Kävin just lääkärissä, ja se vaan lykkäs mulle reseptin kouraan. Samaan kykenis hoitajakin (tosin sairaanhoitajat vaikuttavat usein kuuntelevaisemmilta ja fiksummilta!). Lääkäri ei ollut kiinnostunut siitä että mulla on ollu pahoja kipuja kesästä lähtien ja nyt vasta kun ne on pahentunu niin menin lääkäriin.
Toinen lääkäri kysyy heti ekaks kun olen mennyt vastaanotolle: "Montako päivää sairaslomaa pistetään?"
Silloin en ollut edes työelämässä, että silleen...
Toinen lääkäri kysyy heti ekaks kun olen mennyt vastaanotolle: "Montako päivää sairaslomaa pistetään?"
Silloin en ollut edes työelämässä, että silleen...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Moi!
Puratko tuntojas täällä kun ei aikoinaan pää riittänyt lääkikseen pääsyyn?
Otsikkosi lääkäri = sairaanhoitaja on tuntoihisi suhteutettuna vähän ristiriitainen kun sanot että sairaanhoitajat ovat "fiksumpia" , eli kun kerran mielestäsi on voimassa yhtälö lääkäri = sairaanhoitaja, niin silloinhan lääkäri on (myös) fiksu!!!! Sitä paitsi mitä on fiksuus?? Voin sanoa että jokaisella lääkärillä joka on lääkärikoulutuksen läpi käynyt on päässään valtavasti tietoa ja älyä ja tiedon soveltamiskykyä matemaattinen lahjakkuus, tämän tiedän itse 4. vuoden lääkäriopiskelijana, lääkärikoulutuksessa painotetaan ekavuonna aika paljon matemaattisia aineita (kemia ja fysiikka ja fysiologia)eli se koulutus ei todellakaan ole pelkkää kirjojen ulkoaopettelua johon kykenee kylläa apinakin...
Alkuperäisen viestin kirjoittaja viittasi
kontekstissa siihen, että osalla lääkäreistä
näyttää valitettavasti olevan jotain ennakko-
asenteita ja jotkut tuntuvat olevan täysin
vääriä ihmisiä lääkäreiksi..
Lääkikseen pääsy ei ole kiinni päästä, vaan
lähinnä istumalihaksista. Ja etenkin lujasta
tahdosta.
Jos mä saan esim. sydäninfarktin, niin mulle on ihan yks hailee, onko vieressä joku empaattinen hoitsu. Mä haluan siihen lääkärin, joka tietää, mitä tekee. Ihan sama, vaikka sillä lääkärillä kasvais sarvet päässä.
Sydäninfarktin diagnostisoinnin jälkeen jää se empaattinen hoitsu vierellesi vahtimaan, antaa sinulle lääkärin määräämät lääkkeet, tarkkailee vointiasi, antaa kipulääkettä kun sitä tarvitset, kutsuu lääkärin paikalle kun häntä tarvitset. Ja tämä on nimenomaan se kohta, jossa tämän empaattisen hoitsun ammattitaitoa tarvitaan; hänen vastuullaan on lääkärin kutsuminen, hän seuraa sydänkäyriäsi ja mahdollisia rytmihäiriöitä ja kun ne muuttuvat hälyttäviksi, on aika kutsua tuo sarvipäinen lääkäri kehiin mukaan. Tämän empaattisen hoitsun käsissä on sinun henkesi, jos jotain komplikaatioita lääkityksessä tai tilassasi tapahtuu.
Tärkeintä on, että se osaa antaa ne lääkkeet ja kutsua sen lääkärin paikalle tarvittaessa. Sairaana ollessani mä en tarvii kenenkään empatioita, varsinkin kun se hoitsun empatia ei ole aitoa vaan sille hoitsulle maksetaan siitä empatiastaan palkkaa. Ja lääkärin on aivan tarpeetonta olla empaattinen.
no se hoitaja ei saa siitä empatian antamisesta palkkaa!!! Se raha mitä hoitaja saa, tulee täydestä työnteosta!!!!oi se olis ihanaa, jos sais empatian antamisestaki palkkaa!Saataisiin oikeen kunnon palkankorotus..
Ei sille hoitsulle erikseen makseta verenpaineen mittauksesta tai tippapullon vaihtamisestakaan, nekin kuuluu sairaanhoitajan työhön ja siihen palkkaan, mitä hoitsulle maksetaan.
Empaattisuutta ei voi kirjoista oppia, mutta se kuitenkin kuuluu sairaanhoitajan ammattitaitoon ja -etiikkaan. Tietynlainen eläytyminen potilaan asemaan auttaa sairaanhoitajaa ymmärtämään potilaan tunteita ja ajatuksia ja sitä kautta toimimaan myös tiedonvälittäjänä sille sarvipäiselle lääkärille, joka joka tapauksessa viettää sairaalahoidossa olevan potilaan kanssa huomattavan vähemmän aikaa kuin sairaanhoitaja.
Empaattisuudesta ei makseta lisäpalkka eikä pidäkään. Millä empaattisuus mitataan? Millä kriteerillä se rahallisesti korvattaisiin?
Itse kyllä mieluumin asioisin sellaisen hoitajan kanssa, jolla olisi edes hitunenkin käsitystä siitä, miltä minusta siinä sairasvuoteella tuntuu. Maailmassa on muutenkin liikaa kylmiä epäempaattisia ihmisiä ilman että sellaisen tarvitsisi tulla minulle sairaana käsityksiään esittämään.
ps. verenpaineen voi mitata ja tippapullon vaihtaa niin monella tavalla, empaattisuus ei ole pahitteeksi siinäkään hommassa
Mutta se ei millään tavalla ole edellytyksenä sille, että potilas paranee. Tärkeämpää on, että niin lääkäri kuin hoitajakin tietää, mitä tekee. Mulle ainakin on aivan sama, elvyttääkö mua empaattinen vai epäempaattinen ihminen....tärkeintä on, että se osaa elvyttää.
....ja sillonhan se on sama vaikka söis loppuelämänsä paskaa, kunhan pysyy hengissä. Kyllä (jos ei muuta vaihtoehtoa olis) ihminen varmaan ottaisi tekohengitystäkin joltain hiv-potilaalta MUTTA tällä tällaisella lääkärit on kunkkuja- systeemillä jos maailma muuten pyöris, me saatais huonoa ja ylimielistä palvelua joka paikassa. Tietysti minä ainakin arvostan lääkärin ammattia ihan hirveästi, moni rakas ja läheinen ihminen on heidän ansiostaan pelastunut. Siksi on sääli että esim terveyskeskuksessa heille maksetaan aivan surkeata palkkaa.
Minulla on pahassa kolarissa ollut ystävä joka vietti sairaalassa pari kk, ja tuona aikana suurta lohtua hänelle toivat nimenomaan ne hymyileväiset, rohkaisevat hoitajat. Eivät ne turpa-kiinni-ja-letku-suoneen-tyypit. Että on niitä sitruunan syöneita varmaan joka ammatissa, mutta tuolla alalla ne jotenkin tuntuvat pahemmalta, kun ihminen on niiden armoilla.