Saksalaiset Lieksassa 1941 - 44, miksi?

Sanot, että >>>viholliseen päin vain ihan muuhun

vilkkaalla mielikuvituksella varustettu henkilö. Suorittihan ne aseillaan ainakin rodunjalostusta Lieksan seudulla.

Muta vakavasti puhuin niin ei se Hitleri ja Wehrmachti niitä ukkoja tänne ihan pelekästään sen takkii lähettänyt. Kyllä niille varmaan oli joku sotilaallinennii tarkotus ajateltuna, mutta mikä?

...että miksi ja minkä verran niitä saksalaisia täällä oli, mutta tuo Mätäsvaaran kaivos oli käsittääkseni yksi tärkeimpiä syitä. Saksalaisrahoituksesta ei ole säilynyt ilmeisesti mitään "virallista tietoa", mutta oletettavaa on, että saksalaiset rahoittivat kaivoksen toimintaa ainakin jatkosodan aikana. Saksalaiset kävivät kuulemani mukaan valvomassa kaivoksen toimintaa ja olihan molybdeeni saksalaiselle asetuotannolle hyvin tärkeä raaka-aine (teräksen kovettaminen).

Kirjastosta löytyy muuten paikallisosastolta ainakin yksi tutkielma aiheesta ja lisäksi netistä löytyy jotain tietoa (esim. http://www.tartte.net/Matasvaara/Matasvaara_index.htm )

Mitä sitten muuten saksalaiset täällä tekivät, niin se tieto onkin enemmän kuulopuheiden varassa. Muutamat tutut mummelit ovat muistelleet komeita saksalaisupseereja, joita keskustassa pyöri, lisäksi käsittääkseni siinä Repolankadun ja Urheilukadun risteyksessa olleet parakit (joista viimeinen taidettiin purkaa vuosi sitten kesällä) olivat saksalaisten... ja saksalaisten huoltokeskuksesta olen kuullut myös puhuttavan. Mielenkiintoista olisi, jos joku väsäisi jonkunlaisen historiikin Lieksan saksalaismenneisyydestä :)

helena.eronen kirjoitti:

...että miksi ja minkä verran niitä saksalaisia täällä oli, mutta tuo Mätäsvaaran kaivos oli käsittääkseni yksi tärkeimpiä syitä. Saksalaisrahoituksesta ei ole säilynyt ilmeisesti mitään "virallista tietoa", mutta oletettavaa on, että saksalaiset rahoittivat kaivoksen toimintaa ainakin jatkosodan aikana. Saksalaiset kävivät kuulemani mukaan valvomassa kaivoksen toimintaa ja olihan molybdeeni saksalaiselle asetuotannolle hyvin tärkeä raaka-aine (teräksen kovettaminen).

Kirjastosta löytyy muuten paikallisosastolta ainakin yksi tutkielma aiheesta ja lisäksi netistä löytyy jotain tietoa (esim. http://www.tartte.net/Matasvaara/Matasvaara_index.htm )

Mitä sitten muuten saksalaiset täällä tekivät, niin se tieto onkin enemmän kuulopuheiden varassa. Muutamat tutut mummelit ovat muistelleet komeita saksalaisupseereja, joita keskustassa pyöri, lisäksi käsittääkseni siinä Repolankadun ja Urheilukadun risteyksessa olleet parakit (joista viimeinen taidettiin purkaa vuosi sitten kesällä) olivat saksalaisten... ja saksalaisten huoltokeskuksesta olen kuullut myös puhuttavan. Mielenkiintoista olisi, jos joku väsäisi jonkunlaisen historiikin Lieksan saksalaismenneisyydestä :)

Lue lisää

mieltä, että nyt pitäisi viimeistään tutkia ja kiivaasti kun on vielä elävää perimätietoakin olemassa. Sota-arkisto ei kaikkea kerro.

Mätäsvaaran molybdeenikaivos oli Saksalle elintärkeä kuten Petsamon nikkelikaivoskin. Tosin en oikein ymmärrä ketä vastaan ne sakut olisivat sitä kaivosta suojelleet. Olivat sijoitettuinakin melkoisen kauas kaivoksesta. Jos kaivokselle olisi vaikka partisaanit hyökänneet ei tunnu järkevältä, että apuvoimat istuvat 30 km päässä. Kaivoksellahan niitten olisi pitänyt olla.

Taisivat pikemminkin olla Lieksan miehitysjoukkoina.

Yleensä historiankirjat kertovat Pohjois-Suomen saksalaisjoukoista ja siitä yhdestä divisioonasta, joka oli Laatokan pohjoispuolella mutta Lieksan sakuista sotahistoriat kummasti vaikenevat.

Kyllä Suomen johto on luvan antanut niitten sijoittamiselle mutta mikä oli hankkeen tarkoitus.
Sen kun joku tietäisi. Varsinkin jos eivät ole olleetkaan lentojoukkoja.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

mieltä, että nyt pitäisi viimeistään tutkia ja kiivaasti kun on vielä elävää perimätietoakin olemassa. Sota-arkisto ei kaikkea kerro.

Mätäsvaaran molybdeenikaivos oli Saksalle elintärkeä kuten Petsamon nikkelikaivoskin. Tosin en oikein ymmärrä ketä vastaan ne sakut olisivat sitä kaivosta suojelleet. Olivat sijoitettuinakin melkoisen kauas kaivoksesta. Jos kaivokselle olisi vaikka partisaanit hyökänneet ei tunnu järkevältä, että apuvoimat istuvat 30 km päässä. Kaivoksellahan niitten olisi pitänyt olla.

Taisivat pikemminkin olla Lieksan miehitysjoukkoina.

Yleensä historiankirjat kertovat Pohjois-Suomen saksalaisjoukoista ja siitä yhdestä divisioonasta, joka oli Laatokan pohjoispuolella mutta Lieksan sakuista sotahistoriat kummasti vaikenevat.

Kyllä Suomen johto on luvan antanut niitten sijoittamiselle mutta mikä oli hankkeen tarkoitus.
Sen kun joku tietäisi. Varsinkin jos eivät ole olleetkaan lentojoukkoja.

Lue lisää

Niin en siis missään nimessä tarkoittanut, että Lieksassa olleet saksalaiset olisi ollut täällä tuota Mätäsvaaran kaivosta kyttäämässä. Mätäsvaaraan tuli käsittääkseni muualta näitä "kyttääjiä".

Korjaisin myöskin muutaman virheen tekstistäsi, eli saksalaisia oli Laatokan pohjoispuolella käsittääkseni ainakin se 3 divisioonaa ei yksi (2. ja 3.Vuoristodivisioona Petsamossa ja Salla-Kantalahti suunnalla saksalainen 169. Divisioona.) eikä saksalaiset myöskään miehittäneet Suomalaisten alueita. Se, ettei Kajaania etelämpään sijoitetuista saksalaisista juurikaan puhuta eikä edes tiedetän, on kummastuttanut myöskin minua, mutta onhan tuota toisen maailmansodan aikaista saksalais-suomalaista yhteistyötä muutenkin paitsi mollattu niin myöskin peitelty etenkin tiettyjen värien tunnustajien toimesta, vaikka fakta on, ettei Suomi olisi pystynyt tekemään yksin mitään, jos Neuvostoliitto oli hyökännyt vielä talvisodan jälkeen.

Siitä tietysti voi kiistellä sitten maailmantappiin, että oliko oikein olla Saksan rinnalla sotimassa, mutta voihan sitä myöskin miettiä niin, että oliko oikein, että toisen maailmansodan jälkeen kaveerattiin valtion kanssa, joka hienolla kokeilullaan tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä. Nämä on näitä ikuisuuskysymyksiä :)

helena.eronen kirjoitti:

Niin en siis missään nimessä tarkoittanut, että Lieksassa olleet saksalaiset olisi ollut täällä tuota Mätäsvaaran kaivosta kyttäämässä. Mätäsvaaraan tuli käsittääkseni muualta näitä "kyttääjiä".

Korjaisin myöskin muutaman virheen tekstistäsi, eli saksalaisia oli Laatokan pohjoispuolella käsittääkseni ainakin se 3 divisioonaa ei yksi (2. ja 3.Vuoristodivisioona Petsamossa ja Salla-Kantalahti suunnalla saksalainen 169. Divisioona.) eikä saksalaiset myöskään miehittäneet Suomalaisten alueita. Se, ettei Kajaania etelämpään sijoitetuista saksalaisista juurikaan puhuta eikä edes tiedetän, on kummastuttanut myöskin minua, mutta onhan tuota toisen maailmansodan aikaista saksalais-suomalaista yhteistyötä muutenkin paitsi mollattu niin myöskin peitelty etenkin tiettyjen värien tunnustajien toimesta, vaikka fakta on, ettei Suomi olisi pystynyt tekemään yksin mitään, jos Neuvostoliitto oli hyökännyt vielä talvisodan jälkeen.

Siitä tietysti voi kiistellä sitten maailmantappiin, että oliko oikein olla Saksan rinnalla sotimassa, mutta voihan sitä myöskin miettiä niin, että oliko oikein, että toisen maailmansodan jälkeen kaveerattiin valtion kanssa, joka hienolla kokeilullaan tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä. Nämä on näitä ikuisuuskysymyksiä :)

Lue lisää

Kyllä saksalaiset sotilaat vahtas ihan muita mättäitä lieksasa olon ajan,kovin on arjalaisen näköstä Lieksassa vieläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä saksalaiset sotilaat vahtas ihan muita mättäitä lieksasa olon ajan,kovin on arjalaisen näköstä Lieksassa vieläkin.

Naiset tykkäsivät, kun saksalaiset "ampuivat" polvimatkalta ja tuloksia syntyi.

Eräs nainen, oli kulkenut kadulla saksalaisen miehen, jolla oli suomalainen nainen kainalossaan, perässä. Ja kuullut, kun mies oli toiselle saksalaiselle kovalla äänellä sanonut että, "näitä lehmiä riittää". Niin tämä isäni tuttu, oli sanonut miehille, hyvällä saksankielellä että, "sanoisit nautoja".

voidaan olla montaa mieltä. Toisessa maailmansodassa oli vain yksi Saksan armeija, Wehrmacht. Itävallalla ei ollut armeijaa koska Itävalta oli Anschlussissa liitetty Saksaan eikä Itävaltaa tuolloin ollut olemassa. Sen takia kaikkialla muuallakin toisen maailmansodan rintamilla puhutaan vain saksalaisista joukoista eikä eritellä erikseen itävaltalaisia joukkoja.

Stalingradissakin olleet Saksan joukot olivat enimmältä osaltaan Itävallan alueelta mutta missään en ole kuullut puhuttavan muista kuin Stalingradissa olleista saksalaisista joukoista. Että se termeistä. Joukkoja myös ilmeisesti ainakin jossain määrin kierrätettiin. Tuskin kyseessä oli siten koko aikaa sama joukko-osasto. Mitä ja mistä sitten olivatkaan.

Tuo oli minulle uutta, että olisivat olleetkin vuoristojääkäreitä. Jostain itseäni viisaammasta teoksesta (ja niitä on paljon) olen joskus lukenut tiedon, että kyse olisi ollut nimenomaan ilmavoimien joukoista. Tiedä sitten mikä on totuus. Mistä tiedon olen lukenut niin sitä en tähän hätään muista.

Käytät termiä >>>natsien erkoiskoulutettuja vuoristojääkärijä

minäkin pikku muksuna, että Partalanmäellä sakuilla olisi ollut jonkunlainen varikkoalue. Missä siellä niin siitä ei puhuttu.

On saattanut olla juuri Kaskitien seutuvilla.

Siitä niitten sotilashautuumaastahan löytyi muistitietoa siinä edellisessä saksalaiskeskustelussa.

Itseäni on tosiaan alkanut askarruttaa viime aikoina näitten kyseisten Lieksan joukkojen tarkoitus. Suomalaisten rintamaa ne ainakaan eivät olleet vahvistamassa. Rukajärven suunnalla toiminut 14. divisioona ei muutamaa sataa sakua tarvinnut eikä niitä siellä näkynytkään.

Parakkien sijoittelu viittaa jonkunlaisiin miehitysjoukkoihin.

Märäjälahdella päin olleet joukot olisivat kyenneet nopeasti katkaisemaan Lieksan yhteydet etelään. Repolankadun joukot vastaavasti olisivat ottaneet haltuunsa Lieksan keskustan, rautatieaseman, puhelinkeskukset, jne.

Partalanmäen joukot taasen olisivat katkaisseet yhteydet pohjoiseen kyeten katkaisemaan jopa 14. divisioonan huollon.

Miksi Suomen johto salli sijoittaa suojattomaan selustaan ja lähelle 14. divisioonan huollon solmukohtaa vieraan vallan sotajoukkoja, siinäpä kysymys.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

minäkin pikku muksuna, että Partalanmäellä sakuilla olisi ollut jonkunlainen varikkoalue. Missä siellä niin siitä ei puhuttu.

On saattanut olla juuri Kaskitien seutuvilla.

Siitä niitten sotilashautuumaastahan löytyi muistitietoa siinä edellisessä saksalaiskeskustelussa.

Itseäni on tosiaan alkanut askarruttaa viime aikoina näitten kyseisten Lieksan joukkojen tarkoitus. Suomalaisten rintamaa ne ainakaan eivät olleet vahvistamassa. Rukajärven suunnalla toiminut 14. divisioona ei muutamaa sataa sakua tarvinnut eikä niitä siellä näkynytkään.

Parakkien sijoittelu viittaa jonkunlaisiin miehitysjoukkoihin.

Märäjälahdella päin olleet joukot olisivat kyenneet nopeasti katkaisemaan Lieksan yhteydet etelään. Repolankadun joukot vastaavasti olisivat ottaneet haltuunsa Lieksan keskustan, rautatieaseman, puhelinkeskukset, jne.

Partalanmäen joukot taasen olisivat katkaisseet yhteydet pohjoiseen kyeten katkaisemaan jopa 14. divisioonan huollon.

Miksi Suomen johto salli sijoittaa suojattomaan selustaan ja lähelle 14. divisioonan huollon solmukohtaa vieraan vallan sotajoukkoja, siinäpä kysymys.

Lue lisää

Lieksassa oli käsitykseni mukaan huoltotoimintaa, ei siis mitään valtavaa sotilasporukkaa odottamassa jotain Lieksan haltuunottoa.

Jotain perusteluja pitäisi nyt kyllä löytyä tuolle miehitysjutulle...

helena.eronen kirjoitti:

Lieksassa oli käsitykseni mukaan huoltotoimintaa, ei siis mitään valtavaa sotilasporukkaa odottamassa jotain Lieksan haltuunottoa.

Jotain perusteluja pitäisi nyt kyllä löytyä tuolle miehitysjutulle...

Lue lisää

Huoltojoukkoja ovat olleet, löysin tuon kotisivun missä puhutaan Rukajärven suunnasta, siellähän isänikin on ollut, mutta en näistä Lieksassa olleista saksalaisista paljon muista tarinoita, kuullut kyllä jotakin olen, mutta pitää isältä kysyä.

http://www.kolumbus.fi/pertti.k.mustonen/Rukajarven_tie.htm

Kaitasuon mutkassa (kadun nimi) on yhä yksi omakotitalo, joka on tehty saksalaisten parakista, sitä on kyllä myöhemmin laajennettu.

Ne jotain kirjoitti:

Huoltojoukkoja ovat olleet, löysin tuon kotisivun missä puhutaan Rukajärven suunnasta, siellähän isänikin on ollut, mutta en näistä Lieksassa olleista saksalaisista paljon muista tarinoita, kuullut kyllä jotakin olen, mutta pitää isältä kysyä.

http://www.kolumbus.fi/pertti.k.mustonen/Rukajarven_tie.htm

Kaitasuon mutkassa (kadun nimi) on yhä yksi omakotitalo, joka on tehty saksalaisten parakista, sitä on kyllä myöhemmin laajennettu.

Lue lisää

Asiaa kun miettii, niin aika vähän tuntemani Rukajärven veteraanit ovat saksalaisista puhuneet. Johtuneeko siitä, että sodan jälkeen niistä piti vaieta vai siitä, ettei siellä suunnalla saksalaisia juuri näkynyt...

Kiitos hyvästä linkkivinkistä.

helena.eronen kirjoitti:

Asiaa kun miettii, niin aika vähän tuntemani Rukajärven veteraanit ovat saksalaisista puhuneet. Johtuneeko siitä, että sodan jälkeen niistä piti vaieta vai siitä, ettei siellä suunnalla saksalaisia juuri näkynyt...

Kiitos hyvästä linkkivinkistä.

Lue lisää

Tässä linkki Mätäsvaaran kaivoksista kertovaan juttuun:

http://www.ekopolttoaine.fi/Matasvaara/Matasvaara_index.htm

Ne saksalaisethan ovat tulleet suomalaisten avuksi neuvostojoukkoja vastaan, mutta Neuvostoliitto on käskenyt ajaa heidät pois Suomesta.

helena.eronen kirjoitti:

Lieksassa oli käsitykseni mukaan huoltotoimintaa, ei siis mitään valtavaa sotilasporukkaa odottamassa jotain Lieksan haltuunottoa.

Jotain perusteluja pitäisi nyt kyllä löytyä tuolle miehitysjutulle...

Lue lisää

Huoltojoukkojakaan en oikein usko niitten olleen sillä ketä tai mitä ne olisivat huoltaneet. Lähelläkään Lieksaa ei ollut isoja saksalaisia taistelumuodostelmia, joita ne olisivat huoltaneet.

Myöskään Suomen armeijan 14. divisioonan huoltoon ne eivät osallistuneet eikä kyseinen divisioona saanut Saksasta huoltoa tai sotatarvikkeita.

Sellainen ajatus tulee, että he ja heidän varastonsa olivat täällä suuremman sotajoukon vastaanottajina. Oli silloin ja on edelleenkin normaalia valmistella isompien joukkojen sotatoimia perustamalla huoltomuodostelmat, varastot, esikunnat, tiedustella ja suunnitella tulevat asemat yms. mahdollisimman pitkälle etukäteen.

Muistettakoon miten Saksa miehitti sodan loppuvaiheessa liittolaismaansa Italian ja Unkarin. Suomikin oli aivan varmasti Wehrmachtin valmiuslistalla. Jos ei ole ollut olisi kyseessä Saksan sodanjohdon karkea töppäys. Sota on julumaa ja ratsuväki raakaa.

Jos Suomi olisi solminut erillisrauhan vaikkapa jo v. -43 Saksan ollessa vielä voimissaan olisivat ehkä Lieksassakin olleet saksalaisjoukot aktivoituneet toimintaan.

