miten lähestyä?

Olemme olleet samassa työpaikassa jo vuosia ja vuosia. Ihastuin sinuun jo aluksi, mutta koska olit varattu, en tehnyt asialle mitään- itsekin olin varattu pitkään. Asia painui pinnan alle. Olemme työtovereita ja työasiaoissa tekemisissä joka viikko. Jaamme myös yhteisen harrastuksen - ja ollaanpa sitä jopa joskus käväisty kaljalla. Juttu luistaa ja hauskaa on, nauramme ja ehkä flirttailemmmekin hieman. Erosin itse hiljattain. Aloin ajatteleenm sinua enemmän ja enemmän. Tulit uniini ja fantasioihini kuin varkain.

Kuulin juuri toiselta taholta, että olet eronnut pitkäaikaisesta suhteestasi. Yhtäkkiä olen aivan kipsissä. Tuntuu, että kaikki luontevuus on kadonnut. En osaa sanoa mitään, tehdä mitään. En osaa lähestyä sinua milllän tavalla. Harmittomasta pelistä on tullut totta: sinä olet ihan oikea ihminen, jonka kanssa voisi olla. Mutta mistä ihmeestä voisin tietää, haluatko? M i t e n o t t a a as i a e s i l l e n i i n, että työtoveruus ei kärsi? Tiedän, että pidät minusta, mutta en todellakaan tiedä, millä tavalla.Olet niin työhösi uppoutunut ja henkilökohtaisissa asioissa hyvin etäinen. Suorastaan varovainen. Tuntuu, että se olen pääasiassa minä, joka hakee kontaktia. Mutta aina kun haen, vaikutat ilahtuneelta. Katseesi viipyy silmissäni, rinnoillani hieman liian pitkään. Hiljattain pysyin suurella tahdonvoimalla koko viikon poissa luotasi omalla osastollani. Tulit perjantaina osastollemme (jossa et yleensä kovinkaan käy) innosta hehkuen kertomaan viikkosi tapahtumista. Viivyit kolme tuntia jutellen kanssani. Mutta joskus taas olet viikkokausia hyvin etäinen ja formaali. Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
61666
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sitä, että "pää on sekaisin". Nyt ota rohkeasti härkää palleista kiinni, ja tee SELKEÄ aloite. Vaikkapa kysyt ulos suoraan. Ei mitään monitulkinnaisia flirttailuja jne, koska ne yleensä tulkitaa väärin. Varsinkin, jos niitä tulee sekä positiivisia, että negatiivisia. Lähestymisiä ja etääntymisiä. Tiedät mitä tarkoitan.

Anna palaa, ennen kuin joku ehtii väliin, tai fibat kylmenee!

Äänestä

Jos teillä on firmas ruokiksella mahdollisuus lähteä syömään, niin mikset ehdota yhteistä lounasta. Tai töitten jälkeen kahville tai vaikka lasilliselle. Ite ainakin olen naisia kahvitellut, vaikkei mitään "saumaa" olis ollutkaan...eikä siinä ainakaan mitään menetä tai ehkä pari euroo:)Ei kaikki miehet kumminkaan saa tehtyä aloitetta ja ehkä kohde ei tiedä sua vapaaksi..

Äänestä
  • Kiitos rohkaisusta!
    Mutta kun ei se vaan tunnu olevan niin helppoa. Ongelma ei nimittäin ole se, ettemmekö olisi tekemisissä, kävisi ruokalassa yhdessä ym. Teemme kaikkea tällaista viikottain. Puhumme paljon, monesti jos tapamme sattumalta vaikka töistä lähtiessä, voi juttelu venyä esim. tunnin mittaiseksi. Puhumme työstä, maailmasta, politiikasta, luonnosta, hassuista asioista, typeristä humaloista - mutta ei koskaan ihmissuhteista yms. Olemme olleet kaljalla useampaankin otteeseen ja juoneet seminaarimatkoilla balinkaa hotellihuoneessani nauraa räkättäen aamuun asti (tosin nämä kaikki tapahtuivat kun hän oli varattu). hän itseasiassa itse monesti ehdottaa kahvilla ym. käymistä. Mutta on aina tiukan asialinjainen.

    Ongelma tässä onkin se, että en saa vietyä keskustelua ja tilannetta muutenkaan intiimin puolelle. En millään. Tuntuu, että tämä hyvä ja rempseä työkaveruus estää sen, että mitään muuta voisikaan olla. Hän on minulle työn sisällön ja mielekkyyden vuoksi tärkeä kollega ja pelkään menettäväni sen, jos teen mitään typerää.
    En kerta kaikkiaan osaa tulkita tilannetta. Mies selvästi viihtyy kanssani, mutta miten saisin tietää, onko muuta...
    Tilanne on raastava. Tuntuu, että se vie kaikki energiani.

    Äänestä

  • avuton kirjoitti:

    Kiitos rohkaisusta!
    Mutta kun ei se vaan tunnu olevan niin helppoa. Ongelma ei nimittäin ole se, ettemmekö olisi tekemisissä, kävisi ruokalassa yhdessä ym. Teemme kaikkea tällaista viikottain. Puhumme paljon, monesti jos tapamme sattumalta vaikka töistä lähtiessä, voi juttelu venyä esim. tunnin mittaiseksi. Puhumme työstä, maailmasta, politiikasta, luonnosta, hassuista asioista, typeristä humaloista - mutta ei koskaan ihmissuhteista yms. Olemme olleet kaljalla useampaankin otteeseen ja juoneet seminaarimatkoilla balinkaa hotellihuoneessani nauraa räkättäen aamuun asti (tosin nämä kaikki tapahtuivat kun hän oli varattu). hän itseasiassa itse monesti ehdottaa kahvilla ym. käymistä. Mutta on aina tiukan asialinjainen.

