Tutkija: Lopettakaa etnisten puhdistusten suunnittelu
Karjala-kysymys: Kiihtyvä, revanssinhaluinen aluepalautuskeskustelu vahingoittaa Suomen Venäjä-suhteita, sanoo tutkija Johan Bäckman.
Venäjä-tutkija Johan Bäckman on huolestunut Suomessa käytävästä Karjala-keskustelusta. Hänestä se on kostohenkistä ja rasistista, ja kun katsoo Karjalan palauttamisesta tehtyjä suunnitelmia väestönsiirtoineen eli etnisine puhdistuksineen, jopa ihmisoikeuksien vastaista, ehkä rikollistakin.
- Tällainen pitäisi lopettaa, koska se vahingoittaa Suomen ja Venäjän suhteita, Bäckman sanoo.
- Keskustelu ei ole marginaalista pienten aktiiviporukoiden välistä, vaan paljon laajempaa kuin väitetään. Sen kaikupohja on huomattava suomalaisessa yhteiskunnassa.
Bäckmanin mukaan revansistista Karjala-keskustelua käyvien joukossa on esimerkiksi ulkoministeriön korkeita virkamiehiä, poliitikkoja, professoreita ja kenraaleita.
- Karjalan liitossa on 60 000 jäsentä, mikä on iso joukko. Aktivisteja on noin 100, mutta muutkin jäsenet tietävät kuuluvansa Karjalan palautusta ajavaan järjestöön.
- Puheenjohtaja Markku Laukkasen retoriikka on lieroa ja kieroa. Liitto on olevinaan maltillinen, mutta todellisuudessa tavoite on selvä, rajan siirto.
Karjala-keskustelussa alkoi Bäckmanin mukaan uusi vaihe vuonna 1997, kun Ahtisaari tapasi Jeltsinin. Jeltsinin lausunto, että talvisota oli Stalinin aggressiota, tulkittiin anteeksipyynnöksi, minkä jälkeen monet eliittihenkilöt ovat provosoineet keskustelua nimenomaan revanssisuuntaan.
Uosukainen vaati
tyhjää Karjalaa
Yhtenä painavimmista Bäckman pitää entisen eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen kahdeksan vuoden takaista lausuntoa, jonka mukaan Karjala on saatava takaisin yhtä tyhjänä kuin se jätettiin.
- Voisi kysyä, onko tämä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Uosukainen ei ole perunut eikä pyytänyt anteeksi lausuntoaan, vaikka olisi pitänyt. Sitä ei ole unohdettu Venäjällä. Samantyyppisen lausunnon antoi kenraali Kari Hietanen kesällä 1998. Minua kiinnostaa, kuinka virkapuvussa esiintyvät sotilaat voivat puhua tällaista ja miksi puolustusvoimien komentaja ei puutu siihen.
Karjalan liiton lisäksi korkea-arvoisia henkilöitä toimii Bäckmanin mukaan Pro Karelia -liikkeessä, joka on julkaissut yksityiskohtaiset suunnitelmat palautettavien alueiden tyhjentämisestä sekä väestönsiirtoa vaativan julistuksen, jossa on 12 professorin ja kahdeksan kenraalin allekirjoitus.
- Voidaan sanoa, että Pro Karelia on hömppäjärjestö, mutta kyllä siinä toimii fiksuja, vakavasti otettavia ihmisiä.
Pohjoinen
ulottuvuus - uhka?
Karjalan kysymys kätkeytyy Bäckmanin mukaan myös Suomen EU:ssa tekemään pohjoinen ulottuvuus -aloitteeseen. Hänellä on tekeillä artikkeli aiheesta Pohjoinen ulottuvuus - pohjoinen uhka Venäjälle ja hän kertoo näkemyksistään muun muassa Karjalan hallituksen Karelija-lehdessä.
Bäckman perustelee väitettään esimerkiksi Karjalan liiton puheenjohtajan Markku Laukkasen, valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen, entisen valtiosihteerin Jukka Valtasaaren ja puhemies Paavo Lipposen kannanotoilla. Viimeksi Lipponen on puhunut suoraan Suomen halusta hyödyntää Karjalan metsävaroja ja Barentsin alueen öljyvaroja.
