"AMK on aliopisto"
"AMK on turhaa"
näitä lauseita kuulee tällä palstalla jatkuvasti. itse olen abi ja mietiskelen vaihtoehtojani. luultavasti keskitason (8) papereillani päädyn AMK:hon. alaa en tiedä. sekoan kun luen ammattinimikkeitä: jalkaterapeutti, maisemasuunnittelija.. jalkojako minun koko loppuelämäni pitäisi hoitaa? oikeen ahdistaa kun näitä nimikkeitä kattelen. amk on semmone putkilaitos, sieltä saattaa valmistua suhteellisen hyödyttömiäkin ammatteja. mitä suomi tekee kahdella sadalla estenomilla?
en halua haukkua AMK:ta. mutta onko se turhaa? kyllähän suomi tarvitsee insinöörejä ja sairaanhoitajia, mutta mitäs nämä tuhannet medianomit tekevät? tai sosionomit, ne väliinputoajat?
amis on mielestäni hyvä vaihtoehto. amk on hyödyllinen tietyillä aloilla, jotka vaativat "parempaa" koulutusta mitä amiksessa on. yliopisto on elintärkeä lääkäreille ja opettajille. mutta onhan se niin että hyvinvointivaltiosuomessa ihmiset ylikouluttautuu ja jää työttömiksi tai ei saa koulutustaan vastaavaa työtä. ja kuitenkaan niin harva haluaa putkimieheksi, jolla saa paljon parempaa palkkaa kuin oikeastaa millään (tai ainakin hyvin harvalla, ehkä lääkäri tai juristi) amk- tai yliopistopohjaisella koulutuksella.
ja pointti oli? yleistä valitusta.
AMK huono valinta?
59
10853
Vastaukset
- Kouluja käynyt
Yliopisto on niille joilla lahjat riittää, AMK:hon joudutaan jollei yliopistoon pääse. Kuten itsekin sanoit, jalkoja hoidat sitten koko loppuelämäsi. Niin yksinkertaista se koulutus sitten on.
- on...
tollasia pikkukikkelisiä elitistejä varten
- Kouluja käynyt
on... kirjoitti:
tollasia pikkukikkelisiä elitistejä varten
pikkukikkelinen elitisti kun räkäpää.
- tohtori sykerö
Kouluja käynyt kirjoitti:
pikkukikkelinen elitisti kun räkäpää.
Kaikkien päässä on räkää. Lääketieteellinen fakta. Olet siis pienikullinen räkäpää elitisti.
- Jaakkola
Nykyajan kädentaitajat (tyyliin putkimiehet ja kassaneidit) valmistuvat ammattikorkeasta. Onpahan know howta paljon, joka mahdollistaa muodollisen pätevyyden.
Ammattikorkeasta ei todellakaan valmistuta tiedemaailmaan / tutkimusmaailmaan.- Kouluja käynyt
Ooooh, kuule, kun siellä amk:ssa ei opeteta edes niitä kädentaitoja mitä valmistunut tulevassa ammatissaan tarvitsee.
Tradenomit joutuu kaupan kassalle, sen uskon, mutta amk-putkimiehellä ei riitä taitoja putkimiehen ammattiin. - Katse sitten vasta eteen päin
Putkimiehet tulee kyllä ihan rehellisesti ammattikoulusta. Kaupan kassoilta löytyy jonkin verran AMK koulutuksen saaneita, mutta ne on niitä joille ei ole riittänyt koulutusta vastaavaa työtä.
Kuka haluaa tiedemaailmaan / tutkimusmaailmaan??? Voihan se olla hienoa kun tittelinä tutkija, mutta ei se alle kahden tonnin tilipussi paljon lämmitä. - Hinari
Kouluja käynyt kirjoitti:
Ooooh, kuule, kun siellä amk:ssa ei opeteta edes niitä kädentaitoja mitä valmistunut tulevassa ammatissaan tarvitsee.
Tradenomit joutuu kaupan kassalle, sen uskon, mutta amk-putkimiehellä ei riitä taitoja putkimiehen ammattiin.Mitäkähän kouluja sinä olet sit käynyt? Työttömiä yliopistosta valmistuneita riittää nälkäjonoksi asti. Eikä palkat vastaa lähimaillekkaan valmistuneen insinöörin palkaa! Jotta eiku vaan kehumaan jollain turhalla paskakoulutuksella, millä pääsee korkeintaan opettajaksi. Yliopisto on perseestä, menkööt ne sinne jotka haahuilee muutenki jossain vitun fantasiamaailmassa, jotku sentään työtä tekee.
- 32131
Hinari kirjoitti:
Mitäkähän kouluja sinä olet sit käynyt? Työttömiä yliopistosta valmistuneita riittää nälkäjonoksi asti. Eikä palkat vastaa lähimaillekkaan valmistuneen insinöörin palkaa! Jotta eiku vaan kehumaan jollain turhalla paskakoulutuksella, millä pääsee korkeintaan opettajaksi. Yliopisto on perseestä, menkööt ne sinne jotka haahuilee muutenki jossain vitun fantasiamaailmassa, jotku sentään työtä tekee.
Noinko kovaa sua harmittaa kun et päässy sisään?!
:D:D - Trade + maisteri
32131 kirjoitti:
Noinko kovaa sua harmittaa kun et päässy sisään?!
:D:DItselläni on taskussa sekä tradenomin että maisterin paperit. Ennen kuin 32131 naureskelee yhtään enempää, hän voi yrittää saada edes yhden tutkintonsa valmiiksi.
Sisäänpääsy yliopistoon on muuten helppoa. Se ei vaadi kuin ahkeraa lukemista. Ammattikorkeakouluun sisäänpääseminen on huomattavasti vaikeampaa, varsinkin suosituimmilla aloilla sisäänpääsy on lähes mahdotonta ilman huippukeskiarvoja.
T: Koulunsa käynyt, yhä opiskeleva trade ja mejsteri - 32131
Trade + maisteri kirjoitti:
Itselläni on taskussa sekä tradenomin että maisterin paperit. Ennen kuin 32131 naureskelee yhtään enempää, hän voi yrittää saada edes yhden tutkintonsa valmiiksi.
Sisäänpääsy yliopistoon on muuten helppoa. Se ei vaadi kuin ahkeraa lukemista. Ammattikorkeakouluun sisäänpääseminen on huomattavasti vaikeampaa, varsinkin suosituimmilla aloilla sisäänpääsy on lähes mahdotonta ilman huippukeskiarvoja.
T: Koulunsa käynyt, yhä opiskeleva trade ja mejsteri"Sisäänpääsy yliopistoon on muuten helppoa. Se ei vaadi kuin ahkeraa lukemista. Ammattikorkeakouluun sisäänpääseminen on huomattavasti vaikeampaa, varsinkin suosituimmilla aloilla sisäänpääsy on lähes mahdotonta ilman huippukeskiarvoja."
En tiedä millä alalla itse opiskelet mutta harvassa ovat ne alat missä AMK:n olisi helpompi päästä sisälle kuin vastaavaan yliopistokoulutukseen. Itseasiassa ei tule mieleen yhtäkään. Olen itse opiskellut Helsingissä sekä tradenomiksi(jätin kesken) ja nyt myöhemmin kauppakorkeassa. Olen käynyt läpi hakuprosessit molempiin ja sen lisäksi 2 lukuvuotta tradenomiopintoja ja nyt 1,5 lukuvuotta HKKK:lla. Sisäänpääsyn haasteellisuudesta ei liene tarvitse sanoa mitään koska on itsestään selvää että kauppakorkeakouluun on vaikeampi päästä. Samoin koulutuksen taso on aivan eri luokkaa kuin tradenomiopintojen aikana.
Väittämässäsi ei ollut myöskään logiikkaa.
-Oletko ostanut hyvät lukiopaperisi vai saanut ne "ahkeralla lukemisella", niinkuin itse sitä nimitit. Tosin et väittänyt että sinulla itselläsi olisi ollut hyvät lukiopaperit.
Kun itsekkin lähdit arvailemaan, niin arvaan ettet ole koskaan opiskellutkaan maisteriopintoja ja tradenomiopintosikin ovat vielä kesken.
Rauhaisaa joulua kaikille,
32131 - Trade + maisteri
32131 kirjoitti:
"Sisäänpääsy yliopistoon on muuten helppoa. Se ei vaadi kuin ahkeraa lukemista. Ammattikorkeakouluun sisäänpääseminen on huomattavasti vaikeampaa, varsinkin suosituimmilla aloilla sisäänpääsy on lähes mahdotonta ilman huippukeskiarvoja."
En tiedä millä alalla itse opiskelet mutta harvassa ovat ne alat missä AMK:n olisi helpompi päästä sisälle kuin vastaavaan yliopistokoulutukseen. Itseasiassa ei tule mieleen yhtäkään. Olen itse opiskellut Helsingissä sekä tradenomiksi(jätin kesken) ja nyt myöhemmin kauppakorkeassa. Olen käynyt läpi hakuprosessit molempiin ja sen lisäksi 2 lukuvuotta tradenomiopintoja ja nyt 1,5 lukuvuotta HKKK:lla. Sisäänpääsyn haasteellisuudesta ei liene tarvitse sanoa mitään koska on itsestään selvää että kauppakorkeakouluun on vaikeampi päästä. Samoin koulutuksen taso on aivan eri luokkaa kuin tradenomiopintojen aikana.
Väittämässäsi ei ollut myöskään logiikkaa.
-Oletko ostanut hyvät lukiopaperisi vai saanut ne "ahkeralla lukemisella", niinkuin itse sitä nimitit. Tosin et väittänyt että sinulla itselläsi olisi ollut hyvät lukiopaperit.
Kun itsekkin lähdit arvailemaan, niin arvaan ettet ole koskaan opiskellutkaan maisteriopintoja ja tradenomiopintosikin ovat vielä kesken.
Rauhaisaa joulua kaikille,
32131Olen VTM ja Tradenomi. Eivätkä lukioarvosanani olleet kaksisia, sen sijaan ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa arvosanani ovat olleet erinomaisia. Lukio nyt vain sattuu olemaan pakollinen paha suomalaisen elämässä. Mitään järkisyytä sen palvomiseen ei ole.
Hyvää joulua. - Tupla-amis
Trade + maisteri kirjoitti:
Olen VTM ja Tradenomi. Eivätkä lukioarvosanani olleet kaksisia, sen sijaan ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa arvosanani ovat olleet erinomaisia. Lukio nyt vain sattuu olemaan pakollinen paha suomalaisen elämässä. Mitään järkisyytä sen palvomiseen ei ole.
Hyvää joulua.Rehellinen amis antaa ihan yhtälailla mahdollisuudet hakea ammattikorkeaan. Kuin myös yliopistoon, tosin parhaimpiin paikkoihin ne vaatii sen YO-todistuksen.
- opiskeleva opiskelija
"luultavasti keskitason (8) papereillani päädyn AMK:hon."
Yliopistoissa on yleensä pääsykokeilla paljon enemmän merkitystä kuin lukion keskiarvoilla/kirjoitusten tuloksilla.
Jos alat ajattelemaan että "päädyt" jonnekkin, siis joudut vasten tahtoasi opiskelemaan jotain mitä et haluaisi, niin vähän nyt ryhtiä hyvä mies! Tuolla asenteella et pötki elämässäsi yhtään mihinkään.
"amk on semmone putkilaitos, sieltä saattaa valmistua suhteellisen hyödyttömiäkin ammatteja."
No ihan kun ammattikouluista ja yliopistoista ei valmistuisi "turhiin" ammatteihin. Työttömistä maistereistakin on ollut aikalailla puhetta, varsinkin tuolla humanistisilla aloilla.
Lopeta valitus, etsi itsellesi mielenkiintoinen ala/ammatti, ja rupea opiskelemaan sitä, ammattikoulussa, amk:ssa tai yliopistossa. - pihalla...
"luultavasti keskitason (8) papereillani päädyn AMK:hon."
Et siis ole vielä edes yrittänyt pyrkiä minnekään.
Jos lukio on tullut käytyä vähän kieli poskessa ja vasemmalla kädellä, on y-opisto lähes ainoa vaihtoehto. Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, kun taas y-opiston vastaaviin riittää pelkkä hakemuksen lähettäminen...- fgdfgfdg
pääsykokeisiin ja myös sisään useimpiin. Olen itsekin päässyt 7 keskiarvolla ja kasihan on jo tosi hyvä. AMK:ssa on hyvää ja huonoa, mutta lopulta se on itsestä kiinni. Kyllä amk:stakin on ihan mahdollista saada hyvä ammatti.
- pihalla...
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, kun taas y-opiston vastaaviin riittää pelkkä hakemuksen lähettäminen..."
Niin, ja sitten? Silläkö homma on selvä, että pääsee pääsykokeisiin? Ja mitä tarkoitat "vastaavilla" - sitäkö, etä amk:jen ja yliopiston pääsykokeet olisivat samantasoisia, ja sisäänpääsyn todennäköisyys olisi molemmissa sama, kunhan pääkkäreihin asti selviää?
Muutenkin kirjoituksestasi saa semmoisen kuvan, että yliopistoon olisi helpompi päästä kuin AMK:uun. Alla vähän faktaa, ettet tule enää antaneeksi perättömiä neuvoja elämäänsä suunnitteleville ihmisille:
Yliopistoihin hakee n. 96% ylioppilastutkinnolla ja 4% ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla. Sisään pääsee noin kolmannes hakijoista (vuonna 2006 34,5%). Hyväksytyistä n 2,5-3% on ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla hakeneita.
AMK:uihin hakijoista n. 25% hakee ammattikoulu- ja 75% ylioppilastutkinnolla. Sisään pääsee liki joka toinen hakija (vuonna 2006 46,5%), vaikka työkkärin pakkohakijat kasvattavat hakijamaääriä. Sisään päässeistä n. 25% on ammattikoulu- ja 75% lukiopohjaisia, eli suhde on sama kuin hakijoilla.
Lähteet:
Opetushallitus: Tilastoja / Syksyllä 2006 alkanut koulutus / Yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,441,3370,3375,4751,40276
Opetushallitus: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005; sivut 103-108.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit2005.pdf
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, "
Bullshit. Kasin papereilla pääsee useimmissa AMK:uissa komiasti pääsykokeisin. Omassani se oli kutakuinkin sisään päässeiden keskiarvo. Riippuu ihan koulusta, koulutuspaikkakunnasta ja alasta. Vain suosituimpien koulujen hype-aloilla voi tehdä tiukkaa.
Miksi haluat levittää väärää tietoa? - pääsee
pihalla... kirjoitti:
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, kun taas y-opiston vastaaviin riittää pelkkä hakemuksen lähettäminen..."
Niin, ja sitten? Silläkö homma on selvä, että pääsee pääsykokeisiin? Ja mitä tarkoitat "vastaavilla" - sitäkö, etä amk:jen ja yliopiston pääsykokeet olisivat samantasoisia, ja sisäänpääsyn todennäköisyys olisi molemmissa sama, kunhan pääkkäreihin asti selviää?
Muutenkin kirjoituksestasi saa semmoisen kuvan, että yliopistoon olisi helpompi päästä kuin AMK:uun. Alla vähän faktaa, ettet tule enää antaneeksi perättömiä neuvoja elämäänsä suunnitteleville ihmisille:
Yliopistoihin hakee n. 96% ylioppilastutkinnolla ja 4% ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla. Sisään pääsee noin kolmannes hakijoista (vuonna 2006 34,5%). Hyväksytyistä n 2,5-3% on ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla hakeneita.
AMK:uihin hakijoista n. 25% hakee ammattikoulu- ja 75% ylioppilastutkinnolla. Sisään pääsee liki joka toinen hakija (vuonna 2006 46,5%), vaikka työkkärin pakkohakijat kasvattavat hakijamaääriä. Sisään päässeistä n. 25% on ammattikoulu- ja 75% lukiopohjaisia, eli suhde on sama kuin hakijoilla.