Faktaa minulla ei ole mutta tietyistä toimenpiteistä ja tapahtumista voi tehdä valistuneita arvauksia. Sillä sota-aikana ei sotajoukkoja lähetellä mihinkään tyhjänpäiten vaan aina takana on vakaa tarkoitus. Ja ne tarkoitukset ovat yleensä yllättävän suoraviivaisia.

Tässäkin kirjoitti:

Tässä linkki Mätäsvaaran kaivoksista kertovaan juttuun:

http://www.ekopolttoaine.fi/Matasvaara/Matasvaara_index.htm

Ne saksalaisethan ovat tulleet suomalaisten avuksi neuvostojoukkoja vastaan, mutta Neuvostoliitto on käskenyt ajaa heidät pois Suomesta.

Lue lisää

eivät tulleet Suomen avuksi vaan niillä oli selvät käskyt toimia osana Saksan operaatio Barbarossaa ja vallata Muurmanskin kaupunki sekä katkaista pohjoisessa Muurmannin rata.

Lieksan saksalaisjoukoilla taasen ei ollut mitään merkitystä Rukajärven rintamalle. Suomalaisia korpisodan mestareita oli yli 10 000, joten muutama sata saksalaista istumassa parakeissaan Lieksassa ei turvallisuuttamme lisännyt.

Silloisen Pielisjärven alueella, varsinkin pitäjän eteläosissa käytiin raakaa ja raskasta partisaanisotaa mutta eivät sakut panneet tikkua ristiin siinäkään asiassa. Suomalaisjoukot ajoivat partisaaneja takaa koko kesän -44 pitäen ne sotarosvot liikkeellä koko ajan.

Vaikka partisaaneja ei saatukaan kiinni niin kuitenkin se aivan varmasti pienensi suomalaissiviilien uhrilukua useilla kymmenillä henkilöillä.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

Huoltojoukkojakaan en oikein usko niitten olleen sillä ketä tai mitä ne olisivat huoltaneet. Lähelläkään Lieksaa ei ollut isoja saksalaisia taistelumuodostelmia, joita ne olisivat huoltaneet.

Myöskään Suomen armeijan 14. divisioonan huoltoon ne eivät osallistuneet eikä kyseinen divisioona saanut Saksasta huoltoa tai sotatarvikkeita.

Sellainen ajatus tulee, että he ja heidän varastonsa olivat täällä suuremman sotajoukon vastaanottajina. Oli silloin ja on edelleenkin normaalia valmistella isompien joukkojen sotatoimia perustamalla huoltomuodostelmat, varastot, esikunnat, tiedustella ja suunnitella tulevat asemat yms. mahdollisimman pitkälle etukäteen.

Muistettakoon miten Saksa miehitti sodan loppuvaiheessa liittolaismaansa Italian ja Unkarin. Suomikin oli aivan varmasti Wehrmachtin valmiuslistalla. Jos ei ole ollut olisi kyseessä Saksan sodanjohdon karkea töppäys. Sota on julumaa ja ratsuväki raakaa.

Jos Suomi olisi solminut erillisrauhan vaikkapa jo v. -43 Saksan ollessa vielä voimissaan olisivat ehkä Lieksassakin olleet saksalaisjoukot aktivoituneet toimintaan.

Faktaa minulla ei ole mutta tietyistä toimenpiteistä ja tapahtumista voi tehdä valistuneita arvauksia. Sillä sota-aikana ei sotajoukkoja lähetellä mihinkään tyhjänpäiten vaan aina takana on vakaa tarkoitus. Ja ne tarkoitukset ovat yleensä yllättävän suoraviivaisia.

Lue lisää

Kyseessä oli ns. Ford-komppania, joka oli sijoitettu Lieksaan eli kyseessä oli huolto- ja kuljetusjoukot. Kuhmossa oli muistaakseni yksi ja jos en väärin muista niin joko Tiiksassa tai Suomussalmella kolmas komppania. Nämä komppaniat saivat nimensä nähtävästi käyttämänsä kuljetuskaluston merkin mukaan.

En jaksa lähteä plaraamaan noita kirjoja ja karttoja jatkosodan ajalta tarkemmin, mutta jos en väärin muista niin Suomen sodanjohto "piti" reservissä jossain Porajärven suunnalle sijoitettua saksalaisdivisioonaan asemasotavuosien aikana. En mene vannomaan, mutta käsittääkseni tämä samainen joukko siirrettiin kesällä 1944 Viipurinlahdelle vastaanottamaan venäläisten ylimenohyökkäystä ja vaihtamaan rintamavastuuta pois suomalaisjoukoilta, jotka olivat menestyksekkäästi onnistuneet torjumaan venäläisten etenemisen tuolla suunnalla.

Jukka Kuhanen kirjoitti:

Kyseessä oli ns. Ford-komppania, joka oli sijoitettu Lieksaan eli kyseessä oli huolto- ja kuljetusjoukot. Kuhmossa oli muistaakseni yksi ja jos en väärin muista niin joko Tiiksassa tai Suomussalmella kolmas komppania. Nämä komppaniat saivat nimensä nähtävästi käyttämänsä kuljetuskaluston merkin mukaan.

En jaksa lähteä plaraamaan noita kirjoja ja karttoja jatkosodan ajalta tarkemmin, mutta jos en väärin muista niin Suomen sodanjohto "piti" reservissä jossain Porajärven suunnalle sijoitettua saksalaisdivisioonaan asemasotavuosien aikana. En mene vannomaan, mutta käsittääkseni tämä samainen joukko siirrettiin kesällä 1944 Viipurinlahdelle vastaanottamaan venäläisten ylimenohyökkäystä ja vaihtamaan rintamavastuuta pois suomalaisjoukoilta, jotka olivat menestyksekkäästi onnistuneet torjumaan venäläisten etenemisen tuolla suunnalla.

Lue lisää

tai ainakin se kerrottiin niitten nimeksi ja toiminnan tarkoitukseksi. Joukkojahan voidaan julkisuuteen nimittää millä nimillä tahansa.

Mutta ketä tai mitä he huolsivat, siinäpä kysymys. Huoltojoukkoja ei perusteta tyhjän takia eikä itseään varten vaan jotain suurempaa tarkoitusta palvelemaan ja siinä olisi selvittämistä. Suomalaisia ne eivät huoltaneet.

Tämä onkin asian varsinainen mysteeri.

Porajärven suunnalla olleesta saksalaisesta reservidivisioonasta en ole koskaan kuullut vaikka olen lukenut varsinkin Lieksan seudun sotahistorian aika tarkkaan. Sellainen käsitys minulle on historiasta myöskin jäänyt, että Viipurinlahdelle -44 tulleet saksalaisjoukot olisivat tulleet etelästä, eivät siis mistään Porajärveltä.

Itä-Karjalasta Suomi siirsi Kannakselle kyllä omia joukkoja useita divisioonia.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

Huoltojoukkojakaan en oikein usko niitten olleen sillä ketä tai mitä ne olisivat huoltaneet. Lähelläkään Lieksaa ei ollut isoja saksalaisia taistelumuodostelmia, joita ne olisivat huoltaneet.

Myöskään Suomen armeijan 14. divisioonan huoltoon ne eivät osallistuneet eikä kyseinen divisioona saanut Saksasta huoltoa tai sotatarvikkeita.

Sellainen ajatus tulee, että he ja heidän varastonsa olivat täällä suuremman sotajoukon vastaanottajina. Oli silloin ja on edelleenkin normaalia valmistella isompien joukkojen sotatoimia perustamalla huoltomuodostelmat, varastot, esikunnat, tiedustella ja suunnitella tulevat asemat yms. mahdollisimman pitkälle etukäteen.

Muistettakoon miten Saksa miehitti sodan loppuvaiheessa liittolaismaansa Italian ja Unkarin. Suomikin oli aivan varmasti Wehrmachtin valmiuslistalla. Jos ei ole ollut olisi kyseessä Saksan sodanjohdon karkea töppäys. Sota on julumaa ja ratsuväki raakaa.

Jos Suomi olisi solminut erillisrauhan vaikkapa jo v. -43 Saksan ollessa vielä voimissaan olisivat ehkä Lieksassakin olleet saksalaisjoukot aktivoituneet toimintaan.

Faktaa minulla ei ole mutta tietyistä toimenpiteistä ja tapahtumista voi tehdä valistuneita arvauksia. Sillä sota-aikana ei sotajoukkoja lähetellä mihinkään tyhjänpäiten vaan aina takana on vakaa tarkoitus. Ja ne tarkoitukset ovat yleensä yllättävän suoraviivaisia.

Lue lisää

"Jos Suomi olisi solminut erillisrauhan vaikkapa jo v. -43 Saksan ollessa vielä voimissaan olisivat ehkä Lieksassakin olleet saksalaisjoukot aktivoituneet toimintaan."

Vaikka nyt juttusi perustuvatkin silkkaan spekulointiin, niin tämä on varmasti ihan realistinen ajatus. Tosin on muistettava se, että Saksahan painosti Suomea jatkamaan sotaa pääasiallisesti asetoimituksilla ja etenkin viljan ym. elintarvikkeiden toimituksilla ja niistähän Suomi oli riippuvainen, missään vaiheessa tai missään lähteissä ei ole tullut käsittääkseni esiin Saksan suunnitelmaa Suomen miehittämiseksi. Jos lähtisin itse spekulointiin mukaan, niin väittäisin, että Saksa ei sellaista suunnitellut, vaan heidän ajatuksissaan Suomeen olisi ehkä suursodan voiton jälkeen varmistettu saksalaismielinen hallitus tms. ja Suomea olisi tavallaan hallittu vähän samalla tavalla sisäpolitiikkaan ulkopolitiikalla vaikuttaen, kuin Neuvostoliittokin pyrki toisen maailmansodan jälkeen Suomea "hallitsemaan".
Saksan suunnittelemaan aseelliseen Suomen miehittämiseen en kuitenkaan siis usko, ihan jo siksi, että talvisota opetti takuulla jotain niin Neuvostoliitolle kuin Saksallekin.

helena.eronen kirjoitti:

"Jos Suomi olisi solminut erillisrauhan vaikkapa jo v. -43 Saksan ollessa vielä voimissaan olisivat ehkä Lieksassakin olleet saksalaisjoukot aktivoituneet toimintaan."

