, jotka rakastuivat toisiinsa. He eivät koskaan saaneet toisiaan, ujouden ja epävarmuuden muuri oli liian vaikea ylittää. Työ yhdisti ja erotti heidät. Kumpikin vakiintui tahoillaan. Kului toistakymmentä vuotta kun tyttö ja poika, nyt jo nainen ja mies tapasivat sattumalta yön pimeinä tunteina ja saivat olla hetken kaksistaan, sen verran että uskalsivat tunnustaa toisilleen yhäkin sisällään kantamansa salaisen ikävän...
51146
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

mutta he eivät silti saaneet toisiaan :(

Äänestä

"Olisin vuosia sitten kertonut asian sinulle jos olisin voinut olla varma tunteistasi. Käsityksen osoittautuminen vääräksi olisi saattanut minut tilanteeseen, jolloin en olisi välttämättä voinut jatkaa haluamassani työssä. Olisin tehnyt itsestäni haavoittuvan väärässä ympäristössä. Sen sijaan, jos olisin vain voinut olla varma tunteistasi, olisin saattanut jopa harkita työpaikan vaihtoa tai jopa uutta ammattia".

Äänestä
  • Et varmaankaan ole tämän tarinan "prinssi", joskin samassa vankilassa ollaan. Toivon sinun saavan mahdollisuuden kertoa nuo sanat naiselle, joka niitä odottaa. Ehkä sinun kohdallasi illuusio muuttuu todeksi.

    Äänestä

miten se menee... Näin haluaisin sen menevän... Nainen ja mies päättivät pohdiskella tahoillaan, mitä tulevaisuudelta haluaisivat. Olisiko heistä hylkäämään paljon vanhaa ja rakentamaan yhdessä uutta tilalle? Olisiko heillä rohkeutta ottaa vastaan muun maailman mahdollisesti antamat iskut - vai tyytyisivätkö he vain haaveilemaan siitä, minkä he tietäisivät mahdolliseksi? He miettivät, punnitsivat, hosumatta ja huolella. Jakoivat ajatuksiaan yön hiljaisina tunteina,ja totesivat lopulta että aikaa on jo hukattu tarpeeksi - on aika alkaa elää unelmaa todeksi pelkän unelmoinnin sijaan.

Äänestä
  • Rakkautta on monenlaista
    me tarvitsemme arjen keskelle unelmia
    vaikeudet alkavat
    kun haluamme tehdä niistä toden
    -Arja Tiainen-

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lähempänä kuin koskaan kirjoitti:

Olipa kerran kauan sitten samassa työpaikassa tyttö ja poika, jotka rakastuivat toisiinsa. He eivät koskaan saaneet toisiaan, ujouden ja epävarmuuden muuri oli liian vaikea ylittää. Työ yhdisti ja erotti heidät. Kumpikin vakiintui tahoillaan. Kului toistakymmentä vuotta kun tyttö ja poika, nyt jo nainen ja mies tapasivat sattumalta yön pimeinä tunteina ja saivat olla hetken kaksistaan, sen verran että uskalsivat tunnustaa toisilleen yhäkin sisällään kantamansa salaisen ikävän...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu