tavattiin netin kautta ja tultiin hyvin juttuun. kuinkas ollakaan valheesta jäi kiinni. halusin lopettaa jutun. olin varma. mutta nyt ikävä tuntuu varpaissa asti. syvällä sisimmässäni luulen tehneeni oikein, mutta entä jos en tehnytkään..? haluaisin niin soittaa, kuulla hänen äänensä, jutella niin kuin ennenkin, syventää alkavaa suhdetta, mutta pilasin kaiken. miksi syytän itseäni, vaikka olen syytön..? mitä teen?
hullunmylly
mielessä!
71002
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...suuri harmi. Itsekin vetäydyin välittömästi kun bongasin pari epätäsmäävää juttua kundin kirjoituksista. Ei ollut todellakaan suuresta asiasta kyse, mutta tässä tapauksessa kun toista ei tunne niin parempi katsoa kuin katua. Siitä pienestä epätäsmäävyydestä jäi todella inhottava fiilis, eikä tehnyt mieli enää jatkaa yhteydenpitoa.
Niin että daamit ja herrat, olkaahan kaikin puolin rehellisiä ja tarkkoja mitä kirjoittelette, ettei ainakaan turhan takia mene hyvä homma puihin...
oli vähäpätöinen,niin teit väärin.Kait kysyit
miksi valehteli ja selvitit tilanteen.Valehtiliko hän,vai puhuiko
muunneltua totuutta,joka oli siihen tilanteeseen
ehkä hänen mielestään oikein...
Taas jos valhe oli merkitykseltään suuri,teit
oikein.
Mietit,enkä soitat,enkä et...
Turhaan mietit, soita tai tapaa ja selvitä asia :)
Riippuen tietysti valheesta, anna mahdollisuus selittää miksi niin et siinä ainakaan menetä mitään!
valheita useampia, olen selvittänytkin asiat puhumalla, mutta hän sanoo, ettei osaa sanoa, miksi niin teki. niistä on keskusteltu, mitään ei ole jäänyt ilmaan. luottamus tavallaan mennyt, mutta kuitenkin kaipaan... sen takia tämä onkin hullua..
että pystyisit oppia luottamaan, tee niinkuin sinusta tuntuu? Miksi kiusaat itseäsi jos kerran todella kaipaat? Voihan se olla, että tulevaisuus toisi mukanaan sydän suruja, mutta kannattaako miettiä niin pitkälle?
Joskus on hyvä tehdä niinkuin sydän sanoo :)
et tapasi neti kautta suloise miehen joka sit yhtäkkiä väitti miun olevan valehtelija ja omasta mielestäni en ainakaan tahallisesti tahtonnut valehdella. hän loukkaantui jostain ja ei sen koommin ole kuulunut. anna hänelle mahdollisuus vaikka hän olisi valehdellut.
itsestäni ainaki tuntuu tosi pahalta ja toivoisin että olisin saanut mahdollisuuden selvittää asiat.
Tapasin miehen deittien kautta yli kaksi vuotta sitten. Ensimmäisistä valheista tuli kauheita riitoja, kun hän loukkaantui epäilyistäni. Pidin hänestä kuitenkin niin paljon, että olin uskovinani vakuuttelut.
Opin olemaan hiljaa hänen kertoessaan valheitaan. Kaksi viikkoa sitten en enää jaksanut ja kerroin, etten enää jaksa kuunnella paskaa.
Nyt olen vihdoin niin vahva, etten enää usko hänen muuttuvan. En kaipaa häntä ja ihmettelen vain itseäni miksi näin kauan kestin.