Lähteet:
Opetushallitus: Tilastoja / Syksyllä 2006 alkanut koulutus / Yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,441,3370,3375,4751,40276
Opetushallitus: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005; sivut 103-108.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit2005.pdf
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, "
Bullshit. Kasin papereilla pääsee useimmissa AMK:uissa komiasti pääsykokeisin. Omassani se oli kutakuinkin sisään päässeiden keskiarvo. Riippuu ihan koulusta, koulutuspaikkakunnasta ja alasta. Vain suosituimpien koulujen hype-aloilla voi tehdä tiukkaa.
Miksi haluat levittää väärää tietoa?Kasin papereilla pääsee useimpiin ammattikorkeakouluihin pääsykokeisiin. Sisäänpääsy onkin sitten täysin eri asia.
- Sisällä
pihalla... kirjoitti:
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, kun taas y-opiston vastaaviin riittää pelkkä hakemuksen lähettäminen..."
Niin, ja sitten? Silläkö homma on selvä, että pääsee pääsykokeisiin? Ja mitä tarkoitat "vastaavilla" - sitäkö, etä amk:jen ja yliopiston pääsykokeet olisivat samantasoisia, ja sisäänpääsyn todennäköisyys olisi molemmissa sama, kunhan pääkkäreihin asti selviää?
Muutenkin kirjoituksestasi saa semmoisen kuvan, että yliopistoon olisi helpompi päästä kuin AMK:uun. Alla vähän faktaa, ettet tule enää antaneeksi perättömiä neuvoja elämäänsä suunnitteleville ihmisille:
Yliopistoihin hakee n. 96% ylioppilastutkinnolla ja 4% ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla. Sisään pääsee noin kolmannes hakijoista (vuonna 2006 34,5%). Hyväksytyistä n 2,5-3% on ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla hakeneita.
AMK:uihin hakijoista n. 25% hakee ammattikoulu- ja 75% ylioppilastutkinnolla. Sisään pääsee liki joka toinen hakija (vuonna 2006 46,5%), vaikka työkkärin pakkohakijat kasvattavat hakijamaääriä. Sisään päässeistä n. 25% on ammattikoulu- ja 75% lukiopohjaisia, eli suhde on sama kuin hakijoilla.
Lähteet:
Opetushallitus: Tilastoja / Syksyllä 2006 alkanut koulutus / Yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,441,3370,3375,4751,40276
Opetushallitus: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005; sivut 103-108.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit2005.pdf
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, "
Bullshit. Kasin papereilla pääsee useimmissa AMK:uissa komiasti pääsykokeisin. Omassani se oli kutakuinkin sisään päässeiden keskiarvo. Riippuu ihan koulusta, koulutuspaikkakunnasta ja alasta. Vain suosituimpien koulujen hype-aloilla voi tehdä tiukkaa.
Miksi haluat levittää väärää tietoa?"Miksi haluat levittää väärää tietoa?"
Väärää tietoa mistä? Missä kohtaa? Karkasikohan nyt hieman mopo käsistä…
Itse vietän välivuotta -> makaan sohvalla ja syljeskelen kattoon ;) Mutta mitä tuossa viime keväänä tuli muutamaa koulukaveria seurattua niin… Hakivat ammattikorkeisiin x, aloille x., en jaksa muistaa mihin. Kukaan ei saanut kutsua pääsykokeisiin (keskiarvot 8 paikkeilla) joten tänä keväänä ei auta kuin tankata y-opiston pääsykokeisiin... - jäin myös
Sisällä kirjoitti:
"Miksi haluat levittää väärää tietoa?"
Väärää tietoa mistä? Missä kohtaa? Karkasikohan nyt hieman mopo käsistä…
Itse vietän välivuotta -> makaan sohvalla ja syljeskelen kattoon ;) Mutta mitä tuossa viime keväänä tuli muutamaa koulukaveria seurattua niin… Hakivat ammattikorkeisiin x, aloille x., en jaksa muistaa mihin. Kukaan ei saanut kutsua pääsykokeisiin (keskiarvot 8 paikkeilla) joten tänä keväänä ei auta kuin tankata y-opiston pääsykokeisiin...minä - en saanut kutsua edes pääsykokeeseen. Keskiarvo on 7.8.
- tunde
pihalla... kirjoitti:
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, kun taas y-opiston vastaaviin riittää pelkkä hakemuksen lähettäminen..."
Niin, ja sitten? Silläkö homma on selvä, että pääsee pääsykokeisiin? Ja mitä tarkoitat "vastaavilla" - sitäkö, etä amk:jen ja yliopiston pääsykokeet olisivat samantasoisia, ja sisäänpääsyn todennäköisyys olisi molemmissa sama, kunhan pääkkäreihin asti selviää?
Muutenkin kirjoituksestasi saa semmoisen kuvan, että yliopistoon olisi helpompi päästä kuin AMK:uun. Alla vähän faktaa, ettet tule enää antaneeksi perättömiä neuvoja elämäänsä suunnitteleville ihmisille:
Yliopistoihin hakee n. 96% ylioppilastutkinnolla ja 4% ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla. Sisään pääsee noin kolmannes hakijoista (vuonna 2006 34,5%). Hyväksytyistä n 2,5-3% on ammattikoulu- tai amk-tutkinnolla hakeneita.
AMK:uihin hakijoista n. 25% hakee ammattikoulu- ja 75% ylioppilastutkinnolla. Sisään pääsee liki joka toinen hakija (vuonna 2006 46,5%), vaikka työkkärin pakkohakijat kasvattavat hakijamaääriä. Sisään päässeistä n. 25% on ammattikoulu- ja 75% lukiopohjaisia, eli suhde on sama kuin hakijoilla.
Lähteet:
Opetushallitus: Tilastoja / Syksyllä 2006 alkanut koulutus / Yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,441,3370,3375,4751,40276
Opetushallitus: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2005; sivut 103-108.
http://www.oph.fi/info/tilastot/Indikaattorit2005.pdf
"Noilla keskitason papereilla tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin, "
Bullshit. Kasin papereilla pääsee useimmissa AMK:uissa komiasti pääsykokeisin. Omassani se oli kutakuinkin sisään päässeiden keskiarvo. Riippuu ihan koulusta, koulutuspaikkakunnasta ja alasta. Vain suosituimpien koulujen hype-aloilla voi tehdä tiukkaa.
Miksi haluat levittää väärää tietoa?kaveri haki tekniikalle ja liikenteelle AMK:hon, ei päässyt sisään. Sen sisään pääsi teknilliseen yliopistoon kevyesti... Näinkin voi siis käydä vaikka lieneekin harvinaista.
- opiskeleva opiskelija
tunde kirjoitti:
kaveri haki tekniikalle ja liikenteelle AMK:hon, ei päässyt sisään. Sen sisään pääsi teknilliseen yliopistoon kevyesti... Näinkin voi siis käydä vaikka lieneekin harvinaista.
Keskimäärin yliopistoon on vaikeampi päästä, mutta ei sitäkään voi yleistää. Se riippuu niin paljon alasta ja kaupungista.
Esimerkki: Avovaimoni haki useille linjoille yliopistoon ja ammattikorkeaan.
Hänet hyväksyttiin yhtä paikkaa lukuunottamatta kaikkiin yliopistolinjoille mihin hän haki.
Ammattikorkeaan hänet hyväksyttiin vain yhdelle linjalle.
Että näinkin voi tosiaan käydä, eikä se nyt niin hirveän harvinaista ole. Yliopistoon hakiessa se pääsykoe voi vaikuttaa kaikista eniten, ammattikorkeassa taas voidaan katsoa enemmän lukion/amiksen koulumenestystä. - ...pihalla?
Sisällä kirjoitti:
"Miksi haluat levittää väärää tietoa?"
Väärää tietoa mistä? Missä kohtaa? Karkasikohan nyt hieman mopo käsistä…
Itse vietän välivuotta -> makaan sohvalla ja syljeskelen kattoon ;) Mutta mitä tuossa viime keväänä tuli muutamaa koulukaveria seurattua niin… Hakivat ammattikorkeisiin x, aloille x., en jaksa muistaa mihin. Kukaan ei saanut kutsua pääsykokeisiin (keskiarvot 8 paikkeilla) joten tänä keväänä ei auta kuin tankata y-opiston pääsykokeisiin..."Väärää tietoa mistä? Missä kohtaa?"
Jos olet sama joka väitti, että "Noilla keskitason papereilla [8] tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin", niin puhuit kyllä ihan sitä ihtiään.
Vilkaisepa tuolta:
Opetushallitus / Ammattikorkeakoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet / Syksyllä 2006 alkanut koulutus / Alimmat hyväksymispistemäärät, nuorten suomen- ja ruotsinkielinen koulutus
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,441,3370,3382,4041,40154
Esim.
EVTEK, Myyrmäki/Automaatiotekniikan koulutusohjelma (koodi 0233/144), Aloituspaikkoja 60, hakijoita 59, sisään otettu 58. Ylioppilaita hakenut 34, otettu 45.
EVTEK, Myyrmäki/Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan ko. (0233/964): Aloituspaikkoja 35, hakijoita 39, sisään 35. Yloppilaita hakenut 30, sisään 32.
STADIA/Kone- ja tuotantotekniikan ko. (0101/084), yo-kiintiö: Aloituspaikkoja 135, hakijoita 150, sisään 135. Ylioppilaita hakenut 106, sisään 112.
LAUREA, Porvoo/Hoitotyön sv. (0347/130): Aloituspaikkoja 40, hakijoita 28, sisään 40.
LAUREA, Lohja/Liiketalouden ko. (0346/058): Aloituspaikkoja 120, hakijoita 63, sisään 88.
Ja näin siis pääkaupunkiseudullakin. Periferiassa onkin sitten meininki jo tämmöistä:
EKAMK/Tuotantotalouden koulutusohjelma (1230/019): Aloituspaikkoja 33, hakijoita 12, sisään 14.
SEAMK/Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon ko. (1749/036): Aloituspaikkoja 110, hakijoita 45, sisään 74.
Että semmottis. Siinä muutama esimerkki - noitahan riittää. Joillekin Ruuhka-Suomen ja etenkin pääkaupunkiseuden amkkien suosikkialoille on vaikea päästä, joillekin aloille ei sielläkään - ja osassa Suomea ei saada edes toissijaisilla hakijoilla täydentämällä kaikkia aloituspaikkoja täytettyä.
Suomessa valmistuu vuosittain n. 35 000 uutta ylioppilasta. Niistä yliopistot ottavat osansa, ammattikoulut samoin, ja osa ei lähde lainkaan opiskelemaan (ainakaan heti). Ammattikorkeakouluihin hyväksytään vuosittain n. 42 000 hakijaa, joista 36 000 ottaa paikan vastaan. Kohta on syöty jo kaikki vanhatkin ylioppilaat ja kaikki halukkaat ammattikoulun käyneet, ja hakijoita täytyy varmaan ruveta tuomaan ulkomailta lisää, jotta amk:t saadaan pidettyä leivässä. Ja sinun mukaasi ammattikorkeakouluun ei pääse (edes pääsykokeisiin) lukion kasin keskiarvolla. Daaaaaaa!
Kun väitit...
- koulua ja linjaa yksilöimättä, ja tietämättä minne päin Suomea ja mitä alaa ap. haluaisi opiskelemaan
- otoksena pari kaveriasi - versus 42 000 aloituspaikkaa, joista 6000:tta ei edes huoli se, jolle sitä ensimmäisenä tarjotaan
...yleistäen, että amkin pääsykokeisiinkaan ei pääse lukion kasin keskiarvolla - niin ihanko sinä tosissasi väität, että jaoit sieltä sohvalta oikeaa tietoa? - todella paljon
...pihalla? kirjoitti:
"Väärää tietoa mistä? Missä kohtaa?"
Jos olet sama joka väitti, että "Noilla keskitason papereilla [8] tuskin pääset edes amk:n pääsykokeisiin", niin puhuit kyllä ihan sitä ihtiään.
Vilkaisepa tuolta:
Opetushallitus / Ammattikorkeakoulutukseen hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet / Syksyllä 2006 alkanut koulutus / Alimmat hyväksymispistemäärät, nuorten suomen- ja ruotsinkielinen koulutus
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,441,3370,3382,4041,40154
Esim.
EVTEK, Myyrmäki/Automaatiotekniikan koulutusohjelma (koodi 0233/144), Aloituspaikkoja 60, hakijoita 59, sisään otettu 58. Ylioppilaita hakenut 34, otettu 45.
EVTEK, Myyrmäki/Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan ko. (0233/964): Aloituspaikkoja 35, hakijoita 39, sisään 35. Yloppilaita hakenut 30, sisään 32.
STADIA/Kone- ja tuotantotekniikan ko. (0101/084), yo-kiintiö: Aloituspaikkoja 135, hakijoita 150, sisään 135. Ylioppilaita hakenut 106, sisään 112.
LAUREA, Porvoo/Hoitotyön sv. (0347/130): Aloituspaikkoja 40, hakijoita 28, sisään 40.
LAUREA, Lohja/Liiketalouden ko. (0346/058): Aloituspaikkoja 120, hakijoita 63, sisään 88.
Ja näin siis pääkaupunkiseudullakin. Periferiassa onkin sitten meininki jo tämmöistä:
EKAMK/Tuotantotalouden koulutusohjelma (1230/019): Aloituspaikkoja 33, hakijoita 12, sisään 14.
SEAMK/Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon ko. (1749/036): Aloituspaikkoja 110, hakijoita 45, sisään 74.
Että semmottis. Siinä muutama esimerkki - noitahan riittää. Joillekin Ruuhka-Suomen ja etenkin pääkaupunkiseuden amkkien suosikkialoille on vaikea päästä, joillekin aloille ei sielläkään - ja osassa Suomea ei saada edes toissijaisilla hakijoilla täydentämällä kaikkia aloituspaikkoja täytettyä.
Suomessa valmistuu vuosittain n. 35 000 uutta ylioppilasta. Niistä yliopistot ottavat osansa, ammattikoulut samoin, ja osa ei lähde lainkaan opiskelemaan (ainakaan heti). Ammattikorkeakouluihin hyväksytään vuosittain n. 42 000 hakijaa, joista 36 000 ottaa paikan vastaan. Kohta on syöty jo kaikki vanhatkin ylioppilaat ja kaikki halukkaat ammattikoulun käyneet, ja hakijoita täytyy varmaan ruveta tuomaan ulkomailta lisää, jotta amk:t saadaan pidettyä leivässä. Ja sinun mukaasi ammattikorkeakouluun ei pääse (edes pääsykokeisiin) lukion kasin keskiarvolla. Daaaaaaa!
Kun väitit...
- koulua ja linjaa yksilöimättä, ja tietämättä minne päin Suomea ja mitä alaa ap. haluaisi opiskelemaan
- otoksena pari kaveriasi - versus 42 000 aloituspaikkaa, joista 6000:tta ei edes huoli se, jolle sitä ensimmäisenä tarjotaan
...yleistäen, että amkin pääsykokeisiinkaan ei pääse lukion kasin keskiarvolla - niin ihanko sinä tosissasi väität, että jaoit sieltä sohvalta oikeaa tietoa?mille alalle ja mihin kouluun on hakemassa! Typerää vetää esimerkiksi joitain epäsuosittuja aloja, joille ei riitä kiinnostusta. Suosituimmille aloille on satoja hakijoita, joten papereiden on oltava keskivertoa paremmat, jotta pääsisi edes pääsykokeeseen. Nimim. kokemusta on.
- tuo
opiskeleva opiskelija kirjoitti:
Keskimäärin yliopistoon on vaikeampi päästä, mutta ei sitäkään voi yleistää. Se riippuu niin paljon alasta ja kaupungista.
Esimerkki: Avovaimoni haki useille linjoille yliopistoon ja ammattikorkeaan.
Hänet hyväksyttiin yhtä paikkaa lukuunottamatta kaikkiin yliopistolinjoille mihin hän haki.
Ammattikorkeaan hänet hyväksyttiin vain yhdelle linjalle.
Että näinkin voi tosiaan käydä, eikä se nyt niin hirveän harvinaista ole. Yliopistoon hakiessa se pääsykoe voi vaikuttaa kaikista eniten, ammattikorkeassa taas voidaan katsoa enemmän lukion/amiksen koulumenestystä.piti nyt ihan kommentoida...
Se että pääsee yliopistoon ja ei AMK niin on aivan yleistä.
...ja enempää en jaksakkaan tänne _todella_ p...askalle foorumille kirjoittaa...
täältä ei tod. kenenkään kannata hakea tietoa mihinkään opiskeluun liittyvään - pyy
opiskeleva opiskelija kirjoitti:
Keskimäärin yliopistoon on vaikeampi päästä, mutta ei sitäkään voi yleistää. Se riippuu niin paljon alasta ja kaupungista.
Esimerkki: Avovaimoni haki useille linjoille yliopistoon ja ammattikorkeaan.
Hänet hyväksyttiin yhtä paikkaa lukuunottamatta kaikkiin yliopistolinjoille mihin hän haki.
Ammattikorkeaan hänet hyväksyttiin vain yhdelle linjalle.
Että näinkin voi tosiaan käydä, eikä se nyt niin hirveän harvinaista ole. Yliopistoon hakiessa se pääsykoe voi vaikuttaa kaikista eniten, ammattikorkeassa taas voidaan katsoa enemmän lukion/amiksen koulumenestystä.Eipä tarvitse pohtia, kumpaan avokkisi haki tosissaan.
Kumpaan hän muuten meni? - opiskeleva opiskelija
pyy kirjoitti:
Eipä tarvitse pohtia, kumpaan avokkisi haki tosissaan.
Kumpaan hän muuten meni?"Eipä tarvitse pohtia, kumpaan avokkisi haki tosissaan."
Ei niin, nimittäin kaikkiin paikkoihin hän haki tosissaan. Yliopistoon hän sitten meni, kun ei se yksi avautunut amk-paikka häntä pahemmin kiinnostanut (pakkohaku = on haettava vähintään 3 amk-koulutusohjelmaan, että saisi tukia jos yksikään opiskelupaikka ei aukeaisi). Olisihan hän voinut vetää amk:n pääsykokeet päin metsiä, mutta mielummin hän opiskelee edes jotain kuin lusmuilee kotona tekemättä mitään. Yliopistossa oli sitten se linja, mille hän eniten halusi (ja sinne pääsi).
Onko se tosiaan noin vaikea uskoa että joihinkin ammattikorkeisiin on huomattavasti vaikeampi päästä kuin yliopistoon?
- ihmettä
suoraan sanottuna:
tämän keskustelupalstan mielipiteille ei kannata antaa mitään arvoa... AMK haukkujat eivät 90% tapauksissa tiedä asiasta mitään. Ja kasvattavat virtuaalikulliaan ylistämällä vain yo:a.
Ja noita "amk haisee" kirjotuksia tänne tulee vain kun ihmiset jaksaa vastailla niihin.
AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit. Sama juttu Yo:ssa, kyllä senkin voi mennä aivan lusmuna läpi...
Ja mitä tulee tentteihin: Itse molempia tehneenä voin sanoa (siis tietenkin omalle kohdalle osuneista tenteistä), että AMKssa usein oli paljon yksityiskohtasempia kokeita kuin yliopistossa...- Hjalliksela
Itse opiskellut sekä ammattikorkeassa, että yliopistossa.
Ainakin tekniikan puolella yliopistokoulutus vaativampaa ja laadukkaampaa. Tämänhän ei automaattisesti päde kuitenkaan joka alaan? - jepjep.
Hjalliksela kirjoitti:
Itse opiskellut sekä ammattikorkeassa, että yliopistossa.
Ainakin tekniikan puolella yliopistokoulutus vaativampaa ja laadukkaampaa. Tämänhän ei automaattisesti päde kuitenkaan joka alaan?njoo... sehän on vähän insenjöörin "täydennyskoulutus" toi dippi-inssi... joten ihmehän se olisi jos ei se vaativampaa olisi!
- etsilleen
"AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit"
Yllä oleva riippuu täysin yksilön kyvyistä. En sanoisi töiden tekemiseksi sitä, että katsoo ensimmäistä kertaa tenttimatskut päivää ennen tenttiä, muutoin täysin panostamatta koko aiheeseen. Keskiarvo on 4,75.
Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala on ainakin aivan liian helppoa. - näin...
etsilleen kirjoitti:
"AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit"
Yllä oleva riippuu täysin yksilön kyvyistä. En sanoisi töiden tekemiseksi sitä, että katsoo ensimmäistä kertaa tenttimatskut päivää ennen tenttiä, muutoin täysin panostamatta koko aiheeseen. Keskiarvo on 4,75.
Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala on ainakin aivan liian helppoa.No olkoon oppilaitos mikä vain, kaikki riippuu yksilön kyvyistä.
Joka paikassa on niitä jotka saavat tankattua lyhytkestoseen muistiin tarvittavat tiedot koetta edeltävänä päivänä.
Että en tiedä onko toi hyvä syy oppilaitoksen vaihtoon :) - 412142421
näin... kirjoitti:
No olkoon oppilaitos mikä vain, kaikki riippuu yksilön kyvyistä.
Joka paikassa on niitä jotka saavat tankattua lyhytkestoseen muistiin tarvittavat tiedot koetta edeltävänä päivänä.
Että en tiedä onko toi hyvä syy oppilaitoksen vaihtoon :)"Joka paikassa on niitä jotka saavat tankattua lyhytkestoseen muistiin tarvittavat tiedot koetta edeltävänä päivänä."
Mitäs jos tenttialue on n.1500s ja täytyy tehdä täysipäiväisesti 2viikkoa töitä että pääsee siitä läpi? - 14241
Mitä alaa opiskelet?
Ainakin omalla kohdallani AMK:ssa tehtiin paljon projekti töitä ja ryhmätenttejä ja "normi-tentit" olivat läpihuutojuttuja siinä mielessä että yleistiedolla sai aina sen ykkösen.
Yliopistolla tentin läpäisee keskimäärin n. 50% ja viikon lukeminenkaan ei yleensä riitä läpi pääsemiseen.
Ihan asiallinen oli tämä kysymykseni sitten. - fsadsfdasfadsf
etsilleen kirjoitti:
"AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit"
Yllä oleva riippuu täysin yksilön kyvyistä. En sanoisi töiden tekemiseksi sitä, että katsoo ensimmäistä kertaa tenttimatskut päivää ennen tenttiä, muutoin täysin panostamatta koko aiheeseen. Keskiarvo on 4,75.
Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala on ainakin aivan liian helppoa.Viestissäsi oudoksuttaa pari juttua:
Melko harvalla on niin hyvä muisti, että pystyy opettelemaan asiat päivää ennen koetta. Kyllä näitäkin varmaan löytyy, mutta ei kovin montaa Suomesta. Tietty jos olet ensimmäisen vuoden opiskelija ja puhut jostain fysiikka ja matikka ykkösestä joita olet lukenut jo lukiossa pitkänä, sekä jostain tietokoneen perukäytön alkeiskurssista, niin eipä nuo hyvät arvosanat kuitenkaan ihan päivän opiskelulla ole tulleet.
Sitten ihmettelen myös sitä, että eikö teillä ole ollut labroja, projekteja ym...? Niihin menee väkisin aikaa ja varsinkin projekteissa joutuu nyt oikeasti tekemään aika paljonkin jos haluaa hyvät numerot saada.
Sitten mietin myös sitä, että oletko valinnut koulun sen vaativuuden perusteella? Että ei väliä miksi valmistuu, kunhan on tarpeeksi vaativaa? Miksi et sitten mennyt suoraan yliopistoon, en ainakaan usko että se vaikeuksia olisi tuottanut? Useimmat vaan valitsee sen koulunsa sillä perusteella, että saisi tulevaisuudessa sen haluamansa ammatin.
