Kuvaus rakkaudesta

Rakkaus on ilmainen lahja.

Mies voi rakastaa naista, mutta hän rakastaa vain itseään naisen kautta. Nainen voi rakastaa miestä, mutta rakastaakin itseään miehen kautta, mutta eikö pitäisi rakastaa toista? Vai onko rakkaus omia vaatimuksiasi siitä, mitä toisen pitää olla ja ketä rakastat, kun esität tämän vaatimuslistasi? ... Omaa itseäsi. On suuren itsetutkiskelun paikka, jotta erottaa rakkauden itserakkaudesta.
_________________________________________________

Seuraavassa yksi kaunis kuvaus todellisesta ja oikeasta sekä aidosta rakkaudesta, joka on todella harvinaista, mutta itse tiedän, että sellaistakin on olemassa. Olisi aika ikävää tajuaa ehkä vuosikymmenten päästä rakastaneensa vain itseään toisen ihmisen kautta eikä sitä toista juuri ollenkaan. Seksuaalisuus ja moni muu juttu johtaa helposti itserakkauteen, vaikka kuvittelee virheellisesti, että saahan siinä toinenkin... Mutta kun rakkaudessa etusija on vain toisella. Ja siitä mielihyvästä, että ajattelee toisen parasta, syntyy rakkaus sinua kohtaan. Se on siis molemminpuolista... ja vaatii älykkyyttä ja kykyä ajatella tämä kaikki. Oikea rakkaus ajattelee aina enemmän toista kuin omaa sinua omaa itseäsi. Älä särje sydäntäsi!
_________________________________________________

…-Minä rakastan sinua sanoi mies. Hän sanoi sen painokkaasti ja hänen silmissään loisti onni ja vakaumus. – Et, sanoi nainen joka tapauksessa. Hän hymyili, kun hän sanoi sen, eikä hänen äänessään ollut hitustakaan katkeruutta. Hän ei myöskään kuulostanut kyyniseltä. Jollakin tavalla pitää naisen kuulostaa katkeralta ja kyyniseltä, kun hän kieltää rakastuneen miehen rakkaudentunnustuksen. Ikään kuin naisten pitäisi yhä tuntea kiitollisuutta ja vastarakkautta, kun mies tekee sen. Erityisesti mies kuten hän. Hänessä on niin paljon siitä, mitä nainen toivoo itselleen. Charmikas, älykäs ja pehmeä. Todella hän oli pehmeä ja pystyi tunnustamaan sellaista, jota miesten yleensä on vaikea tunnustaa tai jos heidän on edes vaikea puhua.
- Mitä sinä tarkoitat? sanoi mies ja katsoi tyrmistyneenä naiseen. Hän ei voinut löytää muuta sanaa kuin tyrmistynyt. Asia voi olla niin, että sinä et rakasta minua, mutta älä sano minulle, että sinä et rakasta minua. Ja nyt mies oli järkyttynyt. Vaientunut kapina levitti heikon punastuksen miehen poskille. – Kyllä, minun täytyy valitettavasti sanoa, että sinä et rakasta minua, mies sanoi. Tällä kertaa saattoi aavistaa väsymystä naisen äänessä. Se väsymys äidillä voi olla äänessään, kun hänen pitää selittää jotain hyvin monimutkaista lapselleen ja hän oikeastaan tietää, että se, mitä hänen pitää selittää, menee lapsen ymmärryksen yli. Lapsi ei ole tarpeeksi vanha. Kuitenkin hänen täytyy saada lapsi ymmärtämään. – Sinä et rakasta minua – minä en rakasta sinua nainen sanoi hiljaa- Lähes poissaolevasti mies hillitsi sen sanojen virran, jonka hän aikoi juuri päästää järkyttyneiltä huuliltaan. – Rakkaus – sinun pitää tietää, hän sanoi hitaasti ja epäröi kauan ennen kuin hän jatkoi: Rakkaus on jotakin hyvin harvinaista. Rakastaa todella toista ihmistä tapahtuu tuskin koskaan. Se, mistä sinä puhut, on rakastumista ja vaikka sinä et ole oikeastaan itsekäs, oikeastaan puhut rakastumisesta omaan itseesi. Kun sinä sanot, että sinä rakastat minua ja tunnet rakkautta minua kohtaan, teet sen vain siksi, että sinä tunnet onnea ja intoa. – Kyllä, mies vastasi nopeasti. Tunnen onnea yhdessä sinun kanssasi. Ja minä rakastan sinua. Eikö tämä ole rakkautta – tuntea onnea yhdessä jonkun toisen ihmisen kanssa? – Mies katsoi kärsimättömänä naista ja nosti ymmärtämättömästi viinilasin suulleen. – Ei, sanoi nainen ja hän tunsi itsensä vanhemmaksi. Niin paljon vanhemmaksi kuin hänen ikänsä. Paljon vanhemmaksi kuin mies hänen edessään. Niin paljon vaativammaksi. – Sinä rakastat minua, jotta minä saan sinut voimaan paremmin, sanoi nainen. Ja nyt sanat tulivat yhtäkkiä, nopeasti ja melkein tehokkaasti. Ikään kuin jääkimpale olisi irronnut hänen päässään ja yhtäkkiä alkaa sulamaan monen vuoden jälkeen. – Toiset ovat rakastaneet minua heidän itsensä vuoksi. Samoin on sinun kanssasi etkä sinä voi auttaa sitä. Saan juuri nyt sinun sydämesi lyömään hieman nopeammin. – Sinä tunnet intohimoa ja sinä kutsut sitä rakkaudeksi. Rakkaudeksi minuun. Mutta oikeastaan ei ole kyse ollenkaan sinusta. Nyt kysyn sinulta, mitä sitten tapahtuu? Mitä tapahtuu, kun en saa enää sydäntäsi lyömään nopeammin? Kun et tule enää paremmalle tuulelle vain minun näkemisestä tai ääneni kuulemisesta puhelimessa? Kun sinä yhtäkkiä katsot minua hämmästynein silmin ja sanot itsellesi: Herranen aika, minä en rakasta naista enää. Se on loppu. Mutta se ei ole minä, jota sinä et enää rakasta. Et ole enää hämmästynyt omasta muutoksestasi. Tarvitse uuden ärsytyskynnyksen. Yhden, joka on korkeammalla. Se on kuten silloin, kun ostetaan tavaroita. Kun ostetaan uusi auto. Sinä luulet, että sinä rakastat tätä ensimmäiset kaksi viikkoa. Mutta sinä rakastat vain omaa iloasi. Miksi sinä et koskaan miettinyt oikeastaan minua? Miksi et koskaan miettinyt, kuka minä oikeastaan olin? – Minä tiedän nyt, että rakkaus, todellinen, aito, tosi rakkaus toiseen ihmiseen on erittäin harvinaista sanoi nainen. Sitten hän lisäsi. – Mutta en tule koskaan lakkaamaan etsimästä sitä. En tule koskaan olemaan uskomatta siihen! Kuvaa sitä sitten – sinun niin kutsumaasi aitoa rakkautta. Sitä, joka päihittää kaiken, sanoi mies nyt vihamielisesti. – Se on rakkautta, joka näkee mahdollisuuden toisessa ihmisessä. Se on rakkautta, joka vapauttaa toisen ihmisen ja saa hänet irtoamaan hänestä itsestään. Tosi rakkaus ottaa selvää, kuka toinen ihminen oikeastaan on – sen sijaan että vain selvittäisi, kuinka itse tuntee. Tosi rakkaus rakastaa kaikkia paloja toisessa ihmisessä. Se rakastaa kaikkia osia eikä vain seurallisia ja hyvinkammattuja. Se uskaltaa nähdä kaikki palat ilman, että koskaan haluaa niitä muuttaa tai syyttää niitä. Tosi rakkaus näkee hellyydellä kaikki palat sinussa. Sinun ei tarvitse koskaan pelätä paljastaa jotakin uutta itsestäsi. Olet varma. Varma syvältä ja tiedät, että mitä sitten ajatteletkin, kuinka tunnetkin tai kuinka käyttäydyt, mitä teetkin, jatkat rakastettuna olemista. Siksi tosirakkaus ottaa selvää, kuka sinä olet ja ymmärtää miksi. Se ymmärtää aina miksi. – Sinä kai puhut Jeesuksesta sanoi mies kovasti ja jääkylmästi hymyillen. – En, minä puhun rakkaudesta…

(Suomennettu Maria Schererin alkuperäistekstistä)

http://www.bok.bonnier.se/foton/abfoton/maria_scherer.htm

http://www.bokus.com/b/9179534031.html