Sanokaa mitä minä teen, itsemurhanko? Olen 27-vuotias mies mutta en ole koskaan ollut naisen kanssa minkäänlaisissa läheisissä tekemisissä, en edes pitänyt kädestä. Olen kyllä tavannut kiinnostavia naisia, mutta vaikka kuinka yritän, ujous voittaa aina, pelkään mokaavani itseni jollakin tavalla tai sitten sanovani jotakin loukkaavaa. Tiedän tämän juontavan juurensa aikoinaan koulussa kokemastani melko rajusta kiusaamisesta. Olenko jo liian vanha oppimaan tutustumaan ihmisiin? Tiedän senkin etten ole mitenkään häävin näköinen enkä mikään älyn jättiläinen, joka naisia vetäisi puoleensa.
Liian ujo
Einar79
276721
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
27 on hyvä ikä alkaa kehittämään itseään. Pääset kyllä tuosta ujoudestasi eroon jos haluat. Itse olen 28 ja olen kokenut vuoden sisällä mullistavia henkisiä elämänmuutoksia.
Varaa aika jollekin ammattilaiselle ja mene puhumaan ongelmastasi. Ja etsi tietoa siitä, miten pääset ongelmastasi eroon. Muista, ettet voi vain jättää ujouttasi ja mahdollista itseinhoasi tai häpeääsi pois. Nämä elämääsi vaikuttavat seikat ion kyllä käsiteltävä, mutta mitään emme voi vain jättää pois elämästämme. Tilalle tulee aina jotain. Luonnollista on siis pyrkiä rohkeuteen ja itsearvostukseen - ei vain siihen, että jättää ujouden ja heikon itsetunnon pois.
Etukäteen ei voi koskaan tietää miten toinen reagoi, jos tuntemattomampi henkilö tulee juttusille. Niitäkin toki löytyy, ketkä juttelevat ja haluavat tutustua uusiin ihmisiin.
Mutta ei kannata ottaa liian isoja harppauksia, koska niissä tulee yleensä vain takapakkia. Eli suuret naisporukat kannattaa alussa jättää väliin.Luulen et jos on epävarmempi ni lopputulos ei ehkä ole niin kaunis
et missään nimessä ole liian vanha! kaikki kypsyvät omalla ajallaan. ehkä ujoutesi on vain este sille. nyt voisit tehdä uuden vuoden lupauksen ja koittaa päästä siitä eroon =) jos et millään itse pysty niin voisitko vaikkapa mennä terapiaan, jossa tehtäisiin jonkinlaisia mielikuvitus harjoituksia. ehkä sinulle on vain jäänyt jonkinlainen pelko siitäkin, että joku saattaisi sanoa, että teet jotakin väärin. niin ei kyllä varmasti tulisi käymään ;) itsekin tuossa suutelin poikaa ensi kertaa :S olin ihan paniikissa, mutta kun siihen meni mukaan niin se sujuikin ihan hyvin :D ja ensin voit tosiaan vaan jutella ja tutustua. sitten koittaa jotenkin lähestyä naista, joka osoittaa sinulle jonkinlaisia merkkejä. mitä jos jotkut ovatkin odottaneet viestiäsi, mutta ovat luovuttaneet, jos olet vaikuttanut jotenkin välinpitämättömältä :S
sen jälkeen voi pitää kiinni kädestä ha halata ja sitten vasta suudella. minusta sinun ei kannatakaan miettiä mitään suurempia vielä :) ensin tee itsellesi jokin tavoite. vaikkapa se ettet mieti olevasi ujo. edes hetkeksi voisit unohtaa sen ja repäistä kunnolla. kun pääset sen jonkin kynnyksen yli saatat huomata ettei se ollutkaan niin hirveää. =) toivotan sinulle onnea ja jos vaivasi on kovin vaikea, milät se myös kuulostaa niin ota rohkeasti yhteyttä johonkin terapeuttiin :) siellä ne neuvovat sinua!
ajattele elämää äläkä kuolemaa. ei ole pelkästään sinun vikasi, jos olet joutunut tuohon tilanteeseen. kaikesta voi selvitä! myös joku "tavallisen" näköinen voi olla erittäin hurmaava persoona hienoilla sosiaalisilla taidoilla varustettuna :) uskon, ettö niin voisi olla sinunkin kohdallasi. ja ainakaan et ole joutunut pettymään ihmisiin, jotka jättävät.. kyllä se siitä!
sinulaisiasi naisia pitäisi olla enemmän!!! Hyvää uutta vuotta sulle!!
Hei Tyttö 18,
Kiinnostaisi keskustella yhestä toisesta aiheesta, johon olet täällä ottanut kantaa. Jos uteliaisuus heräsi, ota yhteyttä: [email protected]ÄMÄ
Älä vähättele itseäsi.. Se ensiksi pois ihan kokonaan!
Ujous ei helpotu muuten kuin kommunikoimalla ihmisten kanssa, tiedän sen itse kokemuksesta. Mitä jos kokeilisit joskus heittäytyä tilanteeseen täysillä, miettimättä sanonko tai teenkö jotain kenties vääriin naisen seurassa. Uskaltaisitko? :) Saattaisit huomata jälkeen päin, että se todella kannattaa. Itsekin olen ollut joskus todella ujo ja olen ujo vieläkin. Mutta ujous on karissut sillä, että uskallan olla oma itseni joka tilanteessa, välittämättä muiden puheista ja ajatuksista. Toki ujous on osa luonnettasi, mutta eikö siihen kyllästy totaalisesti lopulta ettei "vaan uskalla"?!
Älä luovuta... :) Rohkeutta....... Saatko muuten ollenkaan jutunjuurta jonkun mielestäsi kiinnostavan naisen kanssa?
...ja kokemus tekee mestarin. Voisit tosin hieman tarkentaa miten ujous tulee esiin, mainitset esim. tavanneesi monia mukavia tyttöjä mutta toisaalta sanot ettet ole naisten kanssa missään läheisissä tekemisissä; miten jonkun voi tavata olematta hänen kanssaan läheisissä tekemisissä? Liittyykö ujous lähestymiseen vai itse keskustelutilanteeseen? Kuhunkin on olemassa erittäin tehokkaita psykologisia tekniikoita mutta en viitsi alkaa selittämään vain huomatakseni että siinä asiassa ei ollutkaan mitään ongelmaa...
Toivon, että luet seuraavan tosissasi. Nyt rupeat puhumaan. Tiedän hyvin minkälaista on ujostella ja miettiä töppäävänsä. Olen myös sitä mieltä, että se johtuu liiasta itseensä keskittymisestä. Unohda itsesi. Älä keksi nyt tekosyitä tai puolusteluja, vaan leiki että uskallat. Aloita helpoista kohteista, kuten vaikka myyjista, kassoista, taksikuskeista, parturista etc. Tarkoitan ihmisiä, joiden kanssa tulee muutenkin päivittäin vaihdettua pari sanaa. Kysy kelloa kadulla. Kysy tietä. Näin voit opetella vähä vähältä sosiaalisemmaksi.
Johtakoon ujous juurensa mistä tahansa, sinä voit päättää onko sillä valtaa sinuun. Pieni vinkki: tuntematon tyyppi ei tunne sinua. Ei hän tiedä oletko ujo vai et. Teeskentele olevasi puhelias. Suurin osa ihmisistä suhtautuu ystävällisesti sinuun. Kukaan ei ole kyttäämässä mokaatko, punastutko, sekoatko sanoissasi. Vähitellen varmuus kasvaa, tulet yllättymään.
...on katsella kun joku toinen lähestyy naista, ja kysyä itseltään miten paljon kiinnostaa, tai miltä tuntuu kun se onnistuu tai epäonnistuu; veikkaan nimittäin ettei pidemmän päälle vois paljon vähempää kiinnostaa sen sekoilut. Mikäli tyyppi epäonnistuu niin minä ainakin päättelen että "ahhas, toi muija ei kaipaa seuraa", enkä siis huomioi itse jätkää ollenkaan; jos tulee oikeen pahasti nenille niin tunnen enimmäkseen myötätuntoa jätkää kohtaan, ainakin sillä oli pokkaa joten pisteet sille. Jos jätkä onnistuu niin mielenkiinto siirtyy vaan eteenpäin...
Sitten vaan kuvittelet itsesi sen jätkän kenkiin ja katselet itseäsi jonkun täysin tuntemattoman silmin, ulkoa päin. Jos sua ei kiinnosta miten joku toinen pärjää niin miksi muita kiinnostaisi miten sä pärjäät?
Tästä tulee varmasti moralisointia, mutta sanon sen silti, koska jos tosiaan olet noin hengen hädässä, niin kaikki keinot ovat sallittuja... eli aina on mahdollista turvautua myös rakkauden ammattilaisten palveluksiin, ja heidän itsensä mukaan yllättävän useille asiakkaille riittää jokin muu kuin "se varsinainen" palvelu joka alaan liitetään: halailua, läheisyyttä, kuuntelemista jne. ehkä jokin tuollainen "harjoitus" rikkoisi pelon joka kahlitsee elämääsi. Joka tapauksessa, pää pystyyn...
Sana "raju" sopisi myös siihen kiusaamiseen, mitä minä olen kokenut. Ongelmia minulla ei tuolloin olisi ollut jos olisin paremmin osannut hahmotella ihmisiä ja tilanteita. Syy ei tietenkään ole meissä, mutta se ei tarkoita ettemmekö voisi aktiivisesti ottaa tilanteen hallintaamme. Sisäiset ongelmamme on ratkaistava ennen kuin maailmaa lähdetään pelastamaan. Haluaisin vakuuttaa, ellei meillä ole täysin eri käsitys ujoudesta, että jokainen ujouden hetki voitetaan, ei ainoastaan itselleen uskottelemalla, vaan sitäpaitsi käyttäytymällä ikään kuin itseäsi lukuunottamatta samassa tilassa ei olisi ketään muita kuin eräs Toinen. Ei haittaa, vaikka nämä "muut" vähän loukkaantuisivatkin, koska sehän ei olisi sinun vikasi.
Olen 25 ja mulla on lähestulkoon samanlainen tilanne kuin sinulla, mutta nyt kesällä tansin esimmäistä kertaa naisen kanssa :), tosi nainen oli aika kännissä :(. Sitä lähemmäs en ole naista päässyt. En osaa enää edes puhua tai katsoa naisen silmiin, ku on niin ujo. Miehien kanssa ei ole mitään ongelma, keskustelu sujuu. Minullakin on tullut vastaan niitä kiinostavia naisia esim. koulussa. Yksi ongelma on se ettei ole edes kaverita jonka kanssa voisi tästä puhua, monesti kaverin kautta tutustuu uusiin ihmisiin, mutta ku ei ole niitä ystäviä :(
Mielestäni en ole ruma, naiset eivät ole vaan kiinostuneita. Kerran yökerhossa 6 vuotta sitten pyysin varmaan 8-9 tyttö tanssimaan, ei yksikään suostunut, sen jälkeen en ole pyytänyt naista tanssimaan.
Varmaan monikaan ei ymmärrä mistä puhut kun kerroit ujoudestasi ja mokaamisen pelosta.
Olen itse myös sen kokenut ja tiedän kuinka henkisesti kova pala on pelko joutua naurun alaiseksi tai että mokaa.
Ongelmaasi on muutama hyvä neuvo,joita kannattaisi ihan miettiä syvällisemmin itseksesi ja sitten kokeilla,sehän ei maksa mitään.
Tiesitkä että tuollainen mokaamisen pelko estot ovat merkki suuresta itsekeskeisyydestäsi.
Pohjalla on ajatus ettei minunlaiseni voi mokata,ei koskaan.
Ja pahinta on mitä tiedän että joudun naurun alaiseksi saati että takanapäin morkataan.
Tämä on tyypillistä koulukiusatuille jotka ovat viimein saaneet rauhan mutta arvet ovat sielussa kirvelevinä.
Elämä täytyy osata ottaa vastaan,täytyy uskaltaa elää.
Siihen kuuluu kaikenlaiset kokemukset,myös nolatuksi tulemiset ja sun muut.
Mutta jos et uskalla elää,et tule koskaan mitään saavuttamaankaan.
Sinun on otettava siis elämästäsi vastuu,ajateltava niin ettei mokaaminen sinua huononna tai heikennä.
Jos olet tilanteessa että et omaa naiskokemuksia sinua voidaan morkata siitäkin aivan yhtä lailla kuin siitä että saat joltain daamilta pakit.
Yrittänyttä ei laiteta,et siis häviä periaatteessa yhtään mitään.
Vanha sanonta"kun usein sattuu siihen tottuu" pitää paikkaansa tässäkin asiassa.
Ota nyt hyvä mies itseäsi niskasta kiinni ja pistä iso pyörä pyörimään,pokaile naisia ja jos tulee noloja tilanteita niin kerran ne vaan kirpaisee ja pian huomaat ettet ole tosiaankaan ainoa jolla käy huono mäihä.
Mitä enemmän yrität,sitä enemmän huomaamattasi taitosi ja huomiointi kykysi kasvaa ja asiat alkaa rullaamaan.
Sanoisin 100% varmasti niin että jos uskallat ottaa elämäsi haltuusi ja rupeat iskemään juttua naisille ,tuomaan esiin halusi lähempään kontaktiin tulet onnistumaan ,mutta jos elät omien estojesi vankina ei kukaan tule sinua kotoasi hakemaan ja et saa koskaan kokea rakkautta.