Mutta joo, eipä tässä muuta. - Myös molemmissa opiskellut
Hjalliksela kirjoitti:
Itse opiskellut sekä ammattikorkeassa, että yliopistossa.
Ainakin tekniikan puolella yliopistokoulutus vaativampaa ja laadukkaampaa. Tämänhän ei automaattisesti päde kuitenkaan joka alaan?Sama juttu laboratorioanalyytikon (AMK) ja FM-kemistin koulutusten välillä. Vaativuus ja laatu aivan toista luokkaa yliopistossa.
- ei ollut
14241 kirjoitti:
Mitä alaa opiskelet?
Ainakin omalla kohdallani AMK:ssa tehtiin paljon projekti töitä ja ryhmätenttejä ja "normi-tentit" olivat läpihuutojuttuja siinä mielessä että yleistiedolla sai aina sen ykkösen.
Yliopistolla tentin läpäisee keskimäärin n. 50% ja viikon lukeminenkaan ei yleensä riitä läpi pääsemiseen.
Ihan asiallinen oli tämä kysymykseni sitten....siitä varmaankaan kyse...jos ykköseen tyytyy niin hyvä sitten
- Myös molemmissa opiskellut
"---AMKssa usein oli paljon yksityiskohtasempia kokeita kuin yliopistossa..."
Itsekin molemmissa opiskelleena huomasin saman. Sillä teorian pintarääpimisellä, mitä AMK:ssa harrastettiin, ei mitään yleisnäkemystä tai tietojen soveltamista vaativia tenttejä olisi kyllä voinutkaan pitää, vaan piti kysellä nippeleitä. Niitä semmoisia ulkoaopeteltavia, jotka sitten unohtuvat nopeasti, kun ne eivät kytkeydy mihinkään isompaan kuvaan. - hallooota
412142421 kirjoitti:
"Joka paikassa on niitä jotka saavat tankattua lyhytkestoseen muistiin tarvittavat tiedot koetta edeltävänä päivänä."
Mitäs jos tenttialue on n.1500s ja täytyy tehdä täysipäiväisesti 2viikkoa töitä että pääsee siitä läpi?ei ehkä ole tarkoitus lukea tuota "edellisenä päivänä" täysin kirjaimellisesti..
- etsilleen
fsadsfdasfadsf kirjoitti:
Viestissäsi oudoksuttaa pari juttua:
Melko harvalla on niin hyvä muisti, että pystyy opettelemaan asiat päivää ennen koetta. Kyllä näitäkin varmaan löytyy, mutta ei kovin montaa Suomesta. Tietty jos olet ensimmäisen vuoden opiskelija ja puhut jostain fysiikka ja matikka ykkösestä joita olet lukenut jo lukiossa pitkänä, sekä jostain tietokoneen perukäytön alkeiskurssista, niin eipä nuo hyvät arvosanat kuitenkaan ihan päivän opiskelulla ole tulleet.
Sitten ihmettelen myös sitä, että eikö teillä ole ollut labroja, projekteja ym...? Niihin menee väkisin aikaa ja varsinkin projekteissa joutuu nyt oikeasti tekemään aika paljonkin jos haluaa hyvät numerot saada.
Sitten mietin myös sitä, että oletko valinnut koulun sen vaativuuden perusteella? Että ei väliä miksi valmistuu, kunhan on tarpeeksi vaativaa? Miksi et sitten mennyt suoraan yliopistoon, en ainakaan usko että se vaikeuksia olisi tuottanut? Useimmat vaan valitsee sen koulunsa sillä perusteella, että saisi tulevaisuudessa sen haluamansa ammatin.
Mutta joo, eipä tässä muuta.Minulla on hyvä lukutekniikka ja paljon loogista päättelykykyä, joten onnistuu. Tekniikan alalla varsinkin pystyy pääsemään todella helpolla, jos kykenee vetämään koetilanteessakn vastaukset päättelemällä. Looginen päättelykyky auttaa myös todella paljon ohjelmoinnissa; näkee ja oppii syntaksit helposti ja kykenee suunnittelemaan toimivaa -ja järkevää- koodia. Minusta tässä ei ole mitään ihmeellistä.
AMK:n projektit ja labrat ovat mielestäni "projekteja" ja "labroja", jotka voi tehdä pääasiassa vasemmalla kädellä, eritoten, kun on vähän alan työkokemusta takana. Näihin AMK-labroihin ja projekteihin olen kuluttanut max. yhden illan/harjoite. Eh.. taisi olla kaksi projektia, mihin piti tärvätä kolme päivää (50 sivun tutkielmia).
Ei, en ole ensimmäisen vuoden opiskelija. Viimeisiä kursseja viedään ja inssityö on pian valmis.
Onko joku niin typerä, että valitsee opiskelupaikkansa sen vaativuuden perusteella, eikä henkilökohtaisen mielenkiintonsa pohjalta?
Erehdyin menemään AMK:uun, koska luulin sen olevan haastavampi ja haluamaani yliopistoon ja koulutusohjelmaan on erittäin vaikea päästä. AMK ei ollut haastavaa, eikä AMK:sta saa riittävän syvällistä tietoa ja opetusta, jotta olisin tyytyväinen. Pikemminkin perin syvälle menemistä vältetään, jotta ei mennä ohi AMK-tason -ja pidetään kaikki opetuksessa mukana. Jatkan yliopistossa edelleenkin samalla alalla. En välttämättä juuri haluamassani paikassa, mutta jossain toisessa sitten. - vika vuosi
etsilleen kirjoitti:
"AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit"
Yllä oleva riippuu täysin yksilön kyvyistä. En sanoisi töiden tekemiseksi sitä, että katsoo ensimmäistä kertaa tenttimatskut päivää ennen tenttiä, muutoin täysin panostamatta koko aiheeseen. Keskiarvo on 4,75.
Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala on ainakin aivan liian helppoa.Opiskelen AMk:ssa sairaanhoitajaksi viimeistä vuotta. Useimmat tentit ovat tosiaan olleet läpihuutojuttuja ja käden taitoja ei opeteta oikeastaan lainkaan.
Sen sijaan mielettömän työläitä esseitä on saanut vääntää jatkuvasti, ainoa mitä käytännössä olen oppinut kolmen vuoden aikana on kirjoittaminen.
Lääketieteen puolella olisi vaikka kuinka paljon ja vaativaa opittavaa, mutta niitä kun ei opeteta, se on näes vaan pelkkää hoitotiedettä mitä sairaanhoitajat saa osata. Ja se on yhtä tyhjän kanssa. - Matikanope
etsilleen kirjoitti:
"AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit"
Yllä oleva riippuu täysin yksilön kyvyistä. En sanoisi töiden tekemiseksi sitä, että katsoo ensimmäistä kertaa tenttimatskut päivää ennen tenttiä, muutoin täysin panostamatta koko aiheeseen. Keskiarvo on 4,75.
Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala on ainakin aivan liian helppoa.Jos hallitset hyvin lukion matikan ja fyssan, pystyt suorittamaan monia insinööriopintojen 1.vuoden kursseja luultavasti aika vähäisellä panostuksella, kuten itsekin kuvasit. Veikkaan, että opintojen edetessä joudut tekemään reilusti enemmän töitä, vaikka olisit kuinka kyvykäs - ainakin, jos mielit saada hyviä arvosanoja.
Tätähän ei opettajan pitäisi tunnustaa, mutta kyllä niitä kursseja tuli joskus suoritettua siellä yliopistollakin tenttiä edeltävän illan/yön aikana - arvosana tuppasi kuitenkin silloin olemaan heikohko. - etsilleen
Matikanope kirjoitti:
Jos hallitset hyvin lukion matikan ja fyssan, pystyt suorittamaan monia insinööriopintojen 1.vuoden kursseja luultavasti aika vähäisellä panostuksella, kuten itsekin kuvasit. Veikkaan, että opintojen edetessä joudut tekemään reilusti enemmän töitä, vaikka olisit kuinka kyvykäs - ainakin, jos mielit saada hyviä arvosanoja.
Tätähän ei opettajan pitäisi tunnustaa, mutta kyllä niitä kursseja tuli joskus suoritettua siellä yliopistollakin tenttiä edeltävän illan/yön aikana - arvosana tuppasi kuitenkin silloin olemaan heikohko.Mutta todellakin opiskelen jo viimeisiä kursseja. Enää on viisi kurssia jäljellä ja tällä hetkellä yli 75% arvosanoista on vitosia.
Se lieneekin yksi AMK:n ja yliopiston ero: AMK:ssa saa hyvän arvosanan yhden illan lukemisella / pikatuotetulla harjoitelmalla, mutta yliopistossa ei.
Sikäli tosin olet oikeassa, että opiskelu haasteellistuu ensimmäisen vuoden jälkeen -mutta ei riittäväsi, että siihen tarvitsisi panostaa. - Matikanope
etsilleen kirjoitti:
Mutta todellakin opiskelen jo viimeisiä kursseja. Enää on viisi kurssia jäljellä ja tällä hetkellä yli 75% arvosanoista on vitosia.
Se lieneekin yksi AMK:n ja yliopiston ero: AMK:ssa saa hyvän arvosanan yhden illan lukemisella / pikatuotetulla harjoitelmalla, mutta yliopistossa ei.
Sikäli tosin olet oikeassa, että opiskelu haasteellistuu ensimmäisen vuoden jälkeen -mutta ei riittäväsi, että siihen tarvitsisi panostaa."Sikäli tosin olet oikeassa, että opiskelu haasteellistuu ensimmäisen vuoden jälkeen -mutta ei riittäväsi, että siihen tarvitsisi panostaa."
Ok, taidanpa varmuuden vuoksi hieman kiristää ruuvia, etteivät ainakaan omat opiskelijani esitä tuollaisia kommentteja. Opiskelijoiden tasoerot ovat tietysti ongelma, mutta lähtökohta pitäisi olla, että perusasiat opetetaan myös heikoimmille ja niillä saisi sen ykkösen, mutta viitosen saadakseen tulisi osata jo aika paljon - asioita, jotka oppiakseen on nähtävä jonkin verran vaivaa. - Tottakai
Myös molemmissa opiskellut kirjoitti:
Sama juttu laboratorioanalyytikon (AMK) ja FM-kemistin koulutusten välillä. Vaativuus ja laatu aivan toista luokkaa yliopistossa.
Lienee itsestään selvyys että maisterin ja laboratorioanalyytikon välillä on vaativuuseroja. Näin pitääkin olla!
Oikea vertaus olisi ollut kandi. - Jeojep
etsilleen kirjoitti:
"AMK:ssa joutuu tekemään töitä jos haluaa hyvät paperit"
Yllä oleva riippuu täysin yksilön kyvyistä. En sanoisi töiden tekemiseksi sitä, että katsoo ensimmäistä kertaa tenttimatskut päivää ennen tenttiä, muutoin täysin panostamatta koko aiheeseen. Keskiarvo on 4,75.
Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala on ainakin aivan liian helppoa."Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala -on- ainakin aivan liian helppoa." ;) Voi teitä pilttejä...
- Molemmissa opiskellut
Tottakai kirjoitti:
Lienee itsestään selvyys että maisterin ja laboratorioanalyytikon välillä on vaativuuseroja. Näin pitääkin olla!
Oikea vertaus olisi ollut kandi....että kandin opinnnot sisältyvät maisterin tutkintoon, niin täsmennettäköön: yliopiston kemian koulutuksessa (lukipa kandiin tai maisteriin asti) vaatimustaso on aivan toista luokkaa kuin laboratorioanalyytikolla (AMK).
- Lue tarkemmin
Jeojep kirjoitti:
"Ajattelinkin lähteä yliopistoon, sillä tämä tekniikan ala -on- ainakin aivan liian helppoa." ;) Voi teitä pilttejä...
Voi teitä lukutaidottomia. Jos olisit lukenut muutkin kommentit
ennen kuin alat pätemään iälläsi, olisit huomannut, että
kyseinen tyyppi on jo opintojensa loppusuoralla.
Mitäs sitä totuutta turhaan kieltämään. AMK:n tekniikan
puolella ei tosiaan ihmeitä vaadita, vaan hyvät paperit
saa melko vähällä panostamisella. Edellytyksenä tietysti
se, että on edes jonkinlaista lahjakkuutta. - HHHmmmmm
Molemmissa opiskellut kirjoitti:
...että kandin opinnnot sisältyvät maisterin tutkintoon, niin täsmennettäköön: yliopiston kemian koulutuksessa (lukipa kandiin tai maisteriin asti) vaatimustaso on aivan toista luokkaa kuin laboratorioanalyytikolla (AMK).
Näinköhän?)
Apples and oranges. - Se joku
Matikanope kirjoitti:
"Sikäli tosin olet oikeassa, että opiskelu haasteellistuu ensimmäisen vuoden jälkeen -mutta ei riittäväsi, että siihen tarvitsisi panostaa."
Ok, taidanpa varmuuden vuoksi hieman kiristää ruuvia, etteivät ainakaan omat opiskelijani esitä tuollaisia kommentteja. Opiskelijoiden tasoerot ovat tietysti ongelma, mutta lähtökohta pitäisi olla, että perusasiat opetetaan myös heikoimmille ja niillä saisi sen ykkösen, mutta viitosen saadakseen tulisi osata jo aika paljon - asioita, jotka oppiakseen on nähtävä jonkin verran vaivaa.Voi kunpa nämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden motivaationtappajat, eli pakkohaulla pakolla sisään tulleet yo-wannabetkin sen ymmärtäisivät.
- Voivotus
Lue tarkemmin kirjoitti:
Voi teitä lukutaidottomia. Jos olisit lukenut muutkin kommentit
ennen kuin alat pätemään iälläsi, olisit huomannut, että
kyseinen tyyppi on jo opintojensa loppusuoralla.
Mitäs sitä totuutta turhaan kieltämään. AMK:n tekniikan
puolella ei tosiaan ihmeitä vaadita, vaan hyvät paperit
saa melko vähällä panostamisella. Edellytyksenä tietysti
se, että on edes jonkinlaista lahjakkuutta.Eipä taida tyypistä kaksista inssiä tulla...
- oooooooo33
ei ollut kirjoitti:
...siitä varmaankaan kyse...jos ykköseen tyytyy niin hyvä sitten
Näin on. Ja kun valmistutaan, niin itketään ettei osata mitään. * lusmut.
- Molemmissa opiskellut
Ottamatta muutoin kantaa nimimerkki "opiskelevan opiskelijan" mielipiteisiin, totean, että tässä hän on TISMALLEEN oikeassa:
"-- etsi itsellesi mielenkiintoinen ala/ammatti, ja rupea opiskelemaan sitä, ammattikoulussa, amk:ssa tai yliopistossa."
MINUN mielestäni tärkeimmiksi kriteereikseen opiskelualaa valitessa tulee ottaa 1) oma kiinnostus alalle ja 2) alan työllistymisnäkymät.
1) Oma kiinnostus. Opiskelu on todella raskasta vaikka olisi millainen Einstein, jos yrittää oppia väkisin itselle EVVK-asioita. Itselle kiintoisaa alaa opiskellessa taas asiat menevät kaaliin puoli-ilmaiseksi - vähän kuin harrastustaan opiskelisi. Lisäksi kannattaa ajatella sitä, että valmistumisne jälkeen on 40 vuotta työelämää edessä. Kannattaa VARMAANKIN valita semmoinen ala, jonka tötä voi tällä hetkellä edes kuvitella viitsivänsä tehdä seuraavat 40 vuotta.
