yhteentörmäys

Niin eikös se seinä kohdista samansuuruisen tukivoiman autoon, mitä vastaantuleva identtisin ominaisuuksin tuleva autokin?

Eli seinä painaa takaisin aina sillä voimalla kuin sitä painetaan. Tasapainolaki..

...tilanne impulssimomenttien kannalta!

Toisessa tapauksessa yhteen törmäävien massat ovat samaa suuruusluokkaa, mutta toisessa toinen massa (esim. kerrostalo) on kymmeniä, satoja tai tuhansia kertoja suurempi kuin sen törmääjän massa.

Ja yhteentörmäävät autot eivät koskaan törmää täysin tasaisesti, niiden painopisteet eivät ole samalla, molempien yhteisellä liikesuoralla, joten molemmat kääntyvät törmäyksen seurauksena. Eikä niiden massatkaan koskaan ole samansuuruiset. Samantyyppisetkin autot ovat yleensä eripainoisia.

Ajatteleppa "törmäyshetki" näin:

- auto törmää sinuun 60km/h nopeudella
- törmäät paikallaan olevaan autoon nopeudella 60km/h
- auto ajaa 60km/h saamaan suuntaan kuin sinä

Aika varmasti itse törmäystilanne on kaikissa tapauksissa erilainen. Eli viimeinen "törmäystilanne" olisi kaikkein mukavin vaihtoehto, eikö? :)

ajoneuvojen nopeus vaikuttaa kokonaistilanteeseen ja lopputulokseen nokkakolarissa, koska molemmat autot hoitelevat yhteenlasketun energian peltien ruttaantumisena.

Ääriesimerkkinä voit ajatella nokkakolaria, jossa toinen auto kulkee nopeudella 60 km/h ja toinen peruuttaa nopeudella (-)50 km/h. Tällöin törmäys tapahtuu vain nopeudella 10 km/h ja peltiä ei ehkä ruttaannu ollenkaan. Tästä nähdään, että molempien osapuolien nopeus on merkityksellinen vaikkakin se sitten jaetaan tasan.

Tuollaista törmäystilannetta voisi tutkiskella yksityiskohtaisestikin ja tulla erilaisiin päätelmiin, mutta noin yleisesti merkitystä on törmäävän ajoneuvon nopeudella suhteessa törmäävien osapuolten yhteiseen massakeskipisteeseen. Siten täsmälleen vastakkain esim. 60 km/h törmäävien ajoneuvojen nopeus suhteessa yhteiseen massakeskipisteeseen on tuo 60 km/h, joka piste pysyy tässä tapauksessa paikallaan. Törmäys talon seinään tai muuhun periksiantamattomaan kohteeseen on käytännössä sama asia, koska talon massa on niin paljon suurempi kuin auton massa ja lisäksi kiinnitetty alustaansa, joten yhteinen massakeskipiste ei liiku.

On kuitenkin syytä olettaa, että ajoneuvojen yhteenlasketun nopeuden mainitseminen on lähinnä tietämättömyyttä, ja tekstin tasosta kyllä näkee, jos jotain pointtia tuolla esitystavalla haetaan.

Seinään ajaessa pysähtymisaika on lyhyempi (se ei ole törmäys joka tappaa, vaan se pysähdys).

Kun kaksi autoa törmää niin autot painuvat kasaan ja pysähtymisaika on pidempi.

Otetaan esimerkki auto painaa 1600 kiloa, törmää seinään nopeudella 0,033 m/s (120 km/h)

0,033/0,02 (päättämäni pysähtymisnopeus)*1600 = 2640 newtonin voima

Esimerkki kaksi yllämainittua identtistä autoa törmää 0,017 (61,2 km/h) nopeudella toisiinsa, tällöin autojen massat lasketaan yhteen, mutta koska autot painuvat kasaan pysähtymisnopeudeksi voi laittaa vaikka 0,05 sekunttia.

0,017/0,05*3200=1088 newtonia.

Siis helpommalla pääsee, juu laskut ei ole mitään tarkkoja simulaatioita.

Nopeuden muutos kertoo totuuden. Auto törmää seinään: nopeus putoaa nollaan. Auto törmää identtiseen autoon: nopeus putoaa nollaan. Kummassakin tapauksessa nopeuden muutos on sama. Mutta esim. jos henkilöauto törmää tukkirekkaan, henkilöauto lähtee taaksepäin jollakin nopeudella, jolloin nopeuden muutos on siis suurempi. (Todellisuudessa autojen törmäyksessä autojen pellit sekoittuvat, joten törmäys on lievempi kuin seinään. Auto ikäänkuin uppoaa seinään.)

"Törmäysnopeus" siis vastaa nopeusten summaa silloin, kun toisen kappaleen nopeus ei (juurikaan) muutu. Esim. vastaan tulevan auton sinkoama kivi tuulilasiin.

Tuo klisee on kuultu satayks kertaa. Laitappa ne lehdet jonoon jossa muka noin väitetään (siis nimi, numero ja sivu), äläkä lässytä ympäripyöreitä väittämiä. Noin tyhmää viisautta ei voi keksiä muut kuin sinä.

Kumpi auto painuu enemmän kasaan(identtiset autot): Auto A on paikallaan ja Auto B ajaa 120kmh A:n nokkaan. Ja onko yhteis lytistymä sama jos A ja B ajavat kummatkin 60kmh nokatusten?

Aloitusrepliikki oli asiallinen ja kirjoittaja oli oikeassa.

Asia on yksinkertainen, kun jätetään jossittelut ja solvaukset pois:

Käsitellään tapausta jossa kappaleet kulkevat toisiaan kohti, ei "toinen vähän sivuttain..." tai "tie viettää" - sumutuksia.

Törmäävien kappaleiden yhteenlaskettu nopeus on ainoa nopeus jolla on väliä. Etumerkki otetaan tietysti huomioon ("toinen peruttaa...").

Törmäävien kappaleiden kokoonpainuminen, ennen matkustajien iskeytymistä johonkin kovaan, lasketaan yhteen.

Yhteenlaskettu nopeus ja yhteenlaskettu kokoonpainuminen määräävät hidastumisen.
Hidastuminen jakaantuu törmäävien kappaleiden massojen (käänteisessä) suhteessa.

Tämä hidastuminen määrittelee törmäyksen "tuhoisuuden matkustajille".

Eli lause: "nokkakolari kahden auton 60 km vauhdissa on sama kuin törmäisi seinään 120 km/t" on selkeästi EPÄTOSI.
Ja tästähän oli kysymys. Mitkään olosuhteiden tarkennukset eivät perusperiaatetta muuta.

Joku vaati tietoa missä väärää väitettä olisi esitetty. No esimerkiksi tässä keskustelussa.