Monet miehet eivät tunnu tietävän mitä on ihmiskauppa ja vielä useammat kieltävät prostituution ja ihmiskaupan yhteyden. Tässä kaikille infoplajäys:
Mitä on ihmiskauppa?
Ihmiskauppa (trafficking in human beings) pitää sisällään naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Keskeistä ihmiskaupassa on se, että uhri on alistussuhteessa tekijään.
Ihmiskauppaa ei tule rinnastaa ihmissalakuljetukseen tai laittomaan maahantuloon. Vaikka ihmiskaupassa usein on viitteitä edellämainituista, se kuitenkin eroaa ihmissalakuljetuksesta esimerkiksi siten, että ihmiskaupassa alistussuhde jatkuu myös maahantulon jälkeen. Laiton maahantulo on jo määritelmän mukaisesti rajat ylittävää toimintaa, ihmiskauppaa voidaan käydä myös maan rajojen sisäpuolella - ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä uhrin siirtymistä rajan yli.
Rajat ylittävän ihmiskaupan uhriksi joutuu Yhdistyneiden Kansakuntien arvion mukaan vuosittain 800 000-900 000 ihmistä. Naisia, lapsia ja miehiä painostetaan, ryöstetään ja houkutellaan perusteettomin lupauksin työhön yleensä varakkaisiin länsimaihin. Valtaosa, noin 80 prosenttia, ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia.
Järjestäytynyttä rikollisuutta
Ihmiskauppa on maan alla tapahtuvaa, järjestäytynyttä rikollista toimintaa, josta tiedetään hyvin vähän. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä ja rajojen auetessa kansainvälistä rikollisuutta on entistä vaikeampi tutkia ja valvoa. Näkymättömyytensä vuoksi ongelman laajuutta ei aina tiedosteta. Ihmiskaupasta on viime vuosikymmeninä kehittynyt huume- ja asekaupan jälkeen kannattavin kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muoto, joka YK:n arvion mukaan tuottaa rikollisjärjestöille vuosittain miljardeja dollareita. Huume- ja asekauppaan verrattuna ihmiskaupan riskit ovat kuitenkin pienet ja voitot suuret.
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä nais- ja tyttökauppa on maailmanlaajuisen ihmiskaupan yleisin muoto. Naiskauppa on organisoijilleen tuottavaa liiketoimintaa: ihmiskauppiaiden on tiedetään kertoneen, että nainen voidaan ostaa 1250-1500 dollarilla ja myydä 250-350 dollarilla/tunti. Globaalin ihmiskaupan näkökulmasta prostituution ja naiskaupan yhteyttä ei voida kiistää: prostituutio on erityisesti viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana kansainvälistynyt. Asiakkaat, prostituoidut, ihmiskaupan uhrit sekä parittajat ja muut organisoijat liikkuvat suhteellisen vaivattomasti maasta toiseen.Tässä mielessä ”ihmiskauppa” -käsitteen voidaan nähdä kätkevän ilmiön sukupuolittuneen luonteen.
Taustavoimana köyhyys
Globaali eriarvoisuus, työttömyys ja köyhyyden naisistuminen edistävät ihmiskauppa. Nämä paitsi asettavat entistä useammat ihmiset alttiiksi ihmiskaupan välittäjille, myös toimivat pohjana ihmissalakuljettajien toimille. Ihmisten lisääntynyt ja helpottunut liikkuminen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kehittyminen ovat niin ikään vaikuttaneet siihen, että ihmiskaupasta on kehittynyt yksi nykyajan vakavimmista ihmisoikeusongelmista.
Köyhyyden lisäksi ihmiskauppaa ruokkii myös erityisesti länsimaissa halpaan työvoimaan ja prostituutioon kohdistuva kysyntä. Kasvottomuudestaan huolimatta asiakkaat ovat globaalin seksiteollisuuden keskeisiä toimijoita ja pääasiallisia rahoittajia. Muodostaessaan kysyntää uusille ja eksoottisille ”tuotteille” he pitävät osaltaan yllä kansainvälistä ihmiskauppaa. Esimerkiksi Kauko-itään matkaavat miljoonat länsimaiset seksituristit luovat kysyntää alueen kasvavalle lapsikaupalle.