    Ongelma tässä onkin se, että en saa vietyä keskustelua ja tilannetta muutenkaan intiimin puolelle. En millään. Tuntuu, että tämä hyvä ja rempseä työkaveruus estää sen, että mitään muuta voisikaan olla. Hän on minulle työn sisällön ja mielekkyyden vuoksi tärkeä kollega ja pelkään menettäväni sen, jos teen mitään typerää.
    En kerta kaikkiaan osaa tulkita tilannetta. Mies selvästi viihtyy kanssani, mutta miten saisin tietää, onko muuta...
    Tilanne on raastava. Tuntuu, että se vie kaikki energiani.

    Pelkään ite, että oon juuri sujuvasti siirtymässä kiinnostavan miehen kanssa ystävyyteen ja kun itse haluaisin vallan jotain muuta.

    Teillä on selkeästi jo hyvät ja luottamukselliset välit. Ehkä voisit jossain sopivassa tilanteessa vähän haistella ilmapiiriä ja kysellä, josko teillä olisi jotain mahdollisuutta...

    Äänestä

  • vaikea pala kirjoitti:

    Pelkään ite, että oon juuri sujuvasti siirtymässä kiinnostavan miehen kanssa ystävyyteen ja kun itse haluaisin vallan jotain muuta.

    Teillä on selkeästi jo hyvät ja luottamukselliset välit. Ehkä voisit jossain sopivassa tilanteessa vähän haistella ilmapiiriä ja kysellä, josko teillä olisi jotain mahdollisuutta...

    Niin, juuri tuon hyvän kaveruussuhteen vuoksi en meinaa uskaltaa. Mutta en kyllä tiedä, voinko antaa itselleni anteeksi, jos en tee yhtään mitään ja tämä varsin suosittu tyyppi liukuu käsistäni jonnekin muualle. Välillä taas ajattelen, että jotain olisi tapahtunut jo aikaa sitten jos olisi ollut tapahtuakseen. Että sama heittää pyyhe kehään ja alkaa miettiä muuta.

    Tsemppiä sinulle vaikean palasi kanssa.

    Äänestä

  • avuton kirjoitti:

    Niin, juuri tuon hyvän kaveruussuhteen vuoksi en meinaa uskaltaa. Mutta en kyllä tiedä, voinko antaa itselleni anteeksi, jos en tee yhtään mitään ja tämä varsin suosittu tyyppi liukuu käsistäni jonnekin muualle. Välillä taas ajattelen, että jotain olisi tapahtunut jo aikaa sitten jos olisi ollut tapahtuakseen. Että sama heittää pyyhe kehään ja alkaa miettiä muuta.

    Tsemppiä sinulle vaikean palasi kanssa.

    vaan. Kuten sanoit, voi kaduttaa aika lailla jälkeen päin, jos et mitään asiasi eteen tee. Jos todella olette hyviä kavereita, luulisi, että suhteenne kestää paljastuksesi - vaikka toista ei sitten kiinnostaisikaan. Tosin toisesta (ja ehkä etenkään miehistä) ei voi koskaan olla aivan varma.
    Mitä jos koittaisit ihan vanhanaikaista viettelytaktiikkaa..?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


avuton kirjoitti:

Olemme olleet samassa työpaikassa jo vuosia ja vuosia. Ihastuin sinuun jo aluksi, mutta koska olit varattu, en tehnyt asialle mitään- itsekin olin varattu pitkään. Asia painui pinnan alle. Olemme työtovereita ja työasiaoissa tekemisissä joka viikko. Jaamme myös yhteisen harrastuksen - ja ollaanpa sitä jopa joskus käväisty kaljalla. Juttu luistaa ja hauskaa on, nauramme ja ehkä flirttailemmmekin hieman. Erosin itse hiljattain. Aloin ajatteleenm sinua enemmän ja enemmän. Tulit uniini ja fantasioihini kuin varkain.

Kuulin juuri toiselta taholta, että olet eronnut pitkäaikaisesta suhteestasi. Yhtäkkiä olen aivan kipsissä. Tuntuu, että kaikki luontevuus on kadonnut. En osaa sanoa mitään, tehdä mitään. En osaa lähestyä sinua milllän tavalla. Harmittomasta pelistä on tullut totta: sinä olet ihan oikea ihminen, jonka kanssa voisi olla. Mutta mistä ihmeestä voisin tietää, haluatko? M i t e n o t t a a as i a e s i l l e n i i n, että työtoveruus ei kärsi? Tiedän, että pidät minusta, mutta en todellakaan tiedä, millä tavalla.Olet niin työhösi uppoutunut ja henkilökohtaisissa asioissa hyvin etäinen. Suorastaan varovainen. Tuntuu, että se olen pääasiassa minä, joka hakee kontaktia. Mutta aina kun haen, vaikutat ilahtuneelta. Katseesi viipyy silmissäni, rinnoillani hieman liian pitkään. Hiljattain pysyin suurella tahdonvoimalla koko viikon poissa luotasi omalla osastollani. Tulit perjantaina osastollemme (jossa et yleensä kovinkaan käy) innosta hehkuen kertomaan viikkosi tapahtumista. Viivyit kolme tuntia jutellen kanssani. Mutta joskus taas olet viikkokausia hyvin etäinen ja formaali. Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu