Vittu että ottaa päähän, mulla on aina käyny niin saatanan huono tuuri työpaikkojen suhteen. "Urani" alussa jouduin työharjoittelussa ollessani kamalaan työpaikkaan, jossa jouduin sietämään henkistä kiusaamista koko harjoittelun ajan. Hampaat irvessä kuitenkin kestin sen kolme kuukautta siellä. Oon ollu parissakin työsuhteessa, jotka on ollu määräaikaisia (toises työpaikas määräaikaisuuksia uusittiin sen kolme kertaa kunnes jouduin pihalle vain koska firman omistaja ei tykännyt minusta, siellä kun piti nuolla hänen persettään ja minä en siihen alentunut), aina pois on laitettu. Enkä taatusti ole huono työntekijä, aina olen ahkerasti ja mukisematta työni hoitanu. Nyt pääsin vakituiseen työsuhteeseen mutta vittu tunteja ei anneta kun ihan muutamia viikossa..ja sit vielä riitauduin kelan kaa eikä ne vitun pässit maksa mitään osa-aikaistukia vai mikä vittu sen tuen nimi edes on........SAATANA ETTÄ VOI OTTAA PÄÄHÄN, aina joudun ojasta allikkoon. Voi kumpa löytäsin vakituisen, kokopäiväsen työn, jota olisi vielä kaikenlisäksi mukava tehdä.
Että tämmöinen valituslitania.
Että tämmöinen valituslitania.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kun just näille valittajille osuu kaikki paskatyöpaikat eikä heissä itsessään ole koskaan mitään vikaa...
niin no, minähän tosiaan olenkin väittänyt olevani täydellinen...sanonpa vaan että mua vituttaa se että tiedän tekeväni enemmän kun jotkut muut..otan sulle tähän esimerkin; ex-työpaikassani oli samaan aikaan palkattu minua pari vuotta nuorempi jätkä samoihin hommiin kun minä. hänellä ei ole mitään alan koulutusta, lukiokin oli vielä kesken. tämä tyyppi lusmusi minkä kerkesi, hävisi pitkin työpäivää omille tauoilleen (hänen ruokatuntinsa saattoi kestää sen tunnin tai parikin) ja yritti muuten hyppiä silmille minkä kerkesi. no, kun oli valinnan aika, kumpi vakinaistetaan, jostain kumman syystä hän sai paikan!!!!!!! ja minusta se on vittu soikoon huutava vääryys, että anteeksi nyt vaan hyvä kirjoittaja, mutta jos et sattunut huomaamaan niin tämä keskustelupalsta on nimenomaan "työ ottaa päähän". siksi purin vitutukseni täällä, että sillälailla.
Olet tehnyt taas sen perusvirheen, että keskityt vain töihisi kun työkaveri käyttää aikansa ihmissuhdetoimintaan. Ei kannata koskaan ajatella kuin suomalainen urheilija, että "yritän parhaani ja katson mihin se riittää".
Juuri tällainen tyyppi, minkä tauot venyvät, häipyy työpaikalta kesken päivän ja delegoi omia hommiaan muille, on aika usein työpaikan hyvän hengen luoja. Sillä on mukavat jutut, se näyttää sosiaaliselta ja työstään kiinnostuneelta. Töihinsä keskittynyt henkilö eristää itsensä nopeasti muista, ja se alkaa näyttää ikävystyttävältä, "ei sen kanssa voi edes keskustella mistään muusta kuin työstä". Sitä paitsi kun joku hommissasi epäonnistuu, saat vihat niskaasi, mutta työkaverisi ei ole tehnyt virheitä (koska se ei tee koskaan mitään riskialtista tai ei tee mitään). Jos teille syntyy väittely, kuka munasi, työkaverisi pystyy kertomaan esimiehelle 10 sun tekemää virhettä, mutta sä et pysty kertomaan yhtään työkaverisi tekemää virhettä. Jäät häviölle nopeasti. Työkaveri näyttää tekevän hommansa paremmin ja on myös sosiaalisempi.
Esimies ei aina suosi hyviä työntekijöitä, vaan hyviä tyyppejä. Ne viihdyttävät ja niiden kanssa työpäivä kuluu nopeammin. Etkö sinäkin haluaisi, että ympärilläsi on mukavia ihmisiä?
Hyvän mielen tuojat voivat aiheuttaa työnantajalle tappiota, mutta esimiehen palkkaan ei vaikuta firman tulos.
Olen 20 v ollut työelämässä, ja olen havainnut juuri saman seikan kuin sinäkin ja edelliset kirjoittajat.
