aina vaan

En ole koskaan ymmärtänyt miten äiti voi kohdella lasta niinkuin äiti kohteli mua kun olin pieni. Sama jatkuu mutta fyysinen väkivalta on jäänyt vuosia sitten taakseen. Mutta miten ilkeä äiti on. Minun ja sisareni välit hän on onnistunut katkaisemaan 11v. sitten ja samaa on yrittänyt myös toisten sisarusten kohdalla.
Kuitenkin kaiken huippu, ettei hän hyväksy mun lapsiakaan, ei kuulemma jaksa kuunnella kun puhun heistä.Sisarusten lapsista hän kyllä puhuu kuinka niillä on sitä ja tätä ja kuinka mukavia ne on. Sitten vielä kateus mitä hänessä on. Hän toivoi mulle aikoinaan juoppoa miestä, sainkin varakkaan, kunnollisen miehen. Miestäni kohtaan hän on mukava ja vieraiden läsnäollessa, mutta kun jäämme kaksistaan sitten piikittely alkaa. Ja jos sanon takaisin, niin saan aikamoisen haukkumisen päälleni. Ja voi miten hän on marttyyri.
Lapseni ovat joskus sanoneet, että miksi hyysään äitiä. Kuljetan kaupoille ja yritän auttaa. Se on äiti kuitenkin. Mutta lähelleni en halua häntä asumaan. Meidän vanha talo jää tyhjilleen, niin eiköhän äiti kysynyt mieheltäni, että jospa hän muuttais siihen. Ei Ikinä!