Kaupalle luovat elintilaa myös poikkeusolot: esimerkiksi aseelliset konfliktit ja niiden jälkeinen yhteiskunnallinen epävakaus tarjoavat ihmiskaupan välittäjille erinomaisen mahdollisuuden hyötyä esimerkiksi pakolaisten turvattomasti asemasta. Kansainvälisen siviili- ja rauhanturvajoukkojen tiedetään esimerkiksi Balkanilla lisänneen alueelle suuntautuvaa nais- ja tyttökauppaa. Myös luonnonmullistusten aiheuttamat poikkeustilat edistävät kauppaa: Thaimaassa erityisesti lapsikauppa lisääntyi joulukuun 2004 hyökyaallon jätettyä suuren määrän lapsia orvoiksi.
Torjuva maahanmuuttopolitiikka ruokkii ihmiskauppaa. Tulkitessaan ihmiskaupan uhrit laittomiksi maahanmuuttajiksi, maahanmuuttosäädökset eväävät uhreilta heidän tarvitsemansa tuen. Rasismi on erottamaton osa prostituutiota ja naiskauppaa. Prostituution kenttä on monissa maissa rakentunut siten, että laittomat maahanmuuttajat tai vähemmistöryhmät tarjoavat seksipalveluja valtaväestölle.
Ihmiskauppa Suomessa
Suomi on pääasiassa Itä-Euroopasta länteen suuntautuvan naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän kaupan läpikulku- ja kohdemaa. Maahan tuodaan ihmisiä myös työvoiman hyväksikäyttötarkoituksessa.
On arvioitu, että Suomi on vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Uhrit, jotka eivät jää Suomeen kuljetetaan eteenpäin muualle Eurooppaan. Suurin osa Suomeen tulevista ihmiskaupan uhreista on aikuisia naisia tai miehiä, mutta myös alaikäisiä uhreja tiedetään tuodun maahan.
Suomessa on pyritty kehittämään ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä nykyistä tilannetta vastaavaksi. Vuonna 2004 voimaan tullut lainsäädäntö tuntee ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan sekä törkeän elinkaupan. Tuomio törkeästä ihmiskaupasta voi olla enimillään kymmenen vuotta vankeutta.
Lähde: ihmisoikeudet.net
Mitä on ihmiskauppa?
Ihmiskauppa (trafficking in human beings) pitää sisällään naisten, lasten ja miesten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Keskeistä ihmiskaupassa on se, että uhri on alistussuhteessa tekijään.
Ihmiskauppaa ei tule rinnastaa ihmissalakuljetukseen tai laittomaan maahantuloon. Vaikka ihmiskaupassa usein on viitteitä edellämainituista, se kuitenkin eroaa ihmissalakuljetuksesta esimerkiksi siten, että ihmiskaupassa alistussuhde jatkuu myös maahantulon jälkeen. Laiton maahantulo on jo määritelmän mukaisesti rajat ylittävää toimintaa, ihmiskauppaa voidaan käydä myös maan rajojen sisäpuolella - ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä uhrin siirtymistä rajan yli.
Rajat ylittävän ihmiskaupan uhriksi joutuu Yhdistyneiden Kansakuntien arvion mukaan vuosittain 800 000-900 000 ihmistä. Naisia, lapsia ja miehiä painostetaan, ryöstetään ja houkutellaan perusteettomin lupauksin työhön yleensä varakkaisiin länsimaihin. Valtaosa, noin 80 prosenttia, ihmiskaupasta tähtää naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön prostituutiossa. Noin puolet uhreista on lapsia.
Järjestäytynyttä rikollisuutta
Ihmiskauppa on maan alla tapahtuvaa, järjestäytynyttä rikollista toimintaa, josta tiedetään hyvin vähän. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä ja rajojen auetessa kansainvälistä rikollisuutta on entistä vaikeampi tutkia ja valvoa. Näkymättömyytensä vuoksi ongelman laajuutta ei aina tiedosteta. Ihmiskaupasta on viime vuosikymmeninä kehittynyt huume- ja asekaupan jälkeen kannattavin kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muoto, joka YK:n arvion mukaan tuottaa rikollisjärjestöille vuosittain miljardeja dollareita. Huume- ja asekauppaan verrattuna ihmiskaupan riskit ovat kuitenkin pienet ja voitot suuret.