2) Työnsaantimahdollisuudet. Vaikka tarjolla olisi jokin uusi mediaseksikkäältä kuulostava tutkinto suorastaan omaa lempiharrastusta vastaavalta alalta, niin kannattaa miettiä josko se myös työllistää ennen kuin hukkaa siihen vuosia ja käytettyjen opintotukikuukausien kautta kenties myös mahdollisuutensa opiskella myöhemmin jotain työllistävääkin alaa.
Noiden kahden välillä tasapainoillen se ratkaisu pitäisi löytyä. Tietysti huomioiden sen kuinka vaativaan ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvioi oman motivaationsa riittävän ja kuinka pitkäksi aikaa. Rahaakin on tietysti kiva saada, mutta kuinka pitkälle ja kovaa haluat oravanperässä juosta sen perässä - jos sitä parhaiten tuottavat tutkinnot (lääkäri, KTM, DI, OTM) eivät ole sitä mitä ITSE todella haluat tehdä.
Vihoviimeinen kriteeri oman koulutusalan valinnassa huomioitavaksi ovat muiden arvostukset ja puheet. Arvomaailmoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin, ja jos alat toisten arvostusten perässä juosta, saat juosta eri suuntiin poukkoillen itsesi läkähdyksiin - pääsemättä kumminkan koskaan perille minnekään.
Oma valintani oli yliopisto amk:n jälkeen. Minusta amk tarjosi aivan liian vähän - halusin oppia enemmän. Toinen tutkinto tulee aikanaan vaikuttamaan palkkaankin aika tavalla, mutta se ei ollut ykköskriteeri minulla. - jaakko
Itseasiassa mikään koulutus ei ole mielestäni "huonompaa" koulutusta. Aina koulutuksesta on jotain hyötyä. Kaikista tärkeintä varmasti on se, mitä sinä haluaisit tehdä isona. Jos löydät sellaisen alan mistä pidät niin sinne sinun sitte kannattaisi hakea. Jos jalkahoitajan koulutus ei ole sinun mielestäsi mielenkiintoista, voi se jonkun muun mielestä olla.
- taas kerran*huoh*
Opiskelen ite amk:ssa ja paras ystäväni yliopistossa. Hän haki myös amk:n, mutta ei päässyt. Sen sijaan yliopiston ovet aukenivat kertaheitolla.
Olemme vertailleet kokeita ym. töitä, ja täytyy kyllä sanoa että puntit on aika tasan, ellei jopa niin, että ainakin omalla alallani tenteistä ei todellakaan pääse kaikki läpi, kun taas parhaan kaverini tenttituloksia katsellessa koko ryhmästä (ja aika isosta ryhmästä) kaikki olivat saaneet vähintään ykkösen.
Eli amk ja yliopisto voivat olla yhtä vaativia, riippuu täysin alasta. - kasi luokalainen
taas kerran*huoh* kirjoitti:
Opiskelen ite amk:ssa ja paras ystäväni yliopistossa. Hän haki myös amk:n, mutta ei päässyt. Sen sijaan yliopiston ovet aukenivat kertaheitolla.
Olemme vertailleet kokeita ym. töitä, ja täytyy kyllä sanoa että puntit on aika tasan, ellei jopa niin, että ainakin omalla alallani tenteistä ei todellakaan pääse kaikki läpi, kun taas parhaan kaverini tenttituloksia katsellessa koko ryhmästä (ja aika isosta ryhmästä) kaikki olivat saaneet vähintään ykkösen.
Eli amk ja yliopisto voivat olla yhtä vaativia, riippuu täysin alasta.Perus koulusa ei pääse kaiki kokeista läpi niin se on vaikeempi kun yli opisto ihan on puntit tasan yli opiston ja amati kokree kulun kansa en oo kylä kumpiakin nähny
Viisaimpia on ne kun ei pääse kokeista läpi näin on!!!!!!!!!!!!!! Perus koulu rulettaa - vaan siihen
kasi luokalainen kirjoitti:
Perus koulusa ei pääse kaiki kokeista läpi niin se on vaikeempi kun yli opisto ihan on puntit tasan yli opiston ja amati kokree kulun kansa en oo kylä kumpiakin nähny
Viisaimpia on ne kun ei pääse kokeista läpi näin on!!!!!!!!!!!!!! Perus koulu rulettaaoli tuo kommentti tarkoitettu, kun joku väitti tuolla että yliopistossa vain 50% pääsee kokeista lävitse, eli aina ei näin ole.
Mutta hyvä kun ymmärsit pointin, ja vielä huumorintajuakin (?) tuntuu löytyvän. Ja vielä hyvää sellaista.
- Tero-
Usein AMK ja yliopisto-opiskelijat luulevat että ammattikoulusta ei valmistuta hyville palkoille. Se on todella vanhanaikainen näkökanta ja ei päde enää tänä päivänä. Uskallan jopa väittää että metallisorvari tai kylmälaiteasentaja tienaa enemmän kuin moni yliopistosta valmistunut luokanopettaja tai "väliinputoaja" filosofian maisteri.
Uutisissa nähtiin tässä hiljattain juttu, jossa kuukaudessa 6000 euroa tienannut sorvari irtisanottiin. Putkimieheksi valmistunut 23v ystäväni tienaa heti koulusta päästyään 2800 euroa kuussa.
Se että AMK:sta valmistuu vuosittain liikaa ihmisiä on ikävä tosiasia. Yliopistot ovat osanneet pitää ovensa sopivasti suljettuna, mutta heidänkin tilannettaan heikennetään tällä nykyisellä opetuksen duaalimallilla. Kaksi rinnakkaista korkeakouluporrasta näkyy työmarkkinoilla, joissa työntekijöiden palkkoja joudutaan kilpailuttamaan. Valitaan siis esimerkiksi suunnitteluinsinööriksi joko insinööri (AMK) tai diplomi-insinööri. Valinta tehdään sen mukaan mitä kumpikin palkaksi pyytää.
Edelleenkin ylin osaaminen tulee yliopistoista, eikä mistään muualta. Jorma Ollilaksi valitaan edelleenkin ylemmän korkeakoulututkinnon omaava henkilö. Alaraja onkin sitten häilyvä. Esimerkkini mukaiset suunnitteluinsinöörit haetaan vain yleisesti "korkeakoulutettujen joukosta", jonne mahtuu pari tuhatta diplomi-insinööriä ja miljoona AMK-inssiä.
Alaraja hämärtyy myös AMK-inssien ja asentajien osalta. Osa AMK-insseistä hakee asentajien koulutusta vastaavia työtehtäviä.
Korkeakouluttaako Suomi siis turhaan? KYLLÄ! Tilanteesta kärsii jokaikinen koulutusporras ylhäältä alas asti. Yksikään porras ei mielestäni ole turha, vaan kyllä se on segmentoitu juuri tiettyyn sektoriin. Töitä vain ei näissä sektoreissa ole niin paljon kuin tekijöitä, etenkin kun tekijöitä pursuaa myös muilta koulutusportailta ylitarjonnan takia.- oktoman
"Valitaan siis esimerkiksi suunnitteluinsinööriksi joko insinööri (AMK) tai diplomi-insinööri. Valinta tehdään sen mukaan mitä kumpikin palkaksi pyytää."
Tämähän johtuu myös siitä, että myös Dippa-inssejä koulutetaan enemmän kuin ennen, niin iso osa valmistuneista aloittaa työt sellaisissa tehtävissä, joissa ennen aloitettiin insinöörin tutkinolla, esimerkiksi suunnitteluinsinööri, tuotantoinsinööri (ennen useasti erikoissuunnittelija, tuotantopäällikkö)....
Ja vastaavasti taas insinöörin tutkinnon suorittaneet aloittavat monesti jopa duunaritasolta, yleensä kuitenkin työnjohto tai perussuunnittelutasolta.
Insinöörien työtehtävät eivät ole "parantuneet" AMK-uudistuksen myötä, vaikka korkeakoulu nykyään onkin.
Eli käytännössä siis koulutuksen lisäännyttyä jokaiseen työhön vaaditaan enemmän koulutusta vaikka vähemmällä pärjättäisiin mainiosti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi624362Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1551823Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141543Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !381317Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1681083- 58929
- 79925
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.169847Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54821- 39791