Olemme olleet naimisissa jo reilut 10 vuotta. Elämme suht normaalia elämää,mitä nyt tunnustaa välillä riitelyiden määrä minusta aika paljolta.
Homma menee jokseenkin näin; Vaimoni haluaa päättää perheemme asiat suurinpiirtein yksin- tai miten hänen mielestään on paras. Minun on tyydyttävä melkein aina niihin. Esim. hän on päättänyt että lapsemme ( jo koulussa) nukkuu hänen kanssaan parivuoteessa ja minun on nukuttava toisessa huoneessa yksin. Arvata saattaa, että yhteiselo, johon myös seksi terveessä parisuhteessa kuuluu on jäänyt sitten olemattomiin. Tätä on kestänyt sitten jo muutaman vuoden. En ole jaksanut enää keskustella tuosta asiasta, sillä ei tunnu asiaan tulevan muutosta. Olen ollut sitten aika hiljainen kotosalla- josta olen saanut kuulla, että mitä mökötän ja olen suutuksissa- > josta seuraa taasen yhä vähemmän seksiä ja pahaaoloa minulle.
Olen sanonut sen 100 kertaa vaimolleni , että mentäisiinkö jonku ammattiauttajan puheille. Hän ei vaan halua lähteä.
Mitä teen asialle- sillä takki alkaa olla tosi tyhjä.
Kiitos jo etukäteen ASIALLISISTA vastauksista.
Hyvää Joulua.
Homma menee jokseenkin näin; Vaimoni haluaa päättää perheemme asiat suurinpiirtein yksin- tai miten hänen mielestään on paras. Minun on tyydyttävä melkein aina niihin. Esim. hän on päättänyt että lapsemme ( jo koulussa) nukkuu hänen kanssaan parivuoteessa ja minun on nukuttava toisessa huoneessa yksin. Arvata saattaa, että yhteiselo, johon myös seksi terveessä parisuhteessa kuuluu on jäänyt sitten olemattomiin. Tätä on kestänyt sitten jo muutaman vuoden. En ole jaksanut enää keskustella tuosta asiasta, sillä ei tunnu asiaan tulevan muutosta. Olen ollut sitten aika hiljainen kotosalla- josta olen saanut kuulla, että mitä mökötän ja olen suutuksissa- > josta seuraa taasen yhä vähemmän seksiä ja pahaaoloa minulle.
Olen sanonut sen 100 kertaa vaimolleni , että mentäisiinkö jonku ammattiauttajan puheille. Hän ei vaan halua lähteä.
Mitä teen asialle- sillä takki alkaa olla tosi tyhjä.
Kiitos jo etukäteen ASIALLISISTA vastauksista.
Hyvää Joulua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sanoppa sille suorat sanat ja kysyt mistä moinen.
eiköhän ne lapset osaa jo yksinkin nukkua..
tietty jos sitä ei enää kiinnosta yhteiselo tai on löytäny jonkun toisen..:(
joka tapauksessa ota ohjat käsiin ja kovaa kovaa vastaan! muuten on ton suhteen loppu lähellä...
sama mitä tulee ni elä jää tollaseen, on niitä parempiakin. itselles siinä hallaa muuten teet
Mene yksin käymään siellä ammattiauttajalla. Ehkäpä vaimosi herää kun kerrot niin tehneesi: tajuaa, että todellakin olet tosissasi onneton.
Kuuleppas,olen itse kokenut aivan samanlaista hirmuvaltaa suhteissani.
Loppu peleissä vastaus on karmea.
Olet naisesi hätäratkaisu,kun ei parempaa saatu niin tyydytään tuohon mameroon.
Nainen on suhteessa koko ajan se vahvempi osapuoli ja määrää kaapin paikan .
Sinulle on yksi ratkaisu,älä alistu!
Nouse perämään oikeuksiasi ja muuta käytös tapojasi siten että pidät kerrankin oman pääsi.
Jos vaimosi päättää jotain ja se asia ei käy sinulle niin pidä pääsi äläkä mukaudu taas hirmuvallan alle.
Niin pitkään kun olet kuvioissa mukana vaan äänettömänä osallisena,eli kulissina menetät omaa elämääsi.
Jos vaimosi sinua rakastaa,se ei halua sinusta eroa vaikka vastustat hänen mielipiteitä.
Jos hän taas uhkailee sinut jättävänsä jos et taas mukaudu,kerrot että tehdään sitten niin.
Ole tiukka,älä alistu,ole mies.
Parempi elää yksin,kuin kulissina.
Vaimoni mielestä hän ajattelee vaan lasten parasta- ehkä omaansa myös. Kuulemma valitan aivan turhasta ja turhista asioista.
Iloinen perhejuhla tulee tuossa pian, joten olisi taasen aikaa vaikka millä mitoin. Mutta millaista, ei jaksa oikein ajatella nyt sitäkään iloisena juhlana.
Elämäniloni kadonnut- toivottavasti ei lopullisesti..
edelleen! ota nyt hyvä mies ittees niskasta
kiinni ja tee asialle jotain! Sano niinkun asit on ja pistä se muijas miettiin asioita!
sano ettet kauaa tällästä menoo kattele.. ja mun neuvo on et elä myös kattele!
Elä rupee oleen tossunalla tai saat olla siellä lopun ikääsi!!!!!!
edes halua sinua, siksi antaa lapsen nukkua vuoteesssanne, jottei tarvitsisi kestää lähentelyjäsi. Tuo ei ole rakkautta, eikä normaalia parisuhdetta. Ja jos toinen ei kuuntele, niin lähde. Mutta varoituksen sana, loppu ei tule olemaan helppo kun on kyse tuollaisesta naisesta.
Kävi tässä sitten niin tai näin, niin voinen olla melko hyvällä omatunnolla. Kaikkeni olen yrittänyt yhteisen hyvän ja onnellisen perheen eteen tehdä, jos se ei riitä niin ei sitten.
On tässä elämässä joskus aiemminkin "kaaduttu" (en eronnut kumminkaan) ja jotenkin pystyyn noustu.
"lapsemme ( jo koulussa) nukkuu hänen kanssaan parivuoteessa ja minun on nukuttava toisessa huoneessa yksin."
Ei tuo normaalia ole eikä hyväksi kellekään. Lapsi olisi jo pitänyt vieroittaa omaan sänkyynsä. Älä anna periksi, vaan vaikka riitele, köhöm, siis keskustele niin kauan, että saatte asian hoidettua tavalla tai toisella.
Kannattaa nyt kuitenkin vielä vain jutella vaimos kans tosta asiasta ilman suurempia ristiriitoja. Eiköhän sitä yhteisymmärrys löydy:)
Tapanani en ole pitänyt aloittaa riitelemistä. Mutta kun ei oikein pysty keskustelemaankaan, kun hän heti sanoo; ettei minun kanssa voi keskustella, ja asioista puhuminen on aivan turhaa..
Naisethan yleensä niitä ovat, joilta tunteiden selvittäminen puhumalla luonnistuu.. Aika omituista ettei edes suostu kuuntelemaan ja keskustelemaan kanssasi.Pitää kuitenkin löytää ratkaisu, mikä miellyttää molempia. Yrittäkäähän nyt saada homma hallintaan:) Voimia!