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävä nais- ja tyttökauppa on maailmanlaajuisen ihmiskaupan yleisin muoto. Naiskauppa on organisoijilleen tuottavaa liiketoimintaa: ihmiskauppiaiden on tiedetään kertoneen, että nainen voidaan ostaa 1250-1500 dollarilla ja myydä 250-350 dollarilla/tunti. Globaalin ihmiskaupan näkökulmasta prostituution ja naiskaupan yhteyttä ei voida kiistää: prostituutio on erityisesti viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana kansainvälistynyt. Asiakkaat, prostituoidut, ihmiskaupan uhrit sekä parittajat ja muut organisoijat liikkuvat suhteellisen vaivattomasti maasta toiseen.Tässä mielessä ”ihmiskauppa” -käsitteen voidaan nähdä kätkevän ilmiön sukupuolittuneen luonteen.
Taustavoimana köyhyys
Globaali eriarvoisuus, työttömyys ja köyhyyden naisistuminen edistävät ihmiskauppa. Nämä paitsi asettavat entistä useammat ihmiset alttiiksi ihmiskaupan välittäjille, myös toimivat pohjana ihmissalakuljettajien toimille. Ihmisten lisääntynyt ja helpottunut liikkuminen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kehittyminen ovat niin ikään vaikuttaneet siihen, että ihmiskaupasta on kehittynyt yksi nykyajan vakavimmista ihmisoikeusongelmista.
Köyhyyden lisäksi ihmiskauppaa ruokkii myös erityisesti länsimaissa halpaan työvoimaan ja prostituutioon kohdistuva kysyntä. Kasvottomuudestaan huolimatta asiakkaat ovat globaalin seksiteollisuuden keskeisiä toimijoita ja pääasiallisia rahoittajia. Muodostaessaan kysyntää uusille ja eksoottisille ”tuotteille” he pitävät osaltaan yllä kansainvälistä ihmiskauppaa. Esimerkiksi Kauko-itään matkaavat miljoonat länsimaiset seksituristit luovat kysyntää alueen kasvavalle lapsikaupalle.
Kaupalle luovat elintilaa myös poikkeusolot: esimerkiksi aseelliset konfliktit ja niiden jälkeinen yhteiskunnallinen epävakaus tarjoavat ihmiskaupan välittäjille erinomaisen mahdollisuuden hyötyä esimerkiksi pakolaisten turvattomasti asemasta. Kansainvälisen siviili- ja rauhanturvajoukkojen tiedetään esimerkiksi Balkanilla lisänneen alueelle suuntautuvaa nais- ja tyttökauppaa. Myös luonnonmullistusten aiheuttamat poikkeustilat edistävät kauppaa: Thaimaassa erityisesti lapsikauppa lisääntyi joulukuun 2004 hyökyaallon jätettyä suuren määrän lapsia orvoiksi.
Torjuva maahanmuuttopolitiikka ruokkii ihmiskauppaa. Tulkitessaan ihmiskaupan uhrit laittomiksi maahanmuuttajiksi, maahanmuuttosäädökset eväävät uhreilta heidän tarvitsemansa tuen. Rasismi on erottamaton osa prostituutiota ja naiskauppaa. Prostituution kenttä on monissa maissa rakentunut siten, että laittomat maahanmuuttajat tai vähemmistöryhmät tarjoavat seksipalveluja valtaväestölle.
Ihmiskauppa Suomessa
Suomi on pääasiassa Itä-Euroopasta länteen suuntautuvan naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän kaupan läpikulku- ja kohdemaa. Maahan tuodaan ihmisiä myös työvoiman hyväksikäyttötarkoituksessa.
On arvioitu, että Suomi on vuosittain satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Uhrit, jotka eivät jää Suomeen kuljetetaan eteenpäin muualle Eurooppaan. Suurin osa Suomeen tulevista ihmiskaupan uhreista on aikuisia naisia tai miehiä, mutta myös alaikäisiä uhreja tiedetään tuodun maahan.
Suomessa on pyritty kehittämään ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä nykyistä tilannetta vastaavaksi. Vuonna 2004 voimaan tullut lainsäädäntö tuntee ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan sekä törkeän elinkaupan. Tuomio törkeästä ihmiskaupasta voi olla enimillään kymmenen vuotta vankeutta.
