Ihmettelen, minä aikuinen nainen olen tilanteessa johon ei järki enään ole reagoinnut pitkään aikaan. Minä mielestäni turhan pullea, en trendikäs enkä muutenkaan niin lutuinen, haaveilen sinusta. Kidutan mielikuvitustani ajattelulla puolisostasi joka on langanlaiha ja niin kaunis ja ajassa kiinni. Ja minä haaveielen mökillä olosta, ulkoilusta kaikesta sellaisesta mistä kyllä luulen sinun nauttivan myös, mutta tuskin minun kanssani....se tästä tarinasta tekee surullisen. Oletko huomannut etten uskalla katsoa sinua silmiin kuin hetken, oletko huomannut että hymyilen sinulle silloin kuin luulen ettet sitä näe....
kerron sen nyt
kaukana....
21353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Haluan juuri naisen joka on kuvaamasi kaltainen, enkä langanlaihaa ajassa kiinni olevaa naista. Tosin en ole etsimäsi henkilö, koska toista puoliskoa minulla ei ole. Toivottavasti saat sinäkin tästä silti jotain ammennettua.
Kyllä viestistäsi irtosi jotain, lohdutusta joka on nimetöntä mutta silti niin läheistä. Niin en voi kuin todeta haaveni olevan niin romanttisia, takkatulen ääreen käpertymistä koiran ollessa tyytyväisenä lähellä. Niin pienet on ne ilot joista oikeasti nauttisi kun vierellä olisi se oikeanhenkinen ihminen. Toisaalta osaan kyllä riemuita maalilman turuillakin vaan sinne tie vie niin kovin harvoin. Mitä ihmettä voi arkena tehdä kun nauttii jo siintäkin että toinen seisoo niin lähellä...kainaloon on matkaa alle metri ja halu halata niin mieletön. Otetaan kuitenkin hetkistä kiinni, ei muutakaan ole tarjolla.