Erityisesti osoitan kysymykseni M36:lle, mutta muutkin saavat toki vastata/kommentoida.
Olen lähtenyt entisestä yhteisestä kodista vuoden 2005 alussa; en ole ollut kyseisessä asunnossa kirjoilla sen jälkeen.
Asunto-osake on täysin ex-puolisoni nimissä; meillä ei ole avioehtoa, minulla on siis normaali avio-oikeus. Ositusta ei ole tehty.
Ex on eromme (tuomittu eroon 10/05) jälkeen jättänyt mm. luottokorttimaksuja yms. maksamatta, ne ovat ulosotossa. Käsittääkseni nämä lasketaan osituksessa hänen henk.kohtaiseksi velakseen.
Asunnosta on vielä suurin osa maksamatta.
Pankki kertoi, että myyntisummasta vähennetään ensin pankin saatavat, sitten ulosotossa olevat hänen velkansa ja vasta sen jälkeen jäävä summa ositetaan ts. jaetaan meidän kesken.
Mutta mun kysymykseni kuuluu, että onko tuo oikein?! Hänen velkansa menevät siis summasta, josta minun kuuluisi (logiikkani mukaan) saada avio-osuuteni ENNEN kuin siitä vähennetään hänen henk.kohtaisia ulosotossa olevia eron jälkeen erääntyneitä velkojaan.
- Toivottavasti edes joku ymmärsi tämän sepustuksen :) -
Kiitos jo etukäteen neuvoista!!
Olen lähtenyt entisestä yhteisestä kodista vuoden 2005 alussa; en ole ollut kyseisessä asunnossa kirjoilla sen jälkeen.
Asunto-osake on täysin ex-puolisoni nimissä; meillä ei ole avioehtoa, minulla on siis normaali avio-oikeus. Ositusta ei ole tehty.
Ex on eromme (tuomittu eroon 10/05) jälkeen jättänyt mm. luottokorttimaksuja yms. maksamatta, ne ovat ulosotossa. Käsittääkseni nämä lasketaan osituksessa hänen henk.kohtaiseksi velakseen.
Asunnosta on vielä suurin osa maksamatta.
Pankki kertoi, että myyntisummasta vähennetään ensin pankin saatavat, sitten ulosotossa olevat hänen velkansa ja vasta sen jälkeen jäävä summa ositetaan ts. jaetaan meidän kesken.
Mutta mun kysymykseni kuuluu, että onko tuo oikein?! Hänen velkansa menevät siis summasta, josta minun kuuluisi (logiikkani mukaan) saada avio-osuuteni ENNEN kuin siitä vähennetään hänen henk.kohtaisia ulosotossa olevia eron jälkeen erääntyneitä velkojaan.
- Toivottavasti edes joku ymmärsi tämän sepustuksen :) -
Kiitos jo etukäteen neuvoista!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näin se menee.. Valitettavasti!
... tosin tasingon saaminen voi olla vaikeata käytännössä. Vahinko ettet vaatinut ositusta heti... no, jälkiviisaus turhaa.
Ositushetki on se, kun avioerohakemus on jätetty (eka vaihe). Ositukseen otetaan sen hetken velat ja kulutusluotot. Jos hän on tuon päivän jälkeen maksanut ne tai ottanut lisää, eivät ole mukana vaikuttamaan teidän avioeronne osituksessa. Luulosi siis oli väärä.
Asunto on 100% hänen omaisuuttaan, ja sen myyntihinta tai hinta-arvio otetaan sen päivän mukaan kun ositus suoritetaan (teillä siis vielä edessä).
Oletan että tiedät miten tasinko lasketaan, eli en siitä tässä enempää.
Nyt sitten tulee se kinkkinen vaihe, pankki olettaa (ja saattaa olla hyvin oikeassa), että heidän saatavansa menee sinulle kuuluvan tasingon edelle. Eli, sen sijaan että miehesi jäisi pankille velkaa hän jää sinulle (mitä sinun sitten oikeusteitse perittävä, onnea vaan)
Sinuna kysyisin neuvoa joltakin aivan muulta kuin pankin juristilta, saati virkailijalta. Lyhyt konsultaatio ja tiedon saanti asiastasi hyvältä juristilta ei hirveitä maksa ... ehkä saman kuin kaksi käyntiä kampaajalla -- ja hyöty voi olla huomattava oikeista neuvoista.