Lähde: ihmisoikeudet.net
Vastaukset 3
Vanhimmat
Virolainen naistuttuni kertoi, että maan lehdissä haetaan usein virolaistyttöjä mansikanpoimijoiksi suomalaisille tiloille. Hän oli itsekin vastannut ilmoitukseen ja kummastellut hieman miksi mansikanpoimijoiksi pyrkiviltä pyydettiin valokuvaa jo ennen haastatteluun kutsua. Koska häntä oli valistettu ihmiskaupasta, hän jätti menemättä epäilyttävään työhaastatteluun.
Tekeekö seksin ostamisen helpommaksi kuvitelma, että nainen on vapaaehtoisesti alalla ja tienaa itselleen?
Tässä :
Elenan tarina
Toukokuussa 2001 ”Elena”, 17-vuotias latvialaistyttö, saapui Helsingin satamaan. Täältä hänen oli tarkoitus jatkaa suomalaisen miehen kyydissä kesätyöpaikalle, Helsingin pohjoispuolella sijaitsevalle mansikkatilalle. Pitkän matkan aikana tytölle kuitenkin selvisi, että päämääränä ei ollut mansikkatila Etelä-Suomessa.
Ajomatkan jälkeen he saapuivat Ouluun, jossa tyttö lukittiin miehen asuntoon. Elenan kyselyihin mies vastasi, että kyse ei ollut mansikanpoiminnasta vaan Elena oli tuotu Suomeen myymään seksiä. Vastusteluihin mies reagoi uhkailemalla: ellei Elena halunnut perheelleen tapahtuvan mitään pahaa, hänen olisi paras totella. Mies kertoi hänellä olevan hyvät suhteet rikollisjärjestöihin Baltiassa ja Venäjällä.
Seurauksia peläten Elena joutui alistumaan seksin ostajien toistuvaan hyväksikäyttöön sen kolmen viikon ajan, jonka hänen turistiviisuminsa oli voimassa. Asiakkaiden maksamat palkkiot menivät kuitenkin välittäjien taskuihin.
Kolmen viikon kuluttua Elena palautettiin Latviaan uhkausten saattelemana. Parin kuukauden kuluttua Juha otti Elenaan jälleen yhteyttä ja uhkailemalla pakotti tämän uudelleen Suomeen myymään seksiä.
Tällä kertaa Elena kertoi kaiken Suomen viranomaisille. Suomalainen, 45-vuotias Juha tuomittiin Latviassa 8 vuodeksi vankeuteen ihmiskaupasta ja parituksesta. Hän suorittaa tuomiotaan Riian keskusvankilassa.
Heh heh, pellefemut yrittävät estää seksialan yritystoimintaa sulkemalla Suomen rajat ulkomaisilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Keinona on pelottelu ihmiskaupalla ja muulla rikollisuudella sekä sp-taudeilla ym. :))
Törkeäksi toiminnan tekee se, että femakot ovat tässä pyhässä sodassaan valmiita vaikka lainvastaisesti rajoittamaan perusoikeuksia, kuten elinkeinovapautta ja itsemääräämisoikeutta. Kaikki tämä johtuu pääpellen eli halosen globalisaatio-vitutuksesta.
Onneksi virallinen tavoite on, lisätä ulkomaista työvoimaa ja edistää työperäistä maahanmuuttoa. Seksialalla on valtava kasvupotentiaali Suomessa. Muualla on osattu hyödyntää alan mahdollisuudet huomattavasti paremmin. Suomella on siis opittavaa kansainvälisestä käytännöstä.
ei voi vedota mihinkään henkilökohtaiseen vapauteen tehdä mielivaltaisesti jotain, jos toiminnallaan tukee rikollista toimintaa, joka perustuu ihmisoikeuksien polkemiseen.
vertaa vaikka varastetun tavaran ostamiseen, joka on suomen lain mukaan rikollista toimintaa, vaikkei yhtä lailla, kuin itse varastaminen.
ja koska asiasta on jo puhuttu mm. ihmisoikeusjärjestöjen ja feministienkin suilla niin paljon, ei voi enää sanoa, että ei tiedä tehneensä väärin tms. tukiessaan omilla toimilla vaikka sanotaan nyt järjestäytynyttä rikollisuutta.
yleistäminen on tietenkin taas pahasta, mutta väittäisin yksityisyritteliäitä naishenkilöitä olevan suhteellisen vähän koko ammattikunnasta.
on siis mielestäni hölmöä sulkea silmänsä niiltä julmuuksilta, joita ei suoraan näe ja joita omilla toimillaan epäsuorasti kuitenkin tukee.