Vaikka nyt juttusi perustuvatkin silkkaan spekulointiin, niin tämä on varmasti ihan realistinen ajatus. Tosin on muistettava se, että Saksahan painosti Suomea jatkamaan sotaa pääasiallisesti asetoimituksilla ja etenkin viljan ym. elintarvikkeiden toimituksilla ja niistähän Suomi oli riippuvainen, missään vaiheessa tai missään lähteissä ei ole tullut käsittääkseni esiin Saksan suunnitelmaa Suomen miehittämiseksi. Jos lähtisin itse spekulointiin mukaan, niin väittäisin, että Saksa ei sellaista suunnitellut, vaan heidän ajatuksissaan Suomeen olisi ehkä suursodan voiton jälkeen varmistettu saksalaismielinen hallitus tms. ja Suomea olisi tavallaan hallittu vähän samalla tavalla sisäpolitiikkaan ulkopolitiikalla vaikuttaen, kuin Neuvostoliittokin pyrki toisen maailmansodan jälkeen Suomea "hallitsemaan".
Saksan suunnittelemaan aseelliseen Suomen miehittämiseen en kuitenkaan siis usko, ihan jo siksi, että talvisota opetti takuulla jotain niin Neuvostoliitolle kuin Saksallekin.

Lue lisää

>>>että Saksa ei sellaista suunnitellut, vaan heidän ajatuksissaan Suomeen olisi ehkä suursodan voiton jälkeen varmistettu saksalaismielinen hallitus tms.

huoltojoukkoja kirjoitti:

tai ainakin se kerrottiin niitten nimeksi ja toiminnan tarkoitukseksi. Joukkojahan voidaan julkisuuteen nimittää millä nimillä tahansa.

Mutta ketä tai mitä he huolsivat, siinäpä kysymys. Huoltojoukkoja ei perusteta tyhjän takia eikä itseään varten vaan jotain suurempaa tarkoitusta palvelemaan ja siinä olisi selvittämistä. Suomalaisia ne eivät huoltaneet.

Tämä onkin asian varsinainen mysteeri.

Porajärven suunnalla olleesta saksalaisesta reservidivisioonasta en ole koskaan kuullut vaikka olen lukenut varsinkin Lieksan seudun sotahistorian aika tarkkaan. Sellainen käsitys minulle on historiasta myöskin jäänyt, että Viipurinlahdelle -44 tulleet saksalaisjoukot olisivat tulleet etelästä, eivät siis mistään Porajärveltä.

Itä-Karjalasta Suomi siirsi Kannakselle kyllä omia joukkoja useita divisioonia.

Lue lisää

Ja vieläpä mystisempää näistä tämän suunnan saksalaisjoukoista tekee se, ettei niistä kukaan tunnu edes tietävän mitään. Aikalaiskertomuksissa niistä on mainintoja ja jossain ihan ohimennen juttua, mutta ei mitään tarkempaa tietoa.
Itselleni on jäänyt sellainen mielikuva, että esim. Lieksassa olisi saksalaisista varsin suuri osa ollut upseereja ja muuta vähän korkeampiarvosita väkeä ja onpa tullut mieleen se, että voisiko kyse olla jostain suomalaisten valtaamien alueiden tai sellaisten alueiden, jotka Saksa oletti suomalaisjoukkojen valtaavan, suunniteltuun sotilashallintoon liittyvää porukkaa?

Ukkini armeija- ja sotakuva-albumissa on muuten Rukajärven suunnalta (?) jostain valokuva, jossa on suora korpitie, parakkeja tien molemmilla puolilla ja saksankielinen kyltti. Harmi, ettei ukki ole enää kertomassa kuvasta...

sanot jos kirjoitti:

>>>että Saksa ei sellaista suunnitellut, vaan heidän ajatuksissaan Suomeen olisi ehkä suursodan voiton jälkeen varmistettu saksalaismielinen hallitus tms.

Saksahan valmisteli -43 (Suomen alkaessa tehdä pesäeroa Saksaan Stalingradin tappion "herättelemänä) näitä operaatioita, joilla oli tarkoitus vallata Ahvenanmaa ja Suursaari sekä turvata Petsamon nikkelitoimitukset tilanteen sitä vaatiessa. Presidentti Ryti kävi noihin aikoihin keskustelun Marskin kanssa ja ilmaisi huolensa Saksan reaktioista Suomen päätyessä mahdollisesti erillisrauhaan ja olihan jo alkuvuodesta -43 Saksan yhteysupseeri ilmoittanut Marskille, että jos Suomi ja NL tekevät rauhan, Saksa puuttuu asiaan.
Tämän seurauksena perustettiin osasto Helsinki, jonka tehtävänä oli torjua mahdollinen saksalaisten maihinnousu.

Uhkauksista, vaikka niitä tuli aina Ribbetropilta asti, ei tainnut kauheasti olla kuitenkaan hyötyä, kunnes sitten Saksa pisti niin ase- kuin ruokatoimituksetkin jäihin. Sen seurauksena Ryti allekirjoitti kesällä -44 liittolaissopimuksen ja NL:n suurhyökkäys saatiin pysäytettyä.

Saksalla oli kuitenkin kädet täynnä töitä itärintamallaan eikä Saksalla olisi ollut varaa siirtää sotilaitaan Suomea vastaan taistelemaan. Joten en usko, että Saksalla olisi ollut edelleenkään mitään Suomen miehityssuunnitelmia vuonna -43.

helena.eronen kirjoitti:

Ja vieläpä mystisempää näistä tämän suunnan saksalaisjoukoista tekee se, ettei niistä kukaan tunnu edes tietävän mitään. Aikalaiskertomuksissa niistä on mainintoja ja jossain ihan ohimennen juttua, mutta ei mitään tarkempaa tietoa.
Itselleni on jäänyt sellainen mielikuva, että esim. Lieksassa olisi saksalaisista varsin suuri osa ollut upseereja ja muuta vähän korkeampiarvosita väkeä ja onpa tullut mieleen se, että voisiko kyse olla jostain suomalaisten valtaamien alueiden tai sellaisten alueiden, jotka Saksa oletti suomalaisjoukkojen valtaavan, suunniteltuun sotilashallintoon liittyvää porukkaa?

Ukkini armeija- ja sotakuva-albumissa on muuten Rukajärven suunnalta (?) jostain valokuva, jossa on suora korpitie, parakkeja tien molemmilla puolilla ja saksankielinen kyltti. Harmi, ettei ukki ole enää kertomassa kuvasta...

Lue lisää

Olisi viimeiset hetket alkaa kerätä historiikkia saksalaisjoukoista ja niitten tarkoituksista näillä leveysasteilla.

Pohjois-Suomi on selvää ja se yksi?? saksalaisdivisioona, joka soti Laatokan Karjalassa. Mutta tämä laaja alue siinä välissä, mitä ja miksi.

Edellyttäisi varmaan käyntejä myös Saksan sota-arkistoissa (mitä niistä on jäljellä) eli vaatisi taloudellisen tuen, apurahan tai sponsoreita yms.

Tuo tietosi suurista upseerimääristä viittaa juuri siihen, että Lieksan porukka oli jonkunlainen pienempi esiosasto joka valmisteli maaperää isommalle porukalle ja oli valmiina vastaanottamaan sen. Ehkä Suomi haluttiin pitää otteessa ja saattaahan olla, että Saksa ruoka- ja aseavun ehtona vaati tällaisille porukoille maahanpääsyä ja tukikohtia. Ei Hitler ujostellut vaatimuksissaan halutessaan varmistaa liittolaistensa uskollisuuden.

Tuo valokuva Rukajärven suunnalta ja aiempi tieto saksalaisten olosta (Nova)tiiksan suunnalla viittaa omaan muistitietooni. Kuten aiemmin kirjoitin on minulla ollut käsitys juuri Novatiiksaa tukikohtanaan pitäneestä saksalaisesta ilmavoimien yksiköstä.

Toisaalta mikään armeija ei pidä vuoristojääkärijoukkojaan pelkästään huoltomiehinä. Töpinään pannaan tavallisia jalkaväkimiehiä sieltä vanhimmasta päästä, ei eliittiporukkaa.

Jos kuitenkin olivat vuoristojääkäreitä niin miksi? Olivatko Muurmannin rata ja Sorokka syynä.