Olen sisälläni toivonut että kaikki tekisivät työpäivän aikana rehellisesti töitä. Tasapuolisesti ja samalla kuormituksella. Olen töissä hiljainen ja teen töitä ennemmin kuin juttelen niitä näitä kaikkien kanssa. Olen tehnyt virheen siinä suhteessa?. Olen kuitenkin 12 v ollut vakituisena vähintään 8h/pv. Tänä vuonna överiä vähän alle 240h. Työni luonne on kuitenkin sellainen että hommia pitää tehdä jotta kaikki rullaa. Keskityn siis työhöni.
Pomo kuitenkin jakaa työt, Vaativimmat/paskasimmat hommat minulle (?). Kehityskeskusteluja kannattaa käydä, niissä saa sanoa mielipiteensä pomon kanssa silmätysten ilman että "sosiaaliset" varastavat kaiken huomion.
Olen ajatellut , jos osaisin puhua hyvin ja lipevästi, siis vain puhua enkä käsillä oaisi mitään tehdä, pääsisin vaikka eduskuntaan taikka presidentiksi--> palkka vaikka kuinka hyvä. Kädellä tekemisen taitoa ei palkallisesti arvosteta.
sen lisäksi ahertavat ja töihinsä keskittyvät ihmiset sairastuvat työuupumukseen ja joutuvat usein työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan, kun sosiaaliset löysin rantein työhön suhtautuvat jatkavat itselleen sopivalla kuormituksella eläkeikään asti. Mitä tästä opimme?
opimme sen että näköjään ei kannata panostaa tippaakaan työn tekoon vaan käyttää työaika työkaverien kanssa jutusteluun ja pomon perseennuolemiseen. kivakiva.
Saman homman olen huomannut itsekin; 15 v (3 eri työnantajaa)työelämää takana.
Parhaiten pärjää tyyppi joka on "oikealla tavalla" sosiaalinen; pitää pomoja hyvinä tyyppinä, nauraa niiden vitseille, on aina innoissaan uusista projekteista jne. Liian läpinäkyvää tuo pers..nuolenta ei kuitenkaan saa olla.
Omalla työpaikallani on tyyppi joka on osaava, tehokas, tekee työnsä tunnollisesti. Siis hyvä työntekijä. Sen ainoa vika on siinä ettei se viitsi kaveerata pomojen kanssa niiden haluamalla tavalla. Hän ei ole kuitenkaan mitenkään epäsosiaalinen; ei taida vaan luonne taipua teeskentelyyn. Niinpä se saa kaikki paskaduunit. Se on nyt tehnyt lähes 20 v. niitä paskahommia jotka ei muille kelpaa ja johon ne ei edes pystyisi. Eläkeikä lähestyy ja se tosi väsynyt tilanteeseensa. Samaan aikaan siellä on muutama lusmu jotka istuu kahvitunnilla pomojen pöydässä juttelemassa niitä näitä. Ne saa kaikki hyvät projektit ja palkankorotukset.
Vika ei ole työntekijöissä vaan epävarmoissa pomoissa jotka kerää sen "jees" porukan ympärilleen
Onneksi on niitä sellaisiakin työpaikkoja olemassa joissa voi keskittyä työntekoon. On esimiehiä jotka on terveesti itsevarmoja osaamisestaan ja asemastaa ja jotka eivät ole kiinnostuneita hännystelijöistä. Itse vaan hölmönä vaihdoin pois sellaisesta duunista n.5 v. sitten.
Neuvoni on että kannattaa vaihtaa työpaikkaa. Asiat ei tule muuttumaan millään kehitys- ym. keskusteluilla jos olet joutunut työpaikkasi "kuliksi".
Ei kannata luottaa pomoihin kun ne sanoo että aikaa myöten asiat muuttuvat. Ei ne muutu. Jos muuttuisi niin ei ne alunperinkään olisi niin kuin ne on. Ainoa seuraus ns. kehityskeskutelusta tms. on että pomot alkaa etsiä uutta höynäytettävää omalle paikallesi koska ne eivät halua olla liian riippuvaisia työpaikan "torpparista".
On se ihme vittu kun aina vittu sattuu vittumainen pomo, tai vttumainen työpaikka,vittu.
Vittu kun tuntuu että nämä huonot vuttu- duunit satuu vissiin aina vittumaisille tyypeille, vai olenko vittu väärässä. Itse olen ollut vitun
useassa työpaikassa, eikä ole vittuiltu koskaan, mistähän vitusta johtuu.
johtuu että taidat itte olla perseennuolija tai sitten sulla on käyny helkkarinmoinen tuuri. tarviiko tulla tänne morkkaamaan vitun pässi, oisit onnellinen että sulla on asiat niin hyvin, ja suu kiinni.