Erosimme lopullisesti lokakuun lopussa enemmän tai vähemmän myrskyisissä tunnelmissa ja meillä on yksi 3,5 vuotias yhteinen tyttölapsi.
"Yksi" asia minua vaivaa, sillä minusta tuntuu että isän rahat kyllä kelpaa mutta isän aika lapselle ei. Meillä on yhteishuoltajuus ja muutimme erilleen kunpikin uuteen omaan, 300m päästä toisistamme. Exä muutti porukoittensa yläkertaan,yllätys. Muutimme lähekkäin jotta välttyisimme kaiken näköiseltä tulemiselta/menemiseltä/viemiseltä lähinnä lapsen suhteen.
Tyttö tällä hetkellä enemmän äidillään mutta todellakin haluan nähdä ja osallistua lapsen elämään/kasvatukseen huomattavasti enemmän. Alussa exä sanoi että saat nähdä tyttöä aina kun haluat mutta käytännössä asiat eivät mene aivan näin. Kun ero tuli ajankohtaiseksi sanoin/ehdotin että pitäisimme lasta 50/50 mutta eihän se käynyt. Nyt olemme kokeilleet seuraavaa: 1. viikolla haen tytön tarhasta to iltapäivällä ja vien sen pe aamuna mun äidille (pe on mummun päivä) 2. viikolla haen tytön to iltapäivällä tarhasta ja pe on taas mummupäivä josta haen sen itselleni taas iltapäivällä ja tyttö on mun kanssa su alkuiltaan asti.
Tämä ei mun mielestä riitä, ei mulle eikä tunnu tytöllekkään riittävän sillä kun näemme eivät kyyneleet puolin ja toisin ole kaukana. Aina kun soitan exälle/tytölle(yleensä vain tyttöön liittyvissä asioissa) sanoo tyttö että ikävä isiä, hieno fiilis tulee !
Tytöllä oli muskari syksyllä aina tiistaisin(jonka maksoin) ja ehdotin että josko vietäisiin tyttöä vuoroviikoin sinne, ei käynyt !( sittenhän se olisi sulla lähes aina, tuli kommenttina, no 2 kertaa sain pienen tappelun kautta sitten viedä)
Ehdotin muutaman kerran josko hakisin joskus tyttöä tarhasta alkuviikosta ja käytäisiin vaikka kaupassa tai leikkimässä jossaki ja muutaman tunnin päästä veisin exälle, ei ole onnistunut.
Sosiaali-ihmisillä on kanta että erossa lapsi pääsääntöisesti äidillä ja isä vain tapaava vanhempi. Ja et, lähtö kohtana tapaamisissa on tämä joka toinen viikonloppu .( mutta sit ne sanoo, pariskunnat voivat itse sopia sellaisen tapaamis kuvion kuin heille itselle sopii)
Lapsella pitää kuulemma olla yksi koti että siitä tulee tasapainoinen kaikinpuolin. Näihin seikkoihin exäkin kokoajan vetoaa. Mun järkeen ei mene se ,jos me erotaan eroan myös lapsestani ! Kyllä isän rahat kelpaa mutta isän aika lapselle ei!!!
Se on tasan varmaa että tyttö saa varmasti rakkautta (tällä hetkellä itseasiassa 4 paikassa).
Että siitä ei ole ainakaan kyse.
Tämä on kiusan tekemistä, ei muuta !
Mutta mielestäni taustalla on tämä surullisen kuuluisa raha asia. Ensinnäkin exää ja sen perhettä ottaa päähän se et tienaan lähes yhtä paljon kun se koko perhe yhteensä. (ovat koulukäymättömiä)
Toiseksi summa minkä exän vanhemmat aikoinaan antoivat(nyt kuulemma lainasivat) asunnon käsirahaksi. Nyt tälläinen summan puolikas pitäisi heille maksaa takaisin. Miksi tätä rahaa ei olla aiemmin näinä vuosina (6 v sitten)pyydetty vaan nyt pyydetään kun "asioita hoitaa" pettymys/katkeruus/kiusa ???? (asianajani sanoi ettei pidä maksaa mitään!)
Exä on kaksi kertaa sanonut tekevänsä kiusaa niin kauan kun en maksa. Kesällä se/ne (exä ja sen vanhemmat) tekivätkin kiusaa tytön avulla pari kertaa. Naurettavaa touhua ottaa lapsi pelivälineeksi. No, se että tämä perhe ei asiaa yllättäen nähnyt niin.
Exä on rauhoittunut syksyn aikana paljonkin mutta minusta tuntuu että taustalla edelleen on tämä raha asia ja jonkin asteinen kiusan teko. Exä tietää tasan tarkkaan kuin rakas tyttö minulle on.
Asiasta ei ole voinut oikeastaan keskustella.
Aikas mukavan stressin tämä asia on saanut aikaan. Vatsa ja pää vähän väliä kipeenä.
Asioita on hankaloittanut myös et olen tehnyt asuntooni remonttia tämän syksyn, samalla siinä asuen, enkä ole joka arki ilta tyttöä päässyt tapaamaan vaikka "lupa" olisi ollut ja tuntuu tämän takia et exä on tuudittautunut ajatukseen ettei minua kiinnosta nähdäkkään tyttöä kun nyt sovittuina aikoina.
Ensi viikolla olisi aika
sosiaalitoimistossa lapsensuojeluihmiselle.
Pitäisi saada sovittua tapaamisista mutta vaan arvaan, hommasta ei tule mitään. Minä ainakin haluan pitää kiinni oikeuksistani isänä, en tee todellakaan kiusaa kuten nää sen näkee. Täytynee sovittelijalla pyytää aika tai sit vien asian oikeuteen asti. En haluaisi olla vmäinen.
Paljon tuli juttua . Kommentoikaa, kiitos !
"Yksi" asia minua vaivaa, sillä minusta tuntuu että isän rahat kyllä kelpaa mutta isän aika lapselle ei. Meillä on yhteishuoltajuus ja muutimme erilleen kunpikin uuteen omaan, 300m päästä toisistamme. Exä muutti porukoittensa yläkertaan,yllätys. Muutimme lähekkäin jotta välttyisimme kaiken näköiseltä tulemiselta/menemiseltä/viemiseltä lähinnä lapsen suhteen.
Tyttö tällä hetkellä enemmän äidillään mutta todellakin haluan nähdä ja osallistua lapsen elämään/kasvatukseen huomattavasti enemmän. Alussa exä sanoi että saat nähdä tyttöä aina kun haluat mutta käytännössä asiat eivät mene aivan näin. Kun ero tuli ajankohtaiseksi sanoin/ehdotin että pitäisimme lasta 50/50 mutta eihän se käynyt. Nyt olemme kokeilleet seuraavaa: 1. viikolla haen tytön tarhasta to iltapäivällä ja vien sen pe aamuna mun äidille (pe on mummun päivä) 2. viikolla haen tytön to iltapäivällä tarhasta ja pe on taas mummupäivä josta haen sen itselleni taas iltapäivällä ja tyttö on mun kanssa su alkuiltaan asti.
Tämä ei mun mielestä riitä, ei mulle eikä tunnu tytöllekkään riittävän sillä kun näemme eivät kyyneleet puolin ja toisin ole kaukana. Aina kun soitan exälle/tytölle(yleensä vain tyttöön liittyvissä asioissa) sanoo tyttö että ikävä isiä, hieno fiilis tulee !
Tytöllä oli muskari syksyllä aina tiistaisin(jonka maksoin) ja ehdotin että josko vietäisiin tyttöä vuoroviikoin sinne, ei käynyt !( sittenhän se olisi sulla lähes aina, tuli kommenttina, no 2 kertaa sain pienen tappelun kautta sitten viedä)
Ehdotin muutaman kerran josko hakisin joskus tyttöä tarhasta alkuviikosta ja käytäisiin vaikka kaupassa tai leikkimässä jossaki ja muutaman tunnin päästä veisin exälle, ei ole onnistunut.
Sosiaali-ihmisillä on kanta että erossa lapsi pääsääntöisesti äidillä ja isä vain tapaava vanhempi. Ja et, lähtö kohtana tapaamisissa on tämä joka toinen viikonloppu .( mutta sit ne sanoo, pariskunnat voivat itse sopia sellaisen tapaamis kuvion kuin heille itselle sopii)
Lapsella pitää kuulemma olla yksi koti että siitä tulee tasapainoinen kaikinpuolin. Näihin seikkoihin exäkin kokoajan vetoaa. Mun järkeen ei mene se ,jos me erotaan eroan myös lapsestani ! Kyllä isän rahat kelpaa mutta isän aika lapselle ei!!!
Se on tasan varmaa että tyttö saa varmasti rakkautta (tällä hetkellä itseasiassa 4 paikassa).
Että siitä ei ole ainakaan kyse.
Tämä on kiusan tekemistä, ei muuta !
Mutta mielestäni taustalla on tämä surullisen kuuluisa raha asia. Ensinnäkin exää ja sen perhettä ottaa päähän se et tienaan lähes yhtä paljon kun se koko perhe yhteensä. (ovat koulukäymättömiä)
Toiseksi summa minkä exän vanhemmat aikoinaan antoivat(nyt kuulemma lainasivat) asunnon käsirahaksi. Nyt tälläinen summan puolikas pitäisi heille maksaa takaisin. Miksi tätä rahaa ei olla aiemmin näinä vuosina (6 v sitten)pyydetty vaan nyt pyydetään kun "asioita hoitaa" pettymys/katkeruus/kiusa ???? (asianajani sanoi ettei pidä maksaa mitään!)
Exä on kaksi kertaa sanonut tekevänsä kiusaa niin kauan kun en maksa. Kesällä se/ne (exä ja sen vanhemmat) tekivätkin kiusaa tytön avulla pari kertaa. Naurettavaa touhua ottaa lapsi pelivälineeksi. No, se että tämä perhe ei asiaa yllättäen nähnyt niin.
Exä on rauhoittunut syksyn aikana paljonkin mutta minusta tuntuu että taustalla edelleen on tämä raha asia ja jonkin asteinen kiusan teko. Exä tietää tasan tarkkaan kuin rakas tyttö minulle on.
Asiasta ei ole voinut oikeastaan keskustella.
Aikas mukavan stressin tämä asia on saanut aikaan. Vatsa ja pää vähän väliä kipeenä.
Asioita on hankaloittanut myös et olen tehnyt asuntooni remonttia tämän syksyn, samalla siinä asuen, enkä ole joka arki ilta tyttöä päässyt tapaamaan vaikka "lupa" olisi ollut ja tuntuu tämän takia et exä on tuudittautunut ajatukseen ettei minua kiinnosta nähdäkkään tyttöä kun nyt sovittuina aikoina.
Ensi viikolla olisi aika
sosiaalitoimistossa lapsensuojeluihmiselle.
Pitäisi saada sovittua tapaamisista mutta vaan arvaan, hommasta ei tule mitään. Minä ainakin haluan pitää kiinni oikeuksistani isänä, en tee todellakaan kiusaa kuten nää sen näkee. Täytynee sovittelijalla pyytää aika tai sit vien asian oikeuteen asti. En haluaisi olla vmäinen.
Paljon tuli juttua . Kommentoikaa, kiitos !
Vastaukset 3
Vanhimmat
että lapsesta on tullut tuollainen kiistakapula. Malta nyt vain mielesi ja sitten siellä tapaamisessa tuo esille se mitä nyt tuossa kirjoitit, että haluaisit tavata lasta useammin.
Näytä sossuille, että olet se aikuinen joka ajattelee lapsen etua.