Olen aina käsittänyt, että panssarinyrkit ja -kauhut olivat täysin suomalaisten hallinnassa ja päätäntävallassa koko sen ajan kun ne aseet Suomessa olivat.
Ihan uutta tietoo, että olisivat olleet suurhyökkäykseen asti sakujen hallussa jossain Helsingin lähellä. Pitääköhän tuo tieto paikkansa.
Aina on liiasta salailusta ja myöhäisestä toiminnasta syytetty Suomen herroja mutta onkos 60 vuotta haukuttu väärää puuta???? Vähän vaikea uskoa tuota...

on tarpeen tehdä. Kirjoitat, että >>>Myöhemmin sinne meni saksalaisten avuksi vielä Siilasvuon 3. divisioona ja myöhemmin Erkki Raappanan 14 divisioona joka valtasi Rukajärven (huom. lieksalaiset).

mielestäni kirjoitti:

on tarpeen tehdä. Kirjoitat, että >>>Myöhemmin sinne meni saksalaisten avuksi vielä Siilasvuon 3. divisioona ja myöhemmin Erkki Raappanan 14 divisioona joka valtasi Rukajärven (huom. lieksalaiset).

Lue lisää

No tuo saksalaisten avuksi menemisellä tarkoitin että Raappanan hyökkäys kyllä liittyi Saksan ja Suomen yhteisiin sotatoimiin. Tämä asia löytyy kyllä Suomen sotahistorioista jos jaksaa kahlata niitä. Ei ole mikään minun teoria.
Liittyi tuohon saksan vaaimaan Syvärin tulevaan kädenlyöntiin. Hyökkäys ei palvellut Suomen etuja.
Saksalaisten en väittänytkään osallistuneen Lieksan alueella taisteluihin, vai näetkö kirjoituksessani sellaisen väitteen.
Tuo panssarinyrkkiasia löytyy myös sotahistoriasta ja siinä eräs kenraali uhkasi erota ellei niitä saada rintamalle käyttöön. Asia tuli esiin asekätkentäjutun yhteydessäkin ja myöhemmin valvontakomission raporteissa.
Varaston omistuksesta oli riitaa valvontakomission kanssa. Siellä oli yli 4000 käyttämätöntä panssarinyrkkiä.
Tämä tästä asiasta riittää minun osaltani. Voit varmaan etsiä itse lisää tietoa. En katso aiheelliseksi enempää väittelyä tästä.
LUOTAN KUITENKIN NOIHIN ASIASTA KERTOVIIN DOKUMENTTEIHIN. MIKSI OLISI RIIDELTY VALVONTAKOMISSION KANSSA OLEMATTOMISTA ASEISTA JA MIKSI KENRAALI OLISI UHANNUT EROTA ELLEI OLEMATTOMIA ASEITA SAADA RINTAMALLE.
OLEMATOMISTA ASEISTA SYYTETTIIN MYÖS ASEKÄTKENTÄJUTUN YHTEYDESSÄ (KAPINAN VALMISTELUUN TARKOITETUKSI).

Arnkil kirjoitti:

No tuo saksalaisten avuksi menemisellä tarkoitin että Raappanan hyökkäys kyllä liittyi Saksan ja Suomen yhteisiin sotatoimiin. Tämä asia löytyy kyllä Suomen sotahistorioista jos jaksaa kahlata niitä. Ei ole mikään minun teoria.
Liittyi tuohon saksan vaaimaan Syvärin tulevaan kädenlyöntiin. Hyökkäys ei palvellut Suomen etuja.
Saksalaisten en väittänytkään osallistuneen Lieksan alueella taisteluihin, vai näetkö kirjoituksessani sellaisen väitteen.
Tuo panssarinyrkkiasia löytyy myös sotahistoriasta ja siinä eräs kenraali uhkasi erota ellei niitä saada rintamalle käyttöön. Asia tuli esiin asekätkentäjutun yhteydessäkin ja myöhemmin valvontakomission raporteissa.
Varaston omistuksesta oli riitaa valvontakomission kanssa. Siellä oli yli 4000 käyttämätöntä panssarinyrkkiä.
Tämä tästä asiasta riittää minun osaltani. Voit varmaan etsiä itse lisää tietoa. En katso aiheelliseksi enempää väittelyä tästä.
LUOTAN KUITENKIN NOIHIN ASIASTA KERTOVIIN DOKUMENTTEIHIN. MIKSI OLISI RIIDELTY VALVONTAKOMISSION KANSSA OLEMATTOMISTA ASEISTA JA MIKSI KENRAALI OLISI UHANNUT EROTA ELLEI OLEMATTOMIA ASEITA SAADA RINTAMALLE.
OLEMATOMISTA ASEISTA SYYTETTIIN MYÖS ASEKÄTKENTÄJUTUN YHTEYDESSÄ (KAPINAN VALMISTELUUN TARKOITETUKSI).

Lue lisää

Lieksasta alettu hyökkäys Rukajärvelle tähtäsi Karjalan valtaukseen ja sen liittämiseen Suomeen. Sekä myöskin saksalaisten toivomukseen vallata Sorokka ja siten katkaista täydellisesti Muurmannin rata. Se ei mielestäni liittynyt suoranaisesti etelempänä Jänisjärven kohdalta alkaneeseen päähyökkäykseen, jossa oli tarkoitus edetä Syvärille lyömään kättä saksalaisten kanssa.
Lieksan suunnan hyökkäyksellä tosin suojattiin etelempänä alkaneen päähyökkäyksen pohjoinen sivusta.

En minäkään ole puhunut yhtään mitään siitä paljonko aseita oli varastossa sodan jälkeen, valvontakomission tullessa Suomeen. Olen koko ajan puhunut tilanteesta 10.6.44 kun Neuvostoliitto alkoi suurhyökkäyksen. Pst-aseita toki oli Suomessa mutta ei tarpeeksi. Mikä tilanne oli sodan jälkeen siitä en ole sanonut mitään. Aivan hiljattain luin sotahistorian, jossa puhuttiin näistä pst-aseitten lentokuljetuksista Saksasta. En sitä itse ole keksinyt, olen siihen liian nuori.

Että Arnkil, keskustellaan, elä sie suutu. Saahan keskustelussa oli monia mielipiteitä ja näkemyksiä, vai saako.

kertoo jutskan kirjoitti:

Lieksasta alettu hyökkäys Rukajärvelle tähtäsi Karjalan valtaukseen ja sen liittämiseen Suomeen. Sekä myöskin saksalaisten toivomukseen vallata Sorokka ja siten katkaista täydellisesti Muurmannin rata. Se ei mielestäni liittynyt suoranaisesti etelempänä Jänisjärven kohdalta alkaneeseen päähyökkäykseen, jossa oli tarkoitus edetä Syvärille lyömään kättä saksalaisten kanssa.
Lieksan suunnan hyökkäyksellä tosin suojattiin etelempänä alkaneen päähyökkäyksen pohjoinen sivusta.

En minäkään ole puhunut yhtään mitään siitä paljonko aseita oli varastossa sodan jälkeen, valvontakomission tullessa Suomeen. Olen koko ajan puhunut tilanteesta 10.6.44 kun Neuvostoliitto alkoi suurhyökkäyksen. Pst-aseita toki oli Suomessa mutta ei tarpeeksi. Mikä tilanne oli sodan jälkeen siitä en ole sanonut mitään. Aivan hiljattain luin sotahistorian, jossa puhuttiin näistä pst-aseitten lentokuljetuksista Saksasta. En sitä itse ole keksinyt, olen siihen liian nuori.

Että Arnkil, keskustellaan, elä sie suutu. Saahan keskustelussa oli monia mielipiteitä ja näkemyksiä, vai saako.

Lue lisää

Tuo isolla kirjaimilla kirjoitus ei tarkoittanut suuttumista vaan halusin painottaa asiaa.
Siksi käytin sanaa olemattomat aseet että huomaat sen ajan ihmisten tunnustaneen niitten olemassaolon.
Ne panssarinyrkit oli olleet varastossa yli puoli (vuoden -43 puolella) vuotta ennenkuin NL teki Kannasella suurhyökkäyksen. Tämä aseittentulo päivämäärä oli kenraalin erouhkauksessa, kun hän raivosi kuinka ne eivät ole vieläkään rintamalla.
Kyllä lentokuljetustakin tehtiin. Olet siinä oikeassa.
Saa olla eri mieltä. Anteeksi väärinkäsitys. tuli vain se tuntu että eräs ystävä täällä alkoi ärsyttää tahallaan että lähtisin taas palstalta.
Hän näkyy jo vierittävän palstaa.
Kirjoitan noista armeijoista hieman lisää. Päämajan kertomia asioita.

kertoo jutskan kirjoitti:

Lieksasta alettu hyökkäys Rukajärvelle tähtäsi Karjalan valtaukseen ja sen liittämiseen Suomeen. Sekä myöskin saksalaisten toivomukseen vallata Sorokka ja siten katkaista täydellisesti Muurmannin rata. Se ei mielestäni liittynyt suoranaisesti etelempänä Jänisjärven kohdalta alkaneeseen päähyökkäykseen, jossa oli tarkoitus edetä Syvärille lyömään kättä saksalaisten kanssa.
Lieksan suunnan hyökkäyksellä tosin suojattiin etelempänä alkaneen päähyökkäyksen pohjoinen sivusta.

En minäkään ole puhunut yhtään mitään siitä paljonko aseita oli varastossa sodan jälkeen, valvontakomission tullessa Suomeen. Olen koko ajan puhunut tilanteesta 10.6.44 kun Neuvostoliitto alkoi suurhyökkäyksen. Pst-aseita toki oli Suomessa mutta ei tarpeeksi. Mikä tilanne oli sodan jälkeen siitä en ole sanonut mitään. Aivan hiljattain luin sotahistorian, jossa puhuttiin näistä pst-aseitten lentokuljetuksista Saksasta. En sitä itse ole keksinyt, olen siihen liian nuori.

Että Arnkil, keskustellaan, elä sie suutu. Saahan keskustelussa oli monia mielipiteitä ja näkemyksiä, vai saako.

