Lopettakaa etnisten puhdistusten suunnittelu

Tutkija: Lopettakaa etnisten puhdistusten suunnittelu

Karjala-kysymys: Kiihtyvä, revanssinhaluinen aluepalautuskeskustelu vahingoittaa Suomen Venäjä-suhteita, sanoo tutkija Johan Bäckman.

Venäjä-tutkija Johan Bäckman on huolestunut Suomessa käytävästä Karjala-keskustelusta. Hänestä se on kostohenkistä ja rasistista, ja kun katsoo Karjalan palauttamisesta tehtyjä suunnitelmia väestönsiirtoineen eli etnisine puhdistuksineen, jopa ihmisoikeuksien vastaista, ehkä rikollistakin.
- Tällainen pitäisi lopettaa, koska se vahingoittaa Suomen ja Venäjän suhteita, Bäckman sanoo.
- Keskustelu ei ole marginaalista pienten aktiiviporukoiden välistä, vaan paljon laajempaa kuin väitetään. Sen kaikupohja on huomattava suomalaisessa yhteiskunnassa.
Bäckmanin mukaan revansistista Karjala-keskustelua käyvien joukossa on esimerkiksi ulkoministeriön korkeita virkamiehiä, poliitikkoja, professoreita ja kenraaleita.
- Karjalan liitossa on 60 000 jäsentä, mikä on iso joukko. Aktivisteja on noin 100, mutta muutkin jäsenet tietävät kuuluvansa Karjalan palautusta ajavaan järjestöön.
- Puheenjohtaja Markku Laukkasen retoriikka on lieroa ja kieroa. Liitto on olevinaan maltillinen, mutta todellisuudessa tavoite on selvä, rajan siirto.

Karjala-keskustelussa alkoi Bäckmanin mukaan uusi vaihe vuonna 1997, kun Ahtisaari tapasi Jeltsinin. Jeltsinin lausunto, että talvisota oli Stalinin aggressiota, tulkittiin anteeksipyynnöksi, minkä jälkeen monet eliittihenkilöt ovat provosoineet keskustelua nimenomaan revanssisuuntaan.


Uosukainen vaati
tyhjää Karjalaa

Yhtenä painavimmista Bäckman pitää entisen eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen kahdeksan vuoden takaista lausuntoa, jonka mukaan Karjala on saatava takaisin yhtä tyhjänä kuin se jätettiin.
- Voisi kysyä, onko tämä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Uosukainen ei ole perunut eikä pyytänyt anteeksi lausuntoaan, vaikka olisi pitänyt. Sitä ei ole unohdettu Venäjällä. Samantyyppisen lausunnon antoi kenraali Kari Hietanen kesällä 1998. Minua kiinnostaa, kuinka virkapuvussa esiintyvät sotilaat voivat puhua tällaista ja miksi puolustusvoimien komentaja ei puutu siihen.
Karjalan liiton lisäksi korkea-arvoisia henkilöitä toimii Bäckmanin mukaan Pro Karelia -liikkeessä, joka on julkaissut yksityiskohtaiset suunnitelmat palautettavien alueiden tyhjentämisestä sekä väestönsiirtoa vaativan julistuksen, jossa on 12 professorin ja kahdeksan kenraalin allekirjoitus.
- Voidaan sanoa, että Pro Karelia on hömppäjärjestö, mutta kyllä siinä toimii fiksuja, vakavasti otettavia ihmisiä.


Pohjoinen
ulottuvuus - uhka?

Karjalan kysymys kätkeytyy Bäckmanin mukaan myös Suomen EU:ssa tekemään pohjoinen ulottuvuus -aloitteeseen. Hänellä on tekeillä artikkeli aiheesta Pohjoinen ulottuvuus - pohjoinen uhka Venäjälle ja hän kertoo näkemyksistään muun muassa Karjalan hallituksen Karelija-lehdessä.
Bäckman perustelee väitettään esimerkiksi Karjalan liiton puheenjohtajan Markku Laukkasen, valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen, entisen valtiosihteerin Jukka Valtasaaren ja puhemies Paavo Lipposen kannanotoilla. Viimeksi Lipponen on puhunut suoraan Suomen halusta hyödyntää Karjalan metsävaroja ja Barentsin alueen öljyvaroja.
Mainittujen henkilöiden puheissa on Bäckmanin mukaan usein se sävy, että luovutetuilla alueilla on merkittäviä luonnonvaroja, ja eurooppalaisten on otettava ne hyötykäyttöön, koska venäläiset eivät osaa. Ja koska ne ovat oikeastaan meidän maillamme, meillä on suorastaan velvollisuus hyödyntää niitä.
- Tutkijana arvioin, että tällainen on kieroa.
Sen lisäksi, että Jukka Valtasaari on liittänyt Kuolan mineraalivarat ja Karjalan metsävarat pohjoiseen ulottuvuuteen, hän on vuonna 1998 ollessaan ulkoministeriön korkeimpana virkemiehenä sanonut, että Karjalan kysymys on ollut pitkään esillä valtiollisella tasolla ja että Suomi ei ole tyytyväinen toisen maailmansodan jälkeisiin ratkaisuihin, Bäckman listaa.
- Voidaan sanoa, että hänen lausuntonsa olivat ulkopoliittisen linjan muotoiluja. Kun samalla virallisesti hoetaan, että asia ei ole valtiollisesti esillä, joku valehtelee.
Luonnonvarapuheiden lisäksi revansistit käyttävät Bäckmanin mukaan tarkoitushakuisesti hyväkseen tiedotusvälineiden luomaa kuvaa Karjalasta rupulana, jossa on saastaista, kylmää, nälkää, rikollisuutta, prostituutiota ja sairauksia: koska venäläiset ovat päästäneet alueen tuohon kuntoon, meidän on otettava se haltuun.


Moraali
ja sota

Professori Tuomas Forsberg, jota Bäckman sanoo ystäväkseen, on hiljattain tuonut Karjala-keskusteluun provokaation, jossa on moraalinen aspekti . Suomen Kuvalehden nuomerossa 44 hän rinnastaa Karjalan evakot pakolaisiin, mikä Bäckmanin mielestä on virhe, ja sanoo, että Karjalan kysymystä ei ole ratkaistu moraalisesti kestävällä tavalla.
- Ihmettelen mistä tämä hourailu tulee, tohtoreita sentään ollaan, Bäckman puuskahtaa.
Hänestä nykyinen rajan sijainti on ratkaistu moraalisesti kestävästi, koska vahvempi voitti sodan.
Venäjän kannalta historiallinen oikeudenmukaisuus on toteutunut.
- Suomessa puhutaan vain talvisodasta, jonka Stalin aloitti. Perusteltua olisi arvioida niin sanottua jatkosotaa, joka ei ollut mikään jatkosota, vaan aggressiivinen kostosota, liittolaissota Saksan kanssa. Rasistisen venäläisvihan kyllästämä Suomi miehitti Itä-Karjalan, osallistui julmuuksiin ja Leningradin piiritykseen, jonka tavoiteena oli valloittaa kaupunki. Presidentti Paasikivelle oli jo kirjoitettu kuvitteellinen puhe, jonka hän pitäisi Leningradin kukistuttua. Siinä sanotaan, miten historian kostotar on iskenyt .
- Miksi Suomen historioitsijat valehtelevat, että ei Suomi mitään tehnyt, muuta kuin haki oikeutettua hyvitystä epäoikeudenmukaiselle talvisodalle?

http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=031117&Model=juttusivu.html&Story=1154942.txt&StDate=031117&StTime=00:00:00&SPage=True