Näin on.
Kannattaa vaan rohkeasti lähestyä naisia, mutta valitse tarkoin ketä lähestyt. Suureen porukkaan on aina vaikeampi mennä, joten ehkä kannattaa lähestyä sellasia naisia, joiden huomaat olevan yksin ja jotka eivät itsekään vaikuta liian ylisosiaalisilta. Toinen ujo ymmärtää toista ujoa. Tosin sitten jos molemmat ovat liian ujoja niin ei siitä mitään tule. Mä itse asiassa löysin yhden todella ihanan miehen tai oikeastaan se löysi mut. Vaikka kyseinen henkilö on ujo, niin ei se mua haittaa ainakaan tässä vaiheessa millään tavalla. Se oli sitäpaitsi tosi rohkea kun tuli juttelee mulle ja pyyti ulos. tietenkin suostuin, koska kaikille pitää antaa mahdollisuus ja jos joku nainen sut torjuu niin se on sen moka eikä sinun. Kyllä me naiset yleensä ollaan aika ymmärtäväisiä, kun vaan osaat valita oikean henkilön jota lähestyä. Sitä paitsi ensimmäinen iso askel on että tunnustat olevasi ujo, jos juttelet toiselle. Ei sitä ujoutta kannata peitellä, se lähtee vaan siedättämällä itseään.Sitä paitsi kun olet kertonut olevasi ujo, niin naisella saattaa jopa löytyä enenmmän ymmärrystä jatkaa juttua eteenpäin. Tosin ihan ekana ei kannata kuitenkaan mainita miten kokematon on. Ne asiat ei vielä kuulu perus treffailuun
Ja aina vaan ollaan sitä mieltä, että miehen on tehtävä lähestyä naista.Ja vitut.Millä vitun kivikaudella te elätte?
Ensin menet piate-bayhin, lataat sieltä Neil Straussin pelikirjan. Lue se.
Huomaat hyvin pian että ujous ja kiltteys on naisille täysi turn-off, perunamieheltä näyttävä neilkin iskee vain play-boy tyttöjä jatkuvalla syötöllä.
Ensinnäkin näytä siltä että omistat koko mantereen. Toiseksi, nappaa hyvää tyttöä käsivarresta ja purista kovaa. Samalla tuijotat silmiin intensiivisesti ja sanot hänen hampaitaan vinoiksi ja teet korttitempun.
Näin Neil "potatoman" Straussin mukaan isketään nainen. Tai nainen ja nainen, 10 7 3 6 tai mikä lie NDJNBA, ÖOSKDÖGFS, KNMDUFBKSHDBFKMSDF, NSODKGFJNALKSFJNGHSLKMFJNGKISDEUHRNBKDFG, SÖDKGMSLOURHGLKFK MJNVLSKIDHYGBL,ASS tai mitä lyhenteitä mies asioista käyttikään.
Paskapuheeksi tuota kirjaa kuitenkin sanoisin, mutta kannattaa silmäillä jos ilmaiseksi saa. En koskaan arvannut että naisiin tehdään vaikutus vittuilemalla.
En koskaan arvannut että naisiin tehdään vaikutus vittuilemalla.
Heh, jatka vain tuota rataa ja saat niitä pelinaisia haaviisi, heihin vittuilu ehkä tehoaa.
Oikeisiin, kunnollisiin ja hyväsydämisiin naisiin vaikutus tehdään hyvällä käytöksellä, hauskuudella, kohteliaisuudella, olemalla oma itsensä. Vittuilevat vähä-älyiset ja huonotapaiset miehet saa ainakin multa lähtöpassit kahdessa sekunnissa.
Kumma juttu muuten, että muualla Euroopassa asuessani en ole törmännytkään vittuileviin miehiin. Suomessa muutamiin, valitettavasti.
Mua ärsyttää joka käänteessä kommentti, et sitä saa mitä tilaa, mut tähän se sopii kyllä. Ne on sitten ne tietyntyyliset naiset ja tietynlaiset naiset, johon se vittuilu voi tehota, mutta laadusta puhutaan sitten joku toinen päivä.
Mieskö pitää itseään suurenakin sankarina kun vittuilemalla yrittää saada naista.. Kokeilkaa vaan, seurauksen kannatte sitten itse.
