RuokaGalluppia!!

mies meillä väsää afrikkalaiset ruuat. Ei taivu riisi ja pavut meikäläiseltä:) Suomalaista haetaan hesburgerista.

Meillä vaimo tekee kaiken. Se on meillä vähän niinkuin luonnollinen työnjako kun minulta tuo ruoanlaitto ei oikein onnistu ja vaimo on kotirouva eikä halua syödä kuin oman kulttuurinsa ruokaa.

Minä meillä yleensä kokkailen, sekä paikalliset että suomalaiset ruuat. Tänään couscousia ja huomenna makkarakastiketta ja makaronia :)

Onneksi lapsetkin ovat tottuneet molempien maiden ruokiin ja he kaikki ovat innokkaita apukokkeja.

Eilen tehtiin ekat joulutortut ja kyllä oli hyviä! Edellisiä maisteltiin kaksi vuotta sitten, joten ei ihmekään, että maistui :)

Vaimo syö terveellistä aasialaista, ei niinkään japanilaista, kasvispainotteista ruokaa. Hän on hyvä kokki ja tekee joka päivä omat ruokansa.

Minä olen tässä asiassa aivan vastakohta. Suureksi häpeäkseni en pidä läheskään kaikista vaimoni tekosista, vaan mieltynyt enempi rasva- ja suolapitoiseen ruokaan. Niinpä minä sitten teen omat ruokani. Iso annos kerralla ja annospurkkeina pakastimeen, ettei tarvitse aina samaa syödä.

Sitten on joitain toistemme tekeleitä joista pidämme. Niitä tehdään etenkin, kun meille tulee vieraita. Vaimolla on vielä lystikäs tapa parannella tekosiani. Esimerkiksi puolet tekemääni pekonibroileririsottoa ja toinen mokoma kasviksia joukkoon, jonka jälkeen kyseessä on oikeastaan jo aivan eri ruoka, jota minä en edes söisi.

Ukko tuo työstä kotiin pizzaa ja kepappia.

Amerikkalainen mieheni tekee meillä yleensä kaikki ruuat. Koska amerikka on niin monikulttuurinen maa, myös ruuat vaihtelevat paljon, meillä syödään mm. kiinalaista, meksikolaista ja italialaista ruokaa. "Periamerikkalaisuus" maistuu meidän kodissa enemmän herkullisissa jälkiruuissa, jotka muuten ovat käsittämättömän epäterveellisiä... Välillä kun joudun itse tekemään ruokaa, teen yleensä suomalaista perusruokaa, jota mieheni kyllä kiukuttelematta syö vaikkei erityisemmin pidä suomalaisesta ruuasta tylsän makumaailman takia. Välipaloina kyllä hänellekin maistuvat niin viilit, ruisleipä kuin riisipiirakatkin!

Minä yleensä toimin pääkokkina, eli suunnittelen mitä syödään ja suurimmaksi osaksi valmistankin ruuat. Mieheltä ei ruuanlaitto oikein onnistu, joten olen nakittanut hälle vähän helpompia (ja ikävämpiä heh heh) perunankuorimis- yms. tehtäviä. Aina onneksi tekee kuitenkin mielellään kun pyydän. Joskus hieman harmittaa, että voisihan tuo itsekin vähän katsoa mitä pitäisi tehdä, mutta ei kuulemma osaa lukea ajatuksiani :)

Meillä syödään vaihtelevasti ihan normaalia suomalaista kotiruokaa. Joskus perinteisempää, mutta suurimmaksi osaksi pastaa ja sen sellaista. Toki joskus ainekset saattavat olla vähän erikoisempia, molemmat kun tykkäämme kokeilla uusia asioita ja mies tietysti kaipaa turkkilaisia ruokiaan. Turkkilaisia ruokia en oikein osaa kunnolla valmistaa (syödä kylläkin:)) joten kun joskus niitä teemme niin yleensä mies ensin hankkii reseptin jostain ja sitten teemme yhdessä, mies ehkä vähän enemmänkin. Viime sunnuntaina autonpesun jälkeen mies teki ihan yksin hyvää papuruokaa sillä aikaa kun minä vahasin autoa... eli joskus näinkin päin :)

Vastaanpa nyt itsekin :)

Meillä kokataan aika tasapuolisesti.. joskus tehdään ruokaa yhdessäkin (tosin yleensä jompikumpi menettää hermonsa kun toinen "pyörii jaloissa"), ehkä mies kuitenkin enempi hoitaa ruuanlaiton ja minä leipomisen. Syödään aika tasapuolisesti molempien ruokia, mä en tosin itsekkään mikään makaroonilaatikkoihminen ole ja mun kokkailut on lähinnä jotain pastaa tai pihvejä. Mies sitten kokkaa omanmaalaisia ruokiaan ja mä olen oppinut tekemään pari-kolme. Pidän kovasti mieheni maalaisista ruoista, ja hänkin pitää just liha-ja pastaruoista mitä teen. (lasketaankohan ne pastat sit italialaiseksi :D) Miehen suurta herkkua on perunamuusi ja kotitekoiset lihapullat, jälkiruokana/välipalana letut maistuu parhaiten, leivonnaisista pyhäpiirakka saattaa mennä kerrallakin alas :) Mä en heidän jälkkäreistään/leivoksistaan niin välitä, mutta enempi hedelmiä sit tarjoillaankin makean puolena. Jonkun verran käydään sit hampurilaisilla tai syödään pizzaa ja kebabiakin.

