Eräästä työtoverista on tullut minulle erittäin hyvä ystävä. Hänen seurassaan viihtyy, unohdumme usein juttelemaan pitkäksi aikaa kun juttua vaan riittää ja ajankulua ei huomaa, pidämme hauskaa, ja tuntuu että kipinät lentää välillämme. Tämä kaikki (juttelut ym) muiden työtovereiden ollessa pois paikalta. Molemmat varattuja ja ystävyyden tasolla mennään joskin pakko myöntää olevansa ehkä ihan vähän ihastunut, vastapuolen tunteista en todellakaan tiedä ja en uskalla ottaa selvää kuuna päivänä.
Mutta nyt muut työtoverit ovat alkaneet vihjailemaan erinäisin tavoin, meille molemmille, vaikka mielestäni juttumme näyttää ulkopuolisen silmään korkeintaan hyvältä ystävyydeltä jos siltäkään. Onkohan tuo vaan sattumaa vai "paistaako se kilometrin päähän" jos on ihastunut? Ajattelin vaan että tarvisko jatkossa marssia konttoriin säkki päässä...
haluan pitää tämän meidän kahden keskisenä juttuna, ystävyytenä, en edes halua edetä piristävää ihastusta pidemmälle tai vahingoittaa ketään.
Mutta nyt muut työtoverit ovat alkaneet vihjailemaan erinäisin tavoin, meille molemmille, vaikka mielestäni juttumme näyttää ulkopuolisen silmään korkeintaan hyvältä ystävyydeltä jos siltäkään. Onkohan tuo vaan sattumaa vai "paistaako se kilometrin päähän" jos on ihastunut? Ajattelin vaan että tarvisko jatkossa marssia konttoriin säkki päässä...
haluan pitää tämän meidän kahden keskisenä juttuna, ystävyytenä, en edes halua edetä piristävää ihastusta pidemmälle tai vahingoittaa ketään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pitkät lämpimät katsekontaktit, onnessaan hymyily, poskien punehtuminen, pöydän yli lähemmäksi kumartuminen, hiusten sukiminen, silmien räpyttely, pienet kosketukset, hipaisuetäisyydelle tuleminen jutellessa, taaksepäin vilkaisut lähtiessä, kaikki tuollainen kyllä kavaltaa, jos osaa katsoa. Ja kaikkia lähettämiään signaaleja ei rakastunut edes itse huomaa.
Jopas tuntui hyvältä kuulla että myös muille ollaan katkeria onnistuneesta ystävyyden syntymisestä. Joidenkin kanssa vain kemiat pelaavat, on ihana tunne olla huomattu, mutta miehen ja naisen välinen ystävyys on myös tietynlaista jännitettä...ehkä se välistä myös sotkee ajatuksia. Kuitenkin itselläni ne parhaat ystävät ovat miehiä, kotona ja vapaalla...ehkä siihen vaikuttaa se, että toimin miesvaltaisella alalla, miesten läsnäoloon tottuu ja myös toisinpäin.Voimia!