Kiltin miehen paikka on kaverina. Oletko koskaan ihastunut sitten mukavaan mieheen? Kuinka usein lykkäisit sellaisen vain kaveriksi ja lähtisit harrastamaan villiä irtoseksiä härskejä vitsejä latelevan niiiin särmikkään paskatukan matkaan?
Aivan sama mitä väitetään, kohteliaisuus, kiltteys ja huomaavaisuus ovat OUT, ne antavat kantajastaan lähinnä reppanamaisen kuvan samalla kun törkeä paskatukka kaataa kaikki naiset nenän edestä.
Kahden päivän parhaat naurut. Kukaan ei ole vielä onnistunut summaamaan The Gamea paremmin kuin sinä. "tuijotat silmiin intensiivisesti ja sanot hänen hampaitaan vinoksi ja teet korttitempun" :D
Siitä vaan pikkupojat kerhoa pystyyn pykäämään. Huudetaan yhdessä huraa ja sanotaan että kyse on elämänhallinnasta.
Toi on niin totta.Valitettavasti!
Jo pelkkä ujous kiehtoo monia naisia.
(*nostaa kätensä ja viuhtoo sitä kuin hullu*)
Älä siis menetä toivoasi.
Uskallusta vain, muistaen ettei aina voi voittaa.
Tärkeintä ei ole kokemukset, vaan ne tunteet.
Tärkeintä ei ole määrä, vaan se laatu.
Uskon, että joskus tunnet vielä paljon, ja saat ihmissuhteissasi hirveän hyviä kokemuksia joita jotkut eivät pysty välttämättä koskaan saamaan.
Kiitoksia kovasti hyvistä neuvoista. Saatoin tuossa viestissä antaa tilanteestani hieman liioitellun synkän kuvan, en minä tässä sentään itsemurhaa haudo, on elämässäni sentään positiivisiakin asioita, vaikka tämä naissuhteiden puuttuminen vaivaakin. Ehkäpä minun tosiaankin pitää vain ryhdistäytyä ja yrittää tutustua rohkeammin ihmisiin.
Nuori poikahan sinä ;) Itse "pääsin" ensitreffeille kuluneena vuonna 31-vuotiaana. Ja nyt olen tapaillut toista naista vähäsen aikaa. En käsitä miten niin pääsikään käymään mutta odotus kannattaa :)
Hieman vakavemmin ujoudesta: se on vain muuri mikä estää luontaisen olemuksesi näkymisen. Oli se sitten riehakas, hauska tai tyylikkään herrasmiesmäinen, niin vähitellen opit jättämään vanhat häpeän tunteet sivulle ja olemaan oma itsesi. Itseluottamus kasvaa vähitellen mutta kuitenkin.
Olen olut kiusattuna samanlaisia kokemuksia sekä isä oli ankara olen vain 40 pari rakasta ystävää on tuntuu aika hyvin toivotomalta .Jos kysyy jotain väärää tai muuta selasita
hani, kurja juttu että kärsit peruskoulussa, aivan kuten miljoonat muutkin ovat. sanon tämän aidolla myötätunnolla ja rakkaudella: GET OVER IT!!!!!
1)lakkaa ajattelemasta vikojasi, mieti mielummin hyviä ominaisuuksia ja asioita, joissa sinulla on parantamisen varaa.
2) kun tiedät mitä sinussa on parantamisen varaa, korjaa ne. ei naiset haluakaan mitään järjen jättiläistä rinnalleen tiedoks vaan. panosta ulkonäköösi, ystävyyssuhteisiisi, urheiluun jne jne. elä terveellisesti ja itsetuntosikin nousee.
3) ota riskejä. juttele mummoille bussipysäkeillä. kun huomaat, että ihmiset eivät oikeasti tahdo satuttaa sinua eikä sosiaalinen kanssakäyminen ole niin kamalaa, on jatkossa aina vain helpompaa ottaa kontaktia ihmisiin.
Suomessa on jo maailman korkeimmat itsemurhalukemat, ja tämä on yksi niistä harvoista asioista jossa emme halua päihittää ruotsalaisia. joten älä edes harkitse itsaria, siitä ei olisi kenellekään mitään iloa.
onnea ja menestystä sinulle =))
t: tyttö jota saa tulla kädestä kiinni pitämään :P
Itselläni on myös ollut ujouteni kanssa ongelmia mutta teidän neuvonne Einar79:lle tuntuivat passaavan minullekin kuin "nyrkki naamaan". Koitan pitää neuvot mielessä ja pidän mielen positiivisena. Kiitos erityisesti vitsan vääntäjälle ja tyttö18:lle, teidän vastauksenne todella herättivät! ;-)