Mainittujen henkilöiden puheissa on Bäckmanin mukaan usein se sävy, että luovutetuilla alueilla on merkittäviä luonnonvaroja, ja eurooppalaisten on otettava ne hyötykäyttöön, koska venäläiset eivät osaa. Ja koska ne ovat oikeastaan meidän maillamme, meillä on suorastaan velvollisuus hyödyntää niitä.
- Tutkijana arvioin, että tällainen on kieroa.
Sen lisäksi, että Jukka Valtasaari on liittänyt Kuolan mineraalivarat ja Karjalan metsävarat pohjoiseen ulottuvuuteen, hän on vuonna 1998 ollessaan ulkoministeriön korkeimpana virkemiehenä sanonut, että Karjalan kysymys on ollut pitkään esillä valtiollisella tasolla ja että Suomi ei ole tyytyväinen toisen maailmansodan jälkeisiin ratkaisuihin, Bäckman listaa.
- Voidaan sanoa, että hänen lausuntonsa olivat ulkopoliittisen linjan muotoiluja. Kun samalla virallisesti hoetaan, että asia ei ole valtiollisesti esillä, joku valehtelee.
Luonnonvarapuheiden lisäksi revansistit käyttävät Bäckmanin mukaan tarkoitushakuisesti hyväkseen tiedotusvälineiden luomaa kuvaa Karjalasta rupulana, jossa on saastaista, kylmää, nälkää, rikollisuutta, prostituutiota ja sairauksia: koska venäläiset ovat päästäneet alueen tuohon kuntoon, meidän on otettava se haltuun.
Moraali
ja sota
Professori Tuomas Forsberg, jota Bäckman sanoo ystäväkseen, on hiljattain tuonut Karjala-keskusteluun provokaation, jossa on moraalinen aspekti . Suomen Kuvalehden nuomerossa 44 hän rinnastaa Karjalan evakot pakolaisiin, mikä Bäckmanin mielestä on virhe, ja sanoo, että Karjalan kysymystä ei ole ratkaistu moraalisesti kestävällä tavalla.
- Ihmettelen mistä tämä hourailu tulee, tohtoreita sentään ollaan, Bäckman puuskahtaa.
Hänestä nykyinen rajan sijainti on ratkaistu moraalisesti kestävästi, koska vahvempi voitti sodan.
Venäjän kannalta historiallinen oikeudenmukaisuus on toteutunut.
- Suomessa puhutaan vain talvisodasta, jonka Stalin aloitti. Perusteltua olisi arvioida niin sanottua jatkosotaa, joka ei ollut mikään jatkosota, vaan aggressiivinen kostosota, liittolaissota Saksan kanssa. Rasistisen venäläisvihan kyllästämä Suomi miehitti Itä-Karjalan, osallistui julmuuksiin ja Leningradin piiritykseen, jonka tavoiteena oli valloittaa kaupunki. Presidentti Paasikivelle oli jo kirjoitettu kuvitteellinen puhe, jonka hän pitäisi Leningradin kukistuttua. Siinä sanotaan, miten historian kostotar on iskenyt .
- Miksi Suomen historioitsijat valehtelevat, että ei Suomi mitään tehnyt, muuta kuin haki oikeutettua hyvitystä epäoikeudenmukaiselle talvisodalle?
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=031117&Model=juttusivu.html&Story=1154942.txt&StDate=031117&StTime=00:00:00&SPage=True
Karjala-kysymys: Kiihtyvä, revanssinhaluinen aluepalautuskeskustelu vahingoittaa Suomen Venäjä-suhteita, sanoo tutkija Johan Bäckman.
Venäjä-tutkija Johan Bäckman on huolestunut Suomessa käytävästä Karjala-keskustelusta. Hänestä se on kostohenkistä ja rasistista, ja kun katsoo Karjalan palauttamisesta tehtyjä suunnitelmia väestönsiirtoineen eli etnisine puhdistuksineen, jopa ihmisoikeuksien vastaista, ehkä rikollistakin.
- Tällainen pitäisi lopettaa, koska se vahingoittaa Suomen ja Venäjän suhteita, Bäckman sanoo.
- Keskustelu ei ole marginaalista pienten aktiiviporukoiden välistä, vaan paljon laajempaa kuin väitetään. Sen kaikupohja on huomattava suomalaisessa yhteiskunnassa.