Mulla on aa, mutta on tietysti juuri nyt matkalla, kun asunto meni myyntiin. :(
En vaatinut ositusta heti, koska jaettavaa on niin vähän eikä siitä olisi päästy sopimukseen ilman pesänjakajaa, joka olisi sitten senkin vähän napannut omaan taskuunsa. :/
miten tasinko lasketaan.
Tuskin kyllä tajuaisinkaan, vaikka selittäisitkin! LOL
A:lla omaisuutta 100.000 EUR, ja velkaa 30.000 EUR
B:llä omaisuutta 20.000 EUR, ja velkaa 10.000 EUR
A:lla ja B:llä yhteistä omaisuutta (talo) 200.000 EUR
A:lla ja B:llä yhteistä velkaa (talosta) 100.000 EUR
A:n nettovarallisuus 100 200/2 - 30 - 100/2 = 120.000 EUR
B:n nettovarallisuus 20 200/2 - 10 - 100/2 = 60.000 EUR
Ellei avioehtoa, ja B vaatii, A:n maksettava tasinkoa B:lle 30.000 EUR jotta kummankin nettovarallisuudet ovat 90.000 EUR eli yhtä suuret.
A voi päättää millä omaisuudellaan (tai pankkilainalla) tasingon maksaa.
Minä olen juuri tässä lähdössä allekirjoittamaan omaa ositussopimusta. Jätin sen homman asianajalle tehtäväksi avioeronhakupäivälle, eipähän tarvi enää exän menoja maksella. Suosittelen ammattilaista, jos vähänkin tuntuu ettei itse selviä. Tuleepahan silloin oikeudenmukainen jako.
Kuten M36 jo esitti, osituksessa on lähtökohtana se varallisuus- ja velkatilanne, mikä vallitsi ositusperusteen syntyhetkellä eli silloin, kun 1. vaiheen avioerohakemus toimitettiin käräjäoikeuden kansliaan. Osituslaskelma ja siitä ilmenevä tasinko siis perustuvat tuon ajankohdan tilanteeseen eivätkä myöhemmin saadut varat tai velat vaikuta tasingon määrään.
Kun asunto-osakkeet ovat miehen omistamat ja ne ovat miehen asuntolainan vakuutena, pankki on oikeutettu saamaan kauppahinnasta päältäpäin omat saatavansa. Tämä pankin saatava ei kysyjän tilannetta huononna, sehän on otettu huomioon tasingon määrässä. (Korkeintaan sillä on merkitystä koron osalta.)
Miehen ulosotossa oleva velka voidaan myös periä miehen omistaman asunnon kauppahinnasta pankin saatavan jälkeen (koska perusteena on lainvoimainen tuomio velkomusasiassa).
Kumpainenkaan edellä mainittu miehen velan suoritus ei vaikuta tasingon määrään. Ongelma syntyy, jos kauppahinnasta ei velkasuoritusten jälkeen jää jäljelle tasingon maksamiseen riittävää rahamäärää. Jos jää, tasinkosumma kuuluu kysyjälle ja loput kauppahinnasta miehelle. Jos ei jää, mies jää kysyjälle velkaa puuttuvan osan.
Näin asia on kuitenkin vasta silloin, kun avioeropesässä on toimitettu lainvoimainen omaisuuden ositus. Sitä ennen kauppahinta on miehen, kuten asuntokin oli hänen.
Jos ositusta ei ole toimitettu, se on syytä pikimmiten toimittaa. Siihen on kaksi mahdollisuutta: joko 1) ex-puolisot sopivat asian ja laativat (tai laadituttavat) sopimuksen mukaisen ositusasiakirjan tai 2) jompi kumpi hakee pesään pesänjakajan osituksen toimittajaksi.
Tietysti mies voi halutessaan antaa kysyjälle kauppahinnasta sen osan, joka osituslaskelman mukaan tasinkona kysyjälle kuuluisi, vaikka ositusta ei olisikaan tehty. Tällöin voi kuitenkin syntyä ongelma verottajan kanssa: millä perusteella kysyjän varallisuus on lisääntynyt?