Mikä neuvoksi kun ihan selvästi näet että vaimolla on joku nyt tosi pahasti pielessä ja liittomme uhkaa kariutua,mutta vaimoni ei suostu puhumaan?
Vaimo ei puhu
kyllästynyt
7746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En tiedä mikä mahtaa vaivata sinun kumppaniasi, hymähdin lukiessani tuon tekstin sillä minä naisena olen samanlaisella vyöhykkeellä. Kaverini on kiukutellut ja hermoillut jo puoli vuotta, no eihän ne syitään kerro, mikä lie. En suosittele tätä sinulle mutta olen saanut tarpeekseni ja kiukutelkoon yksinään, olen hakenut itselleni pikku asunnon ja kohta muutan kotiin jossa en ole kenenkään harmina!
on jokin joskus pahasti pielessä (tai niin toinen ainakin luulee), josta ei halua puhua. Miten liittonne kariutumisen uhka ilmenee?
Minulla ja miehelläni on jos jokin sortin ongelmaa, jotka meidän kummankin pitää selvittää tahoillansa. Jokainen on omien ongelmiensa paras ratkaisija ja jos niistä puhuu toiselle, toinen saattaa käsittää ne väärin, ottaa itseensä ja siinä on sitten lisää ongelmia ratkottavana.
Hyvin on vähäpuheinen minunkin kumppanini. Joskus tiuskii ja äyskii. Ei häneltä voi kysyä, mikä on?
Saattaa vaikka hermostua.
Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää. Suu on puhumista varten ja asiat selviävät vain puhumalla.
Siinä on vain yksi juttu. Jokaisella on omat suodattimet korvien välissä. Saattavat käsittää aivan toisin mitä heille sanoo tai kysyy.
Se on tämä ihmisenä olemisen ikuinen ongelma.
Pelaa shakkia tuntitolkulla netissä. Ei puhu sanaakaan. Jos minä olen hiljaa joskus, valittaa hän "en kestä tätä hautajaistunnelmaa". Näin meillä.
Voi meitä! Taitas olla yhteiskuntarakenteiden romuttamisen ja uudelleen rakentamisen aika. Me ihmiset ollaan yksinkertaisesti kasvettu ulos tästä avioliitto ja aina-yhdessä olemisen lapsuudestamme. Ollaan ilmeisesti murrosiässä ja halutaan itsenäistyä.
Lisääkö yksiöitä tähänkin maahan vai missä apu?
Kyllä juttu on niin, että puoliso se on se, jonka kanssa asiat on pystyttävä puhumaan . Ei ihme jos avioliitot karahtaa karille entistä useammin, kun ollaan niin itsenäisiä että! Tukeahan se puoliso juuri voi antaa jos elämä mättää, vaikkei asialla mitään tekemistä suhteen kanssa oliskaan.Jos on mun jutut ja sun jutut, niin pian se todetaan, että me kasvettiin erilleen...
Sille alkuperäisen kysymyksen lähettäjälle: Oletko kertonu vaimolle,että sua tilanne pelottaa?
Pistä se seinää vasten ja kertomaan, oli sitten mitä tahansa tulossa. Mikä pitkittyy se mutkistuu.
Kuten ed. kirjoituksessani totesin on monella meistä sellaisia asioita, joista ei halua puhua.
Toinen SAATTAA toivoa, että niistä puhuisi, mutta ei kuitenkaan osaa suhtautua niihin asian edellyttämällä tavalla jos ne sitten otetaankin puheeksi.
Ymmärrättekö kaikki?!
Asiat ei todellakaan parane pelkästään puhumalla. Jos jollain on sairaus, sekään ei parane sillä, että puhuu, vaan se pitää parantaa muilla konsteilla! Toinen harvoin siihen pystyy, koska itse on oman itsensä paras asiantuntija!
Liitossa molemman pitääkin olla itsenäisiä ja kyetä ratkomaan omat murheensa kuten joku tuossa kirjoittikin. Ei voi olettaa, että kumppani on oma psykologi, jolla on valmis ja oikea vastaus kaikkeen.
Jos toisella on ongelma, ei siinä puhuminen auta vaan ongelma pitää ratkaista! Sen tekee parhaiten se, jonka ongelma se on.
Omasta mielestäni liitossa on aina sun jutut, mun jutut (mahdolliset lasten jutut) ja yhteiset jutut. Perheen kaikkia jäseniä ei voi käsitellä yhtenä klönttinä. Ei siitä mitään tule.