Bäckmanin mukaan revansistista Karjala-keskustelua käyvien joukossa on esimerkiksi ulkoministeriön korkeita virkamiehiä, poliitikkoja, professoreita ja kenraaleita.
- Karjalan liitossa on 60 000 jäsentä, mikä on iso joukko. Aktivisteja on noin 100, mutta muutkin jäsenet tietävät kuuluvansa Karjalan palautusta ajavaan järjestöön.
- Puheenjohtaja Markku Laukkasen retoriikka on lieroa ja kieroa. Liitto on olevinaan maltillinen, mutta todellisuudessa tavoite on selvä, rajan siirto.
Karjala-keskustelussa alkoi Bäckmanin mukaan uusi vaihe vuonna 1997, kun Ahtisaari tapasi Jeltsinin. Jeltsinin lausunto, että talvisota oli Stalinin aggressiota, tulkittiin anteeksipyynnöksi, minkä jälkeen monet eliittihenkilöt ovat provosoineet keskustelua nimenomaan revanssisuuntaan.
Uosukainen vaati
tyhjää Karjalaa
Yhtenä painavimmista Bäckman pitää entisen eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen kahdeksan vuoden takaista lausuntoa, jonka mukaan Karjala on saatava takaisin yhtä tyhjänä kuin se jätettiin.
- Voisi kysyä, onko tämä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Uosukainen ei ole perunut eikä pyytänyt anteeksi lausuntoaan, vaikka olisi pitänyt. Sitä ei ole unohdettu Venäjällä. Samantyyppisen lausunnon antoi kenraali Kari Hietanen kesällä 1998. Minua kiinnostaa, kuinka virkapuvussa esiintyvät sotilaat voivat puhua tällaista ja miksi puolustusvoimien komentaja ei puutu siihen.
Karjalan liiton lisäksi korkea-arvoisia henkilöitä toimii Bäckmanin mukaan Pro Karelia -liikkeessä, joka on julkaissut yksityiskohtaiset suunnitelmat palautettavien alueiden tyhjentämisestä sekä väestönsiirtoa vaativan julistuksen, jossa on 12 professorin ja kahdeksan kenraalin allekirjoitus.
- Voidaan sanoa, että Pro Karelia on hömppäjärjestö, mutta kyllä siinä toimii fiksuja, vakavasti otettavia ihmisiä.
Pohjoinen
ulottuvuus - uhka?
Karjalan kysymys kätkeytyy Bäckmanin mukaan myös Suomen EU:ssa tekemään pohjoinen ulottuvuus -aloitteeseen. Hänellä on tekeillä artikkeli aiheesta Pohjoinen ulottuvuus - pohjoinen uhka Venäjälle ja hän kertoo näkemyksistään muun muassa Karjalan hallituksen Karelija-lehdessä.
Bäckman perustelee väitettään esimerkiksi Karjalan liiton puheenjohtajan Markku Laukkasen, valtiotieteen tohtori Jukka Seppisen, entisen valtiosihteerin Jukka Valtasaaren ja puhemies Paavo Lipposen kannanotoilla. Viimeksi Lipponen on puhunut suoraan Suomen halusta hyödyntää Karjalan metsävaroja ja Barentsin alueen öljyvaroja.
Mainittujen henkilöiden puheissa on Bäckmanin mukaan usein se sävy, että luovutetuilla alueilla on merkittäviä luonnonvaroja, ja eurooppalaisten on otettava ne hyötykäyttöön, koska venäläiset eivät osaa. Ja koska ne ovat oikeastaan meidän maillamme, meillä on suorastaan velvollisuus hyödyntää niitä.
- Tutkijana arvioin, että tällainen on kieroa.
Sen lisäksi, että Jukka Valtasaari on liittänyt Kuolan mineraalivarat ja Karjalan metsävarat pohjoiseen ulottuvuuteen, hän on vuonna 1998 ollessaan ulkoministeriön korkeimpana virkemiehenä sanonut, että Karjalan kysymys on ollut pitkään esillä valtiollisella tasolla ja että Suomi ei ole tyytyväinen toisen maailmansodan jälkeisiin ratkaisuihin, Bäckman listaa.