Totta kyllä on se, että lapsen elämä pitää rauhoittaa säännölliseksi, jotta hän kokee turvallisuutta, mutta jos saisitte sovittua tietyt "extra" päivät vielä sovittujen tapaamisten päälle.
Itselläni vähän sama tilanne, minulla vain on neljä lasta. Isä pyöritelly mennen tullen lapsia. Sanonut lapsille että he voi aina tulla hänen luokseen, mutta ei sitten ole voinut sanoa, sillä ehdolla että siitä on sovittu.
Isä ei vastaa puhelimeen, ei tekstiviesteihin ja viimeksi kun kävin oventakana ehdottamassa että puhuttaisiinko niin sano että kaikki asiat kirjallisena ja lämäytti oven kiinni, että tälläistä yhteistyötä...
Isä on haukkunut minut ja minun suvun lapsille, niin että se näkyy lasten käyttäytymisessä josta psykologikin kirjoitti lausunnossaan..
Olen yrittänyt sanoa exälle, että antaisi lasten rakastaa minua niinkun minäkin annan lasten rakastaa häntä ...
Vaikka ollaankin erottu, niin lasten täytyisi saada näuttia elostaan näissäkin puitteissa...
voimia sinulle, tiedän mitä se pahimmillaan voi olla...
kiusaamiseltahan tuo vaikuttaa. mutta kun ei tiedä toisen osapuolen tunteita, ei myöskään osaa sanoa miksi hän toimii noin. joku syy siihen varmasti on. ymmärrettävää on tietysti se että hänkin haluaa lapsen paraasta, vaan ei teidä miten, ja yrittää mennä äärimmäisyydestä toiseen.
sossun käytöstä en ymmärrä. siihen ei ole perusteita. sossu ei voi ajaa lapsen "parasta" rajoittamalla lapsen kontakteja toiseen vanhempaan ilman päteviä perusteita. "tilanteen rauhoittaminen" ei oikein ole mikään peruste, kaikella kunnialla, teidän tapauksessanne vaikken sitä tarkemmin tunnekaan.
sinuna miettisin, olisiko minulla voimia ja mahdollisuutta olla lähihuoltaja. mieti sitä, ja yritä luoda uskoa itseesi. ehkä asia voisi olla niin päin, ja sinä sitten hyväksyt että exäsi tapaa lasta 50/50.
Juuri noinhan se menee, eihän isällä ole tässä maassa mitään oikeuksia. Minä naisena olen erittäin järkyttynyt tällaisesta hyvinvointi valtiossa. Mieheni ex on juuri samanlainen kuin sinun, aina silloin kun rahaa tarvitaan on mieheni ja hänen ex:änsä tytär myös mieheni lapsi. Muulloin mieheni on täysi "paska". Kyllä niin tekis mieli mennä vetämään sitä blondattua lettiä pitkin lattioita välillä. On yritetty sopia ja olla kilttejä, huudettu ja aneltu ja mitä jää käteen, aina sama paska. Ei tommosille mikään auta, ne on niin katkeria ja kateellisia ettei ne nää kuin itsensä. Mieheni ex on selvästi niin kateellinen, kun mieheni olikin se joka löysi uuden suhteen, menestyi työssä, osti oman asunnon ja piru vie sai vielä ihanan poika lapsen (akalla ukot vaihtuu, asuu vuokralla jne). Ja katkeruus senkun lisääntyi. Olen pari kertaa sanonut mieheni exälle, että olisi onnellinen, kun hänen tyttärellään on isä joka välittää lapsestaan ja on tasan joka sekunnin tapaamis viikonloppuina perheensä kanssa, ei juokse kaljoilla tms. minä en ainakaan voisi enempää pyytää, mieheni on maailman paras isä ainakin minun lapselleni. Ei muuta kuin tsemppiä, näitä pöllöpäitä suomen maassa riittää. Toivottavasti joku joskus keksii lain, missä tommoset akat saadaan ruotuun. Tsemppiä kaikille isille, jotka välittävät lapsistaan, se on rikkaus se.