Lue lisää

Tätä asiaa pitäisi ehkä tarkastella laajemmin kuin pelkästään 14. divisioonan näkökulmasta. Eli miksi ylipäätään Suomi lähti hyökkäämään Moskovan (tai Tarton) rauhan rajoja vanhempien rajojen yli? No oli tietysti olemassa Mannerheimin miekantupinpäiväkäsky ja heimoaatteet ja muuta, mutta Suomi itse luopui Tarton rauhassa Repolasta ja Porajärvestä, joten oliko todellisi intressejä Itä-Karjalaa kohtaan olemassa?

Vai voisiko olla niin, että ne valtausintressit heräsivät talvisodan jälkeen, kun Suomi ja Saksa alkoivat lähentyä toisiaan ja Saksa ilmaisi olemaan valmis tukemaan Suomea, jos Suomi ajautuisi (käytän nyt sanaa "ajautua", vaikka pidän sitä vääränä sanana tässä yhteydessä) uuteen sotaan ja Suomellahan oli jokatapauksessa halua saada takaisin menettämänsä alueet.
Eli itse väittäisin sen, että lähdettiin ylipäätään hyökkäämään vanhojen rajojen yli, oli hinta siitä, että saatiin materiaalia, jonka turvin voitiin vallata pakkoluovutetut alueet takaisin. Suomi oli sitoutunut omalla tavallaan Saksan sotasuunnitelmiin.

Mitä tulee Sorokkaan, niin -42 Saksa painosti Suomea jatkamaan hyökkäystä Sorokkaan ja katkaisemaan Muurmannin radan. Tehtävän suunnittelu annettiin päämajoitusmestari Aksel Airolle. Tuolloin Airo matkusti Rukajärvelle suunnittelemaan, metsästelemään ja varmaan pikkasen juopottelemaankin Raappanan ja Laguksen kanssa.

Airon suunnitelman mukaan hyökkäyksen ja valtauksen jälkeen puolustus olisi jätetty saksalaisten joukkojen vastuulle (olisi vaatinut Airon mukaan 3 divisioonan verran miehiä), koska vaikka itse Sorokan valtausta pidettiin "helppona", niin NL:n uskottiin kuitenkin iskevän voimalla vastaan. Tästä voisi siis päätellä, ettei Sorokan valtaamisella olisi ollut Suomelle juuri muuta merkitystä kuin ulkopoliittisten suhteiden hoito Saksan suuntaan.

Suunnitelma oli ilmeisesti (ja varmasti) äärimmäisen hyvä, olihan sitä tekemässä kolme viimesotien kovinta kenraalia, mutta viime tipassa Marski kielsi suunnitelman toteuttamisen lähinnä peläten länsiliittouman reaktiota (länttä ei haluttu suututtaa enää yhtään enempää, koska jatkuvasti pyrittiin etsimään kaikessa hiljaisuudessa tietä rauhaan).

Istuskelin kirjastossa ja kahtelin kaikkee ja sieltä löyty nuista panssarinyrkkilöestähi juttuu. Niitä tosiaan tuottiin jo -43 Suommeen ja Helsingissä joku esikuntakentsu (kenraali) esti niihen rintamalle viennin. sitten ison jupakan jäläkkeen niitä alettiin viijä sen suurhyökkäyksen alettuu ja sen jäläkkeen.

Jotkut asiantuntijat arveli että jos ne olis ollu joukkojen käytössä niin koko iivanan iso hyökkäys olisi epäonnistunu kun niillä olis saanu ne tankit tuhottuu.

"Historian kulkua ei taaksepäin voi tuupata ja tyranni saa aina palkkansa".

joku helena oikeelta nimeltään vai miksi sanot sitä helenaksi. no ei se mitään jos on . on kai hälläkin oltava nimi

on tämän joukkojen tason ja upseerien määrän huomioonottaen, että tämä Lieksan saksalaisjoukko liittyi jotenkin Saksan toivomaan ja odottamaan Sorokan valtaukseen.

Juuri Rukajärveltähän sinne olisi ollut lyhyin matka (mutta ei kuitenkaan lyhyt). Ehkä siihen lopulliseen taistoon tai sitten vallatun alueen hallussapitoon oli tarkoitus tulla mukaan suuria joukko-osastoja suoraan Saksasta. Lieksalaisjoukot olivat valmistelleet näille suunnitelmat ja muutoinkin tehneet jo esityötä sekä oli ehkä jo valmis ja toimiva esikunta. Näin lopullinen joukkojen siirto ja toiminnan aloittaminen olisi käynyt nopeasti.

Sorokan menetys ja siten Muurmannin radan lopullinen katkaisu olisi ollut N-liitolle niin paha isku, että alueella olisi syntynyt lopulta todellinen suurtaistelu, joka olisi pelkästään Suomelle tullut liian kalliiksi.

Olenkohan ymmärtänyt jotain väärin, kun olen aina luullut, että 14. Divisioona oli suoraan ylipäälikön alaisuudessa eikä siis Heinrichsin? Raappanahan kävi keskusteluja hyökkäysvaiheessakin lähinnä Airon, ei Heinrichsin kanssa...

Nuist lentojoukoista sen verran, että olen kuullut joskus jostain, että Märäjälahdella oli saksalaisilla käytössä "talvilentokenttä" (ilmeisesti siis liittyy siellä olleeseen "korpivaruskuntaan") ja myöskin näiden tarinoiden mukaan saksalaisilla oli ollut suunnitelmissa rakentaa lentokenttä Lieksaan.

helena.eronen kirjoitti:

Olenkohan ymmärtänyt jotain väärin, kun olen aina luullut, että 14. Divisioona oli suoraan ylipäälikön alaisuudessa eikä siis Heinrichsin? Raappanahan kävi keskusteluja hyökkäysvaiheessakin lähinnä Airon, ei Heinrichsin kanssa...

Nuist lentojoukoista sen verran, että olen kuullut joskus jostain, että Märäjälahdella oli saksalaisilla käytössä "talvilentokenttä" (ilmeisesti siis liittyy siellä olleeseen "korpivaruskuntaan") ja myöskin näiden tarinoiden mukaan saksalaisilla oli ollut suunnitelmissa rakentaa lentokenttä Lieksaan.

Lue lisää

Vanhojen dokumenttien mukaan koko Karjalan armeijan ylipäällikkö oli Heinrichs. Tietysti Kalle-Kustaan jälkeen.
Divisioonia kuitenkin käytettiin operaatioihin yhdessä muitten kanssa. Siksi keskustelut.
Kuten sanoin ylin tavoite oli kuitenkin Suomen, ei saksan etu. Siitä Aatu oli joskus tyytymätön.
Ilmaisi se usein Suomelle alempiensa kautta. Kuitenkin silkkihansikkain.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

on tämän joukkojen tason ja upseerien määrän huomioonottaen, että tämä Lieksan saksalaisjoukko liittyi jotenkin Saksan toivomaan ja odottamaan Sorokan valtaukseen.

Juuri Rukajärveltähän sinne olisi ollut lyhyin matka (mutta ei kuitenkaan lyhyt). Ehkä siihen lopulliseen taistoon tai sitten vallatun alueen hallussapitoon oli tarkoitus tulla mukaan suuria joukko-osastoja suoraan Saksasta. Lieksalaisjoukot olivat valmistelleet näille suunnitelmat ja muutoinkin tehneet jo esityötä sekä oli ehkä jo valmis ja toimiva esikunta. Näin lopullinen joukkojen siirto ja toiminnan aloittaminen olisi käynyt nopeasti.

Sorokan menetys ja siten Muurmannin radan lopullinen katkaisu olisi ollut N-liitolle niin paha isku, että alueella olisi syntynyt lopulta todellinen suurtaistelu, joka olisi pelkästään Suomelle tullut liian kalliiksi.

Lue lisää

Aika pitkälle samoihin johtopäätöksiin minäkin olen tullut.

Arnkil kirjoitti:

Vanhojen dokumenttien mukaan koko Karjalan armeijan ylipäällikkö oli Heinrichs. Tietysti Kalle-Kustaan jälkeen.
Divisioonia kuitenkin käytettiin operaatioihin yhdessä muitten kanssa. Siksi keskustelut.
Kuten sanoin ylin tavoite oli kuitenkin Suomen, ei saksan etu. Siitä Aatu oli joskus tyytymätön.
Ilmaisi se usein Suomelle alempiensa kautta. Kuitenkin silkkihansikkain.

Lue lisää

Heinrichs oli Karjalan armeijan komentaja, mutta 14. Divisioona ei kuulunut Karjalan armeijaan, vaan oli suoraan päämajan alaisuudessa kuten esimerkiksi päämajan kaukopartio-osastot olivat, Siis tuollaisessa uskossa olen elänyt ikäni. Voin tietysti olla myöskin väärässä, mutta siihen ei oikeastaan jaksaisi uskoa :)

Ylipääliköksi ei myöskään mielestäni kutsuta ketään muuta kuin Suomen armeijan ylipäälikköä, joka taisi muuten jatkosodan aikoihin olla se yksi suomenruotsalainen venäläisupseeri :)

helena.eronen kirjoitti:

Heinrichs oli Karjalan armeijan komentaja, mutta 14. Divisioona ei kuulunut Karjalan armeijaan, vaan oli suoraan päämajan alaisuudessa kuten esimerkiksi päämajan kaukopartio-osastot olivat, Siis tuollaisessa uskossa olen elänyt ikäni. Voin tietysti olla myöskin väärässä, mutta siihen ei oikeastaan jaksaisi uskoa :)

Ylipääliköksi ei myöskään mielestäni kutsuta ketään muuta kuin Suomen armeijan ylipäälikköä, joka taisi muuten jatkosodan aikoihin olla se yksi suomenruotsalainen venäläisupseeri :)

Lue lisää

"Talvisodan jälkeen perustettiin Kuhmon ja Lieksan alueelle 10. prikaati, jota käytettiin runkona vuoden 1941 kesäkuussa muodostettuun 14. divisioonaan. Tämän Korpidivisioonan komentajaksi määrättiin eversti Erkki Raappana.