- Voidaan sanoa, että hänen lausuntonsa olivat ulkopoliittisen linjan muotoiluja. Kun samalla virallisesti hoetaan, että asia ei ole valtiollisesti esillä, joku valehtelee.
Luonnonvarapuheiden lisäksi revansistit käyttävät Bäckmanin mukaan tarkoitushakuisesti hyväkseen tiedotusvälineiden luomaa kuvaa Karjalasta rupulana, jossa on saastaista, kylmää, nälkää, rikollisuutta, prostituutiota ja sairauksia: koska venäläiset ovat päästäneet alueen tuohon kuntoon, meidän on otettava se haltuun.
Moraali
ja sota
Professori Tuomas Forsberg, jota Bäckman sanoo ystäväkseen, on hiljattain tuonut Karjala-keskusteluun provokaation, jossa on moraalinen aspekti . Suomen Kuvalehden nuomerossa 44 hän rinnastaa Karjalan evakot pakolaisiin, mikä Bäckmanin mielestä on virhe, ja sanoo, että Karjalan kysymystä ei ole ratkaistu moraalisesti kestävällä tavalla.
- Ihmettelen mistä tämä hourailu tulee, tohtoreita sentään ollaan, Bäckman puuskahtaa.
Hänestä nykyinen rajan sijainti on ratkaistu moraalisesti kestävästi, koska vahvempi voitti sodan.
Venäjän kannalta historiallinen oikeudenmukaisuus on toteutunut.
- Suomessa puhutaan vain talvisodasta, jonka Stalin aloitti. Perusteltua olisi arvioida niin sanottua jatkosotaa, joka ei ollut mikään jatkosota, vaan aggressiivinen kostosota, liittolaissota Saksan kanssa. Rasistisen venäläisvihan kyllästämä Suomi miehitti Itä-Karjalan, osallistui julmuuksiin ja Leningradin piiritykseen, jonka tavoiteena oli valloittaa kaupunki. Presidentti Paasikivelle oli jo kirjoitettu kuvitteellinen puhe, jonka hän pitäisi Leningradin kukistuttua. Siinä sanotaan, miten historian kostotar on iskenyt .
- Miksi Suomen historioitsijat valehtelevat, että ei Suomi mitään tehnyt, muuta kuin haki oikeutettua hyvitystä epäoikeudenmukaiselle talvisodalle?
http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=031117&Model=juttusivu.html&Story=1154942.txt&StDate=031117&StTime=00:00:00&SPage=True
Vastaukset 13
Vanhimmat
VASTINE BÄCKMANIN HAASTATTELUUN
Vastine Johan Bäckmanin haastatteluun
Karjalainen-lehdessä 17.11.2003
KARJALAN PALAUTUS
Suomessa käydään Karjala-keskustelua, jossa lisääntyvästi näkyy asiallisia ja kiihkottomia selvityksiä. Jyrkimmät revanssihenkiset, aggressiiviset ja repivät kannanotot näyttävät edelleen tulevan Johan Bäckmanilta Pietarista.
Bäckman hyökkää voimakkaasti Karjalaisen 17.11.03 numerossa Karjala-kysymyksessä mm. Karjalan liittoa, ulkoministeriötä ja ProKareliaa vastaan. On tarpeen kommentoida edes muutamia „tutkijan“ väittämiä. „Tutkija“ lainausmerkeissä, koska käsitteeseen liitetään yleensä asiallinen tiedon analyysi ja käsittely faktapohjalta.
ProKarelia ajaa avoimesti ja kiihkottomasti Karjalan palautusta, minkä lukutaitoinen havaitsee tutustumalla 7-kielisiin Internet-sivuihin www.prokarelia.net. Toiminnan perustana on asiallinen ja harkittu tieto, siksi mukaan on pyydetty mm. professoreita ja kenraaleita. Heillä on asioista tutkittua tietoa sekä tiedon ja kokemuksen tuomaa asioiden viileää harkintaa.
Bäckman väittää, että aluepalautuksessa ajetaan etnistä puhdistusta. Etninen puhdistus todellakin tapahtui, kun Stalin miehitti nykyiset pakkoluovutetut alueet sotaväellään ja asutti ne kansalaisillaan. Karjalaiset menettivät kotinsa ja omaisuutensa.
