Alussa oli kiva mies, juteltiin, tekstailtiin, soiteltiin ja tyyppi oli tosi innokas. Oli kuulemma "täysin myyty" ja ihastunut jne. Tapailimme ja meillä oli tosi mukavaa, oli sama aallonpituus. Uskoin niin. Sitten koitti täysi hiljaisuus: ei viestejä, ei sähköpostia, ei puheluja. Puhelin oli hiljaa. Yritin tavoittaa häntä: lyhyitä vastauksia, JOS hän ollenkaan vastasi, aina niin kiire tai väsynyt. Annoin olla ja luovutin; en kai ala roikkua väkisin toisen takin liepeessä! Kunnes. Kului viikko hiljaisuutta ja alkoi uusi viestitykitys. Kyselyjä, miten menee, miten jakselen, ihan kuin hän HALUSIKIN minun vastaavan. Miehen uusi viritys ei ilmeisesti kannattanutkaan?? Tuliko vesiperä ja sitten koitetaan palata takaisin vanhaan?? Näinhän se menee.
MIEHEN nk. logiikkaa??
jeez
131556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kauheeta ku ei olekaan se maailman napa yhtäkkiä.
Minusta siinä on kovastikin logiikkaa, että ottaa yhteyttä sitten kun on aikaa.
Jos esimerkiksi tulee viikon verran töistä himaan n. 22.00, nii ei sitä oikee jaksa liehitellä ketään siinä vaiheessa.
Toisaalta voi olla syynä sekin, että heikkona hetkenä kelpaa mikä tahansa seura.
Suurinpiirtein sama juttu mulla!
Sillon ku ei oo aikaa sanoo että ku on muka niin väsyny ja paljon töitä...
En tiedä pitäiskö uskoa enään!?
kauheeta ku ei olekaan se maailman napa yhtäkkiä.
Minusta siinä on kovastikin logiikkaa, että ottaa yhteyttä sitten kun on aikaa.
Jos esimerkiksi tulee viikon verran töistä himaan n. 22.00, nii ei sitä oikee jaksa liehitellä ketään siinä vaiheessa.
Toisaalta voi olla syynä sekin, että heikkona hetkenä kelpaa mikä tahansa seura.
loogista se että ei sillon klo 22 enää millään jaksa laittaa edes hyvänyön toivotusta tekstiviestinä. Pieni vaiva, mutta suuri merkitys. Tietää että toinen välittää vaikka ei muuten jaksa/ehdi ottaa yhteyttä.
Maailman napana oleminen ja tieto siitä että toinen välittää ovat kaksi täysin eri asiaa. Ehkäpä siellä helvetissä se joskus vielä sinulle opetetaankin.
Heikkoja hetkiä on jokaisella. Tunnen monta pariskuntaa joiden heikkoa hetkeä on kestänyt yhtäjaksoisesti jo vuosia. Siinä tapauksessa sitä kuulemma kutsutaan rakkaudeksi.
"Tapailimme ja meillä oli tosi mukavaa."
Kun on "tapailtu", niin se toinen ei välttämättä merkitse mitään muuta kuin seksiseuraa. Tottakai sitä on hauskaa muutenkin kun sängyssä. Ei sitä nyt jaksa tylsän ihmisen kanssa harrastaa seksiä.
Oiskohan tässä nyt kuseessä se, että toinen nimenomaan tapailee ja toinen miettii lastenhuoneen sisustusta.
Missä helvetissä? Onko tullut taas käytyä kokouksissa? Sano ylivainioille terveisiä.
Jos pariskunnan heikkoa hetkeä kestää vuosia, niin mistään rakkaudesta ei ole enää kysymys. Siinä on vaan totuttu toisiin ja mieluummin niin kun yksin. Rakkaus pistää tekemään asioille jotain.
Jos nainen haluaisi mieheltä joskus viestin ja kuulla kuulumisia niin sekö tarkoittaa sitten lastenhuoneen sisustuksen miettimistä? Haloo!!!
Tämäkö on sitten sitä miesten logiikkaa.
No ei tod! Mutta miehet ei vaan ole niin verbaalilahjakkaita kuin me naiset =) eikä pidä ottaa nokkiinsa, herra edellinen, joka kuvitteli heti lastenhuoneen sisustelun olevan kyseessä - ehkei kuitenkaan! Voi teitä miespoloja. Elkää luulko liikoja itestänne.. pliis..
se oo nii et rakkaus se tekee ihmisen heikoksi. Ihan mielelläni minä ainakin olen siinä olotilassa. Heikkous tekee vahvaksi.
Terveiset meni perille.
Näin äkkiä tulee mieleen kolme vaihtoehtoa:
1)Eräs psykologi vertasi miehiä kuminauhaan: Välillä ne kaipaavat läheisyyttä ja välillä taas omaa rauhaa. Kyseisellä miehellä saattoi olla vain tuollainen kaukaisempi vaihe.
2)Joskus tosiaan voi olla niin kiire, ettei jaksa/ehdi ajatella muita. Miesten (itseni ainakin) on välillä vaikea ymmärtää, miten usein naisia pitää muistuttaa siitä, että välittää. Ja viikko on vielä lyhyt aika. :)
3)Voi olla niinkin kuin itse epäilit, eli sinä olit toissijainen ja miehellä oli kiikarissa joku muu, jonka kanssa ei sitten tärpännytkään.
Kysy siltä itseltään ennenkuin ihan täysin tuomitset ja loukkaannut.
Olen samaa mieltä Sam:in kanssa. En ainakaan keksi muita vaihtoehtoja.
Niin tai voihan se olla että miehellä oli jotain omia ongelmia, ei mitään suhun/naisiin liittyvää. Ja jos oletat että mies heti alkaisi sulle kertomaan asioitaan, niin eihän ne tee niin. Varsinkaan jos ette kovin hyvin tunne toisinne.
Kuinka kauan sitä teidän alkuvaihetta kesti? Ehkä sitä alkoi ahdistamaan se ainainen tekstailu. On se aika pelottavaa jos toinen on niin kovin rakastunut. Pienen tauon jälkeen se varmaan ajatteli että nyt minä määrään missä mennään. Sellaisia (ainakin jotkut) miehet on.
Tai mistä minä tiedän, saattoi sillä olla joku (ex tai uusi tuttavuus) jonka kanssa piti vähän aikaa katsella.
mutta eihän se tekstailukaan tarkoita sitä että olisi rakastunut (jollei niin sano).
Miks miehet on niin vaikeita. Jos kysyy mitä on tehnyt niin heti leimataan mustasukkaiseksi. Jos haluaa pitää enemmän yhteyttä luullaan että nainen on jo perhettä perustamassa.
Miestenkin kannattaisi vähän opetella keskustelutaitoja eikä heti vaan oletella kaikkea.
Mistä sitä tietää vaikka kuinka hieno nainen menee "sivusuun" kun aina vaan oletellaan.
!!!!
--- sam kirjoitti ---
1)Eräs psykologi vertasi miehiä kuminauhaan: Välillä ne kaipaavat läheisyyttä ja välillä taas omaa rauhaa. Kyseisellä miehellä saattoi olla vain tuollainen kaukaisempi vaihe.
----------------------
Nimenomaan, taisi olla nimenomaan John Gray (Miehet Marsista, Naiset Venuksesta).
Ja vielä niin, että jos läheisyys kehittyy todella nopeasti (kuten kirjoittajan viestistä voisi päätellä) halu vetäytyä tulee voimakkaampana.
Kuten vanha englantilainen sanontakin sanoo: "Absence makes heart grow fonder".