Korpidivisioona oli suoraan ylipäällikön alainen. Järjestely oli erikoinen, sillä yleensä divisioona kuului armeijakuntaan, joka kuului armeijaan, joka oli ylipäällikön alainen. Mutta Raappana oli tapaus erikseen."

http://kotinetti.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Erik Heinrichs.htm

helena.eronen kirjoitti:

Heinrichs oli Karjalan armeijan komentaja, mutta 14. Divisioona ei kuulunut Karjalan armeijaan, vaan oli suoraan päämajan alaisuudessa kuten esimerkiksi päämajan kaukopartio-osastot olivat, Siis tuollaisessa uskossa olen elänyt ikäni. Voin tietysti olla myöskin väärässä, mutta siihen ei oikeastaan jaksaisi uskoa :)

Ylipääliköksi ei myöskään mielestäni kutsuta ketään muuta kuin Suomen armeijan ylipäälikköä, joka taisi muuten jatkosodan aikoihin olla se yksi suomenruotsalainen venäläisupseeri :)

Lue lisää

>>>joka taisi muuten jatkosodan aikoihin olla se yksi suomenruotsalainen venäläisupseeri :)

helena.eronen kirjoitti:

"Talvisodan jälkeen perustettiin Kuhmon ja Lieksan alueelle 10. prikaati, jota käytettiin runkona vuoden 1941 kesäkuussa muodostettuun 14. divisioonaan. Tämän Korpidivisioonan komentajaksi määrättiin eversti Erkki Raappana.

Korpidivisioona oli suoraan ylipäällikön alainen. Järjestely oli erikoinen, sillä yleensä divisioona kuului armeijakuntaan, joka kuului armeijaan, joka oli ylipäällikön alainen. Mutta Raappana oli tapaus erikseen."

http://kotinetti.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Erik Heinrichs.htm

Lue lisää

14.Divisioona oli koko sodan ajan suoraan Päämajan (ylipäällikön alainen). Vasemmalla puolella oli saksalaisten vastuualue, tosin suomalaisia joukkoja (3.D.) siellä Suomussalmen-Uhtuan suunnalla oli pitkälle vuoteen 1943. Oikealla puolella oli hyökkäysvaiheen ajan Karjalan armeija. Karjalan armeija lopetettiin joskus 1942 alussa, ja sen jälkeen oikealla puolella oli I armeijakunta, joka oli yhtälailla tietenkin ylipäällikön alainen. Eli 14.D. ei missään vaiheessa kuulunut mihinkään armeijakuntaan vaan oli suoraan ylipäällikön alainen.
Tuota saksalaisjuttua hieman ihmettelen. Olihan heitä tietysti pikkuisen vähän joka puolella Suomea ja Mätäsvaaran kaivos oli varmasti yksi iso intressikohde heillä. Muuta sotilaallista on vähän vaikeampi ymmärtää. Radiotiedustelu, sääpalvelu, muttaähän onttoa on.

Arnkil kirjoitti:

Aika pitkälle samoihin johtopäätöksiin minäkin olen tullut.

Saksanhan oli määrä kesän -41 kuluessa edetä N-liitossa suunnilleen linjalle Astrakan - Arkangel.

Jos ajatellaan, että Suomen hallintoalueeksi oli kaavailtu Itä-Karjala linjaa Vienan meri - Stalinin kanava - Äänisjärvi - Syväri myöten niin sen taakse jää Arkangeliin asti (ja Uralille?) vielä monta sataa kilometriä Venäjää. Alueelle olisi ilman muuta pystytetty saksalainen miehityshallinto.

Olikohan siis Lieksaan tuotu jo valmiiksi Saksan Luoteis-Venäjän Esikunta ja tulevan miehityshallinnon johto. Kavereille oli ehken ajateltu lopulliseksi asemapaikaksi Arkangelin kaupunkia.

Tosin, jos Suomi olisi irtautunut sodasta tai edes yrittänyt irtautua jo v. -43 olisi näille herroille varmaan annettu siinä tilanteessa uudet käskyt. Lieksassa majaillut ja makaillut osasto olisi aktivoitu ja he olisivat todennäköisesti miehittäneet Lieksan tärkeät kohteet sekä katkaisseet Suomen kannalta tärkeän rautatieyhteyden Lieksan kohdalta. Miten tilanne olisi jatkunut onkin aika haastava ajattelutehtävä eikä koske enää yksin Lieksaa vaan koko Suomea.

helena.eronen kirjoitti:

Heinrichs oli Karjalan armeijan komentaja, mutta 14. Divisioona ei kuulunut Karjalan armeijaan, vaan oli suoraan päämajan alaisuudessa kuten esimerkiksi päämajan kaukopartio-osastot olivat, Siis tuollaisessa uskossa olen elänyt ikäni. Voin tietysti olla myöskin väärässä, mutta siihen ei oikeastaan jaksaisi uskoa :)

Ylipääliköksi ei myöskään mielestäni kutsuta ketään muuta kuin Suomen armeijan ylipäälikköä, joka taisi muuten jatkosodan aikoihin olla se yksi suomenruotsalainen venäläisupseeri :)

Lue lisää

Kirjastossa vähän noita nimityksiä ja kyllä siellä luki tuon Henrichsin kohalla Karjalan Armeijan Ylipäällikkö. Ei siitä piäse mininkkään.
Kuitenni koko armeijan ja tietysti tuonkin ylin oli tuo "Tsaarin kuriiri".

vilikasin kirjoitti:

Kirjastossa vähän noita nimityksiä ja kyllä siellä luki tuon Henrichsin kohalla Karjalan Armeijan Ylipäällikkö. Ei siitä piäse mininkkään.
Kuitenni koko armeijan ja tietysti tuonkin ylin oli tuo "Tsaarin kuriiri".

Lue lisää

Tarkastin asian ja olet oikeassa. Esim. wikipediassa ylipäälikkö selitetään näin "Ylipäällikkö on sodassa koko armeijan tai suursodassa armeijoista koostuvan armeijaryhmän jollain suursodan rintamista."

Eli Heinrichsiä on varmasti kutsuttu Karjalan Armeijan Ylipiäliköksikin :) Kuitenkin yleisempi (ja virallisempi) nimitys on tainnut olla komentaja.

huumorimmeisii, kirjoitti:

>>>joka taisi muuten jatkosodan aikoihin olla se yksi suomenruotsalainen venäläisupseeri :)

Hjuuumor is my middle name :D

vaan on kirjoitti:

14.Divisioona oli koko sodan ajan suoraan Päämajan (ylipäällikön alainen). Vasemmalla puolella oli saksalaisten vastuualue, tosin suomalaisia joukkoja (3.D.) siellä Suomussalmen-Uhtuan suunnalla oli pitkälle vuoteen 1943. Oikealla puolella oli hyökkäysvaiheen ajan Karjalan armeija. Karjalan armeija lopetettiin joskus 1942 alussa, ja sen jälkeen oikealla puolella oli I armeijakunta, joka oli yhtälailla tietenkin ylipäällikön alainen. Eli 14.D. ei missään vaiheessa kuulunut mihinkään armeijakuntaan vaan oli suoraan ylipäällikön alainen.
Tuota saksalaisjuttua hieman ihmettelen. Olihan heitä tietysti pikkuisen vähän joka puolella Suomea ja Mätäsvaaran kaivos oli varmasti yksi iso intressikohde heillä. Muuta sotilaallista on vähän vaikeampi ymmärtää. Radiotiedustelu, sääpalvelu, muttaähän onttoa on.

Lue lisää

...oliko täällä sotilaita vai pelkästään jotain huoltojoukkoja ja upseereja? Ensin olisi hyvä tietää, että mitä porukkaa täällä on ollut ja sitten voisi alkaa pähkäillä, että mitä ne ovat täällä olleet tekemässä.

Ehkä ne täällä olleet tyypit sitten olivat ihan vaan odottamassa sitä Sorokan valtausta?

helena.eronen kirjoitti:

Tarkastin asian ja olet oikeassa. Esim. wikipediassa ylipäälikkö selitetään näin "Ylipäällikkö on sodassa koko armeijan tai suursodassa armeijoista koostuvan armeijaryhmän jollain suursodan rintamista."

Eli Heinrichsiä on varmasti kutsuttu Karjalan Armeijan Ylipiäliköksikin :) Kuitenkin yleisempi (ja virallisempi) nimitys on tainnut olla komentaja.

Lue lisää

Käsittääkseni Suomen armeijalla on vain yksi ylipäällikkö, sekaannusten välttämiseksi. Rauhan aikana Tasavallan Presidentti toimii automaattisesti armeijan ylipäällikkönä. Sodan aikana hän voi luovuttaa ylipäällikkyytensä toiselle.

Muut sitten olivat komentajia. Oli Karjalan Armeijan Komentaja ja jossain vaiheessa oli Kannaksen joukkojen Komentaja. Oli divisioonien komentajat jne...