ProKarelian suunnitelmissa ei ehdoteta etnistä puhdistusta, minkä jo kansainväliset lait ja sopimukset kieltävät. Ei siihen muutoinkaan ole mitään tarvetta. Bäckman on kehittänyt “yksityiskohtaiset suunnitelmat palautettavien alueiden tyhjentämisestä sekä väestönsiirtoa vaativan julistuksen“ omasta mielikuvituksestaan.
Aluepalautuksen perusteet ovat selkeät. Venäjä edelleen pitää kansainvälisten lakien ja sopimusten vastaisesti hallussaan NL:n pakko-ottamia alueita. Tarkempien perusteiden osalta ks. Reformisuunnitelma ja 19.11.03 julkaistava ns. Investointisuoja-artikkeli ProKarelian uutissivuilla.
Bäckmanin moraali-käsite on outo: „nykyisen rajan sijainti on ratkaistu moraalisesti kestävästi, koska vahvempi voitti sodan“. Onko moraali sama kuin vahvemman oikeus? Ts. jos joku pahoinpitelee Bäckmanin, vie hänen rahansa, tietokoneensa ja instituutti-osuutensa, niin asia on ok, tekijällä on oikeus tehdä niin, koska hän on vahvempi? Suosittelemme mm. rikoslain sekä kv. lakien ja sopimusten lukemista.
Toisten hourailua ihmettelevä Bäckman toteaa, että „tohtoreita sentään ollaan“. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Bäckman on Pietarissa asuva opiskelija. Varmaankin hänellä on varakkaita sponsoreita auttamassa „suomalaisten hourailujen“ estämisessä, koska opiskelijan omistama instituutti, jolla ei ole julkista osoitetta, on julkaissut useita erikielisiä kirjoja.
Poteeko Bäckman mahdollisesti vainoharhaisuutta Karjala-kysymyksessä (esim. UM:n ja Karjalan Liiton liittäminen etnisiin puhdistuksiin) ja onko hänen ainoa tavoitteensa saada keskustelu täysin sivuraiteille? Hänen harjoittamansa kostohenkinen agitaatio ei edistä Suomen ja Venäjän suhteita rakentavasti.
On toivottavaa, että avointa Karjala-keskustelua käydään poliittisella ja kansalaistasolla. Olisi kuitenkin hyvä, jos keskustelua käytäisiin asiallisessa ja rakentavassa hengessä faktatiedon ja harkittujen ajatusten pohjalta.
ProKarelia
www.prokarelia.net
http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=420&author=10
Naton kannattajille. Ehkäpä se on tarkoituskin?
Vuodelta 2003.
Tuollainen kirjoittelu on omiaan lisäämään Suomalaisten Venäläisvastaisuutta.
Kun suomalaisia jatkuvasti ja ilman perusteita syyllistetään sodan aloittajaksi ja väitetään, että luovutetut alueet on menetetty omasta syystä, se nostattaa vain vihaa syyllistetyissä.
Mitä suurempi Venäläisvastaisuus, sitä suurempi Nato kannatus.
Johan Bäckman on suurin saatana näiden suomensyöjien joukossa. Mieheltä on ilmestynyt sellaista puppua, että huhhuh!
Ei ihme, että ruotsalaiset alkavat kysellä Suomen jatkosodan aikaisista Saksa-yhteyksistä, kun on tuollainen valehtelija!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Beckman
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Beckman_Institute
En pidä Karjala-keskustelua kovin vakavana.
Vain pienellä osalla keskusteluun osallistujista on aitoja poliittisia vaikuttimia.
Muilta osin käytävä keskustelu selittyy seuraavilla asioilla:
- Suomi on sananvapauden suurvalta, jossa keskusteluja asiasta kuin asiasta ei juurikaan rajoiteta
- internetissä käytävä keskustelu on tavattoman vaivatonta ja huokeaa
- nimimerkin takaa heitetyt mielipiteet eivät vaadi oman persoonan esille laittoa
- on paljon kirjoittajia, joilla on tavattomasti aikaa istua netissä
- internetistä riippuvaisia ihmisiä on paljon
- lievästi persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, jotka eivät kestä sitä että joku on eri mieltä heidän kanssaan, on paljon. Nämä ihmiset tekevät mitä tahansa nujertaakseen toista mieltä olevat. Tämä johtaa usein keksustelupalstojen viestitulvaan.