Meillä minä kokkaan. Laitan sellaisia ruokia, joita olen itse tottunut syömään lapsuudenkodissani - suurin osa resepteistäni ovat äitini peruja.
Laitan paljon tomaattipohjaisia ruokia niiden terveellisyyden ja keveyden vuoksi. Pastaa meillä syödään ylivoimaisesti eniten lihan lisukkeena, mutta myös perunaa - ei kuitenkaan yleensä keittämällä kypsennettynä. Bataatti on uusi tuttavuus johon olen myös täysin ihastunut. :o)
Lihasta käytämme eniten kanaa ja vihanneksista jäävuorisalaattia, tomaattia, sipulia, kurkkua ja kesäkurpitsaa kuluu hurjia määriä vuosittain. Feta-juustoa löytyy jokaiselta aterialtamme lisukkeena ja jälkiruoaksi nautimme pääasiassa hedelmiä tai jäätelöä. Makeista leivonnaisista emme piittaa oikeastaan kukaan, mutta leipää syömme paljon ja sitä teenkin vapaapäivänä usein itse: ruisleipää tai jotain ihanaa fetajuusto-oliivitäytteistä patonkia tms. Aina on kiva kokeilla uutta leipäohjetta ja lähes poikkeuksetta ne ovatkin suussa sulavia :o)
Mieheni kulttuurin ruoista olen muutamia kokeillut tehdä, mutta todella vain kokeillut. Vain yhtä albanialaista arkiruokaa teen "vakituisesti", nimittäin kanakeittoa, muita olen tehnyt lähinnä kokeilumielessä juhlapyhinä tms.
Mieheni ei kokkaa kuin muutamia eri ruokalajeja ja nekin ovat välipalatyyppisiä, tyyliin "lihapasteija". Kun hän kokkaa, rasvaa kuluu puoli litraa ja keittiö on siinä kunnossa jälkeenpäin, että - ei kiitosh. ;o) Emme myöskään kokkaa yhdessä. Homma toimii niin, että minä kokkaan, kokatessa otan pieniä tanssiaskeleitä ja kuuntelen musiikkia kuulokkeilla täysillä. Kun ruoka on valmista, mies kutsutaan tv:n äärestä pöytään. :oD

Mies kokkaa omiaan riisiä kuluu ja kurkuma värjää kaiken keltaiseksi ei siinä mitään mutta kun minun pitää sitten pestä yleensä. Porukalla joskus kutsuvat kaikki pojat yhteen ja kokkaavat chilin katkuisia riisi ja liha mössöjä. Kana ja riisi käyvät minullekin kunhan ei ole chiliä lotrattu. Itse syön nyt vain muroja ja hedelmiä ja joskus kebabbia ja muuta. Korma on hyvää melkein kuin mauste velliä... Töissä syödään molemmat ne pääruuat ja mies kokkaa sielläkin omat sapuskat tai käy kaverin luona syömässä.
Mies oli kutsunut tässä suuren joukon bangloja yhteen minäkin olin kun mies sanoi, että paikalle tulee muitakin naisia vaan ei siellä sitten ollut kuin miehiä. Oli hieman vaivaannuttavaa ja mies inisi, että olin meikannut liikaa ja kaikki katsovat, vaikka itse näin selvästi ettei kukaan uskaltanut katsoa. Ruoka oli tehty minun takiani laimeammalla versiolla ja miehet joutuivat laittamaan lisää chiliä omiin annoksiinsa. Osa oli ihan tuttuja mutta sitten oli pari tuntematonta porukkaa ja niistä näki, että niitäkin vaivasi.
Yleensä banglojen tapaamisessa on keskeisin asia ruoka ei niinkään keskustelu/seurustelu.
Pojat/miehet kokkaavat yhdessä ja syövät yhdessä. Meidät on nyt vuorostaan kutsuttu erään perheen luo syömään... ja minun pitäisi kuulema yrittää käyttäytyä ja maistella kaikkea... hmm, jos chiliä on säästelty;D

Vastailempa minäkin tähän vaikka, höh, minä kokkaan yksin kotona itselleni.. Mies syö töissä tai ulkona...
Mielellään laittaisin ruokaa molemmille ja vähä passaisinki ja opettelisin tekemään hänen kotimaansa ruokiaki,oon kyllä syöny niitä, ja on hyviä :)

No me ei kyllä asutakkaan yhdessä vielä :)

Meillä tehdään kaikki yhdessä :) Usein hommat jakantuvat niin, että mies sählää sen paistamisen kanssa (minua öljy pelottaA! ;) ) ja minä teen salaatit ja muut lisukkeet. Syömme enemmän espanjalaista ruokaa, mutta kyllä suomalaistakin joskus teemme :)

Tietysti jos telkusta tulee futismatsi, minä teen ruoan, jos puolestaan minun lempisarjani, mies kokkaa minulle ;)

Meillä kumpikin tekee ruokaa sen mukaan kun nälkä yllättää. Mies pääosin intialaiset ja minä suomalaiset ruuat.
Jos on kutsuttu ystäviä syömään, tehdään yhdessä intailaista olkoot ystävät minkä maalaisia tahansa.

Olen harjoitellut muutaman intialaisen ruuan teon ja niitä teen silloin tällöin. Myös aika ratkaisee, jos aikaa on paljon voi tehdä intialaista kun sitä ei hetkessä tekaista ja jos kiiru niin suomalaiseen ruokaan kääntyy.

Mies syö päivittäin työpaikallaan suomalaisen lounaan.

omat sörsselit tehdään.

Minä teen omat ruokani, lähes päivittäin. Inhoan ruuanlaittoa!!!

Sen verta on vähän yhteistä aikaa, että usein haetaan sit roskaruokaa, et saadaan vaan olla.

Niin ja semmonen mammanpoika tuo on, että käy mamman soppakulholla harvase päivä. ja syö ulkona. joskus jopa tekee itse.