Alin komentaja taisi olla pataljoonan komentaja. Sitten alaspäin mentäessä tuli komppanian päällikkö, joukkueen johtaja ja ryhmän johtaja.

Rauhan aikana meillä on esim. Ilmavoimien Komentaja, Maavoimien Komentaja, jne...

kaikki Saksalaise olivat ..niiku niiku..sillee naisien kans useampi äpärä syntyny;)

jutuista kirjoitti:

kaikki Saksalaise olivat ..niiku niiku..sillee naisien kans useampi äpärä syntyny;)

Saksan peoikkii illiman siippii.............

jutuista kirjoitti:

kaikki Saksalaise olivat ..niiku niiku..sillee naisien kans useampi äpärä syntyny;)

Syyllistätkö jotakuta?. Onko tietoa käytettiinkö
suhteissa väkivaltaa tms?. En ainakaan ole kuullut semmmoista....eiköhän se ole ollut normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.
Ja rikastuttanut sisäsiittoista perimäämme...

meinannet? kirjoitti:

Syyllistätkö jotakuta?. Onko tietoa käytettiinkö
suhteissa väkivaltaa tms?. En ainakaan ole kuullut semmmoista....eiköhän se ole ollut normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.
Ja rikastuttanut sisäsiittoista perimäämme...

Lue lisää

mutta sattumalta tunne kaksi lieksalaista henkilöä, joilla on saksalainen isä; ovat erittäin upeita, fiksuja ja filmaattisia ihmisiä ja erittäin hyvin pärjänneitä tässä elämässä (=rodunjalostus on toiminut)

pakko myöntää, että aiheen syvempi tutkiminen ja ehkäpä siitä kirjan kirjoittaminen on käynyt mielessä ja nythän olisi "viimehetket" käsillä asian suhteen, kun sota-aikoja eläneitä on vielä hengissä... mutta en tiedä olisiko minusta sitten tuollaiseen. Se vaatisi onnistuakseen tietynlaisen verkoston sekä alan harrastajien että veteraanisukupolven kanssa ja toisaalta aika mojovasti rahaa, koska täältä ei ole ihan ilmaista lähteä sota-arkistoonkaan asioita tutkimaan :)

helena.eronen kirjoitti:

pakko myöntää, että aiheen syvempi tutkiminen ja ehkäpä siitä kirjan kirjoittaminen on käynyt mielessä ja nythän olisi "viimehetket" käsillä asian suhteen, kun sota-aikoja eläneitä on vielä hengissä... mutta en tiedä olisiko minusta sitten tuollaiseen. Se vaatisi onnistuakseen tietynlaisen verkoston sekä alan harrastajien että veteraanisukupolven kanssa ja toisaalta aika mojovasti rahaa, koska täältä ei ole ihan ilmaista lähteä sota-arkistoonkaan asioita tutkimaan :)

Lue lisää

Se olisi iso hanke. Rahoittajan löytyminen olisi varmaan vaikeinta.
Miten olisi jos kokeilisit "luoda verkostoa". Tänne kirjoittaneistakin voisi löytyä jotain kiinostuneita ja he voisi tietää muita.
Varmasti on viimeiset hetket tehdä tuo työ.
Minusta tuntuu että sinulle voisi moni kertoa. Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen.
ehkä minäkin voisin antaa jotain vihjettä. En kyllä kovin paljon, mutta jotain.

Mannerheimin linja kirjoitti:

Se olisi iso hanke. Rahoittajan löytyminen olisi varmaan vaikeinta.
Miten olisi jos kokeilisit "luoda verkostoa". Tänne kirjoittaneistakin voisi löytyä jotain kiinostuneita ja he voisi tietää muita.
Varmasti on viimeiset hetket tehdä tuo työ.
Minusta tuntuu että sinulle voisi moni kertoa. Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen.
ehkä minäkin voisin antaa jotain vihjettä. En kyllä kovin paljon, mutta jotain.

Lue lisää

..minun sähköpostinihan on [email protected] ja sinne suap viestiä pistää tulemaan. Ehkäpä tuollaisen työn pohjaksi kannattaisi ottaa aikalaiskertomukset ja kerrotut legendat ja lähteä niiden kautta tutkimaan, että mikä on totta ja mikä ei ja millaista tietoa löytyy eri arkistoista.

Mielelläni tietysti veteraanihaastattelujakin teen ja niitä videolle taltioin.

Pitää kehitellä ajatusta :)

helena.eronen kirjoitti:

..minun sähköpostinihan on [email protected] ja sinne suap viestiä pistää tulemaan. Ehkäpä tuollaisen työn pohjaksi kannattaisi ottaa aikalaiskertomukset ja kerrotut legendat ja lähteä niiden kautta tutkimaan, että mikä on totta ja mikä ei ja millaista tietoa löytyy eri arkistoista.

Mielelläni tietysti veteraanihaastattelujakin teen ja niitä videolle taltioin.

Pitää kehitellä ajatusta :)

Lue lisää

Kyllä sitä vielä jonkinverran tietoa löytyy kun kyselee. Tiedän ainakin yhden olleen majuri arvoltaan joka oli Lieksassa.

Lamminkylässä eräällä pellolla oli myös saksalaisten radioasema. Vieläkin nousee tiilenkappaleita pottupellosta.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Lamminkylässä eräällä pellolla oli myös saksalaisten radioasema. Vieläkin nousee tiilenkappaleita pottupellosta.

Tuosta en ole kuullutkaan.

.sota-aikaan hevosten käytävä muualle,ja kun jää petti nii useampi Suomenhevonen hukkui siellä. Siitä se Märäjä nimi tulee

on/oli kirjoitti:

.sota-aikaan hevosten käytävä muualle,ja kun jää petti nii useampi Suomenhevonen hukkui siellä. Siitä se Märäjä nimi tulee

Vuonna 1979 ulkovessat, on varmaan ollut myöhemminkin. Siis, silloin kun niissä parakeissa asui Emäntäkoulun kodinhoitajalinjan oppilaita. Taisi olla lämmityskin puilla, sähköt kyllä oli silloin.

Oli vielä kirjoitti:

Vuonna 1979 ulkovessat, on varmaan ollut myöhemminkin. Siis, silloin kun niissä parakeissa asui Emäntäkoulun kodinhoitajalinjan oppilaita. Taisi olla lämmityskin puilla, sähköt kyllä oli silloin.

Lue lisää

joo ja oli aika usein myös yövieraat lämmittämässä,ei tarvinnu palella,paremminkin hiki tuli

parakit siinä vasemmalla tien vieressä vähän niinkuin mäessä.

Unohtui mainia, että porukkaa oli komppanian verran.

He olivat todellisuudessa SS-miehiä jotka oli tuotu Suomen miehitykseen valmistautumaan.
Samoin juutalaisten kiinniottoon.

Kyllä varmasti! Moskovassa putin söis nyt muikkukukkoo!

Kaikki se huolto mitä sillä poppoolla oli palveli vain sitä itseään ja ehkä niitä joukkoja, joita tänne piti tulla voittoisan sodan jälkeen. Kaikki sakujen joukko-osastot olivat liian kaukana, että tämä poppoo olisi jotain niistä voinut palvella ja Suomen armeijaa eli 14 D. se ei auttanut yhtään.

Ne oli siellä vähän niin kuin Trafigura Talvivaarassa, katsotaan aarteet ja lasketaan paskat suomalaisille.

Niin, hyvin kirjottelivat , jo silloin, mm. Arnnkil ja Mannerheimin linja.......

muistelua kirjoitti:

Niin, hyvin kirjottelivat , jo silloin, mm. Arnnkil ja Mannerheimin linja.......

Kyllä olivat molemmat, lisäksi voi tuosta ketjusta sanoa Tanhio Takatalven.

Niin saattaa olla.

satamassa oli kenttä Stoht tied koneita, Stukat ja Messerscmitit oli märäjälahella

Anonyymi kirjoitti:

satamassa oli kenttä Stoht tied koneita, Stukat ja Messerscmitit oli märäjälahella

Mulla on kuva jossa Stukat lentelee satamasta kylälle päin ja se syöksästelee ulisevina kylällä

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on kuva jossa Stukat lentelee satamasta kylälle päin ja se syöksästelee ulisevina kylällä

Partsikalla oli panssari varikko ja Oopperlin autovarikko, 88mm tykinammuksia hallit täynnä,Sakut visko pottunuijia jokiuomaan ja 7000€ lohipata tirisemääm. Mäki löysin yhen kranun siitä ja viskasin uuvelleen jo nousi lohta.

Kuka pani Saksalaista upseeripinppiä paljaalla?

Mieki vetelin paljaalla, oli mahtava puska sakupinpissä

Tunsitko heitä ja elitkö jo silloin kun sakut oli Liekassa?
Tanhio Etutalvi.

Missä nuo lienee suomea opiskelleet?

Anonyymi kirjoitti:

Missä nuo lienee suomea opiskelleet?

Saksassa oli soumenkieleen kurssitusta.

Mitä muuta Kamuttaja tiedät heistä, sellaista jota ei yleisesti tiedetä?

Mitehän tuo olis nykyisin näihen natosotilaihen kanssa?ei suattas puistonpenkit riittee kun poikapinpittii halluus osansa rakkauvesta.

Niinpä. Pohjois-Karjalan prikaati olisi sijainnut nurmeksessa jos nurmeksen isännät ei olisi olleet niin pillukateita. Sittenpä pääsivät kontiolahden tytöt apajille...