Esität asian niinkuin kysymys olisi jostain (harmittomasta) häriöilmiöstä!
Karjala-aktivistit ovat luotettavia ysteiskunnan kulmakiviä
Karjala-keskustelu ei ole ongelma. ellei siitä nimenomaan sellaista tee.
Karjala-aktivistien innoittaja ei ole Karjala, vaan erilaiset ihmismielelle tuiki tavalliset ilmiöt. Missään nimessä ei pidä lähteä kuvittelemaan, että Karjala-aktivistit lopettaisivat keskustelun, jos heille "puhutaan järkeä." Ainoa tapa vaikuttaa keskusteluun olisi olla ruokkimatta sitä turhanpäiväisillä vasta-argumenteilla. Mutta toisaalta ns vastustajilla on omat syynsä osallistua keskusteluun. Nämä syyt ovat miltei samoja kuin Karjala-aktivistien.
Se siitä!
"Karjala-aktivistien innoittaja ei ole Karjala, vaan erilaiset ihmismielelle tuiki tavalliset ilmiöt."
Minä olen Karjala-aktivisti, ja innoittajani on PELKÄSTÄÄN Karjala ja sen saaminen takaisin Suomelle
Mikä ihmeen seko juttu tää on?
Rasistista venäläisvihaa, kostottaria??????
Aggresiivinen kostosota?
On kyllä unohtunut taas Jatkosodan alku?
Kumma miten hirmuisen tärkeää vieläkin on tämä neuvostoprobaganda.
Miksi tämän mielipiteen kirjoittaja haluaa näin vahvasti väritettyä versiota lähihistoriasta levittää?
On unohtunut Jatkosodan alkusoittto: kaupunkien ja asutuskeskusten pommitus ilman sodanjulistusta.
Kuopiossa kuoli lapsia, jotka olivat jonottamassa kaupungilla elokuviin!
Kuka hyötyy ja miten tämän sortin retoriikasta, jota oheinen kirjoittja suoltaa.
Miksi venäläisten on vieläkin niin vaikea myöntää sitä tosi asiaa, että aloittivat molemmat sodat?
Talvisodan tekosyy on Mainilan laukaukset.
Jatkosodan teko syy on edelleen Hitlerin päätös pommittaa Leningradia.
Kyseiset pommikoneet lähtivät liikeelle Preussista.
Revanssihaluinen aluepalautus!
Tämän tason kirjoituksill aon yleensä tarkoitus muokata mielipiteitä ja alustaa johonkin tarkoitukseen?
Mihin tämäm tason probagandalla oikein pyritään?
Ja teet sitä siksi että tahdot takisin vain karjalan.
Mikä tekee karjalasta alueena paremman, kuin muut menetetyt alueet?
Vaan saahan sitä vaatia vapaassa mitä tahtoo,neukuilla lienee asiassa jokin mielipide mikä kannatta huomioida.
Avauskirjoituksessa ei ole muuta mieltä kuin kääntää ihmisten aatteet pois NL:n tekemistä etnisistä puhdistuksista Karjalan alueella ja muuallakin.
On katsottava, että avaajan mielestä hyökkäys on paras puolustus.
Ne kijoituksessa vilistävät "koston himoiset kostottaret" ja "hyökkäjätkin" yrittävät painaa unholaan Leningradissa olleen /olevan muistolaatan Leningradin piirityksestä, jossa kaupungin asukkaat kiittävät suomalaisia siitä, kun eivät Leningradia pommittaneet, saati sitten piirittäneet.
Siinä laatassa kerrottiin kuinka pitää varoa kaikista muista ilmansuunnista tulevaa pommitusta, mutta pohjoisesta ei tarvitse huolta kantaa!
Ovatkohan poistaneet kyseisen laatakin, jotta voisivat jatkaa tyypilliseen tapaansa muiden syyttämistä asioista, joihin itse ovat syyllistyneet.
Sellainen kansa, jolla oman historian tuntemus on noin hukassa kuten venäläisillä on, sellaisilta nyt voi tulevaisuudessakin odottaa niin maan mahdottomia uuvisioita tapahtuneista.
Koeta kestää, elämä tunnetusti avopotilaalle hankalaa.