Mikä onkaan parisuhteen salaisuus. Olen miettinyt ja pohtinut tätä. Itse olen 22vuotias eikä ole ollut vuotta pitempiä seurustelusuhteita. Tarkemmin 11kuukautta pitkä suhde on ollut pisin. Miksi jotkut löytävät sen puolisonsa jo nuorena ja sitoutuu, rakastuu, muuttaa yhteen jne. Mutta minä en. Olen yrittänyt miettiä että niillä jotka onnistuvat sitoutumaan ja löytämään sen oikean jo hyvissä ajoin ni onko se vain sattumaa kuka löytää ja kuka ei vai onko heidän luonteessa jotain yhteistä eli ne jotka onnistuvat sitoutumaan niin ovat tietyntyyppisiä ihmisiä.
Mä oon NIIN kateellinen niille jotka ovat nuorena jo löytäneet sen parisuhteen. Johtuuko minun epäonneni suhteissa siitä että saatan olla aika varautunut, ehkä olen liian realisti, haluan edetä hitaasti jne. Itse olen luonteeltani nätti, rauhallinen, jalat maassa ja se mikä ehkä tärkeintä parisuhteessa että luulen että olen maailman helpoimpia ihmisiä seurustelussa. En ole mikään oikuttelija, narisija, valittaja, olen hyvin joustava, empaattinen ja olisin valmis tekemään miehen vuokseni kaikkeni, että hänellä olisi hyvä seurustella kanssani. Miksi sitten en löydä vain sitä oikeaa itselleni? No enhän mä ole mikään ikäloppu kuitenkaan ja onhan mulla aikaa vielä löytää se oikea, mutta jotenkin pelottaa entäs jo menee vuos ja toinen ja kolmas jne. eikä mistään vaan löydy sitä kumppania. Pelottaa tulevaisuus.
Mä oon NIIN kateellinen niille jotka ovat nuorena jo löytäneet sen parisuhteen. Johtuuko minun epäonneni suhteissa siitä että saatan olla aika varautunut, ehkä olen liian realisti, haluan edetä hitaasti jne. Itse olen luonteeltani nätti, rauhallinen, jalat maassa ja se mikä ehkä tärkeintä parisuhteessa että luulen että olen maailman helpoimpia ihmisiä seurustelussa. En ole mikään oikuttelija, narisija, valittaja, olen hyvin joustava, empaattinen ja olisin valmis tekemään miehen vuokseni kaikkeni, että hänellä olisi hyvä seurustella kanssani. Miksi sitten en löydä vain sitä oikeaa itselleni? No enhän mä ole mikään ikäloppu kuitenkaan ja onhan mulla aikaa vielä löytää se oikea, mutta jotenkin pelottaa entäs jo menee vuos ja toinen ja kolmas jne. eikä mistään vaan löydy sitä kumppania. Pelottaa tulevaisuus.
Vastaukset 8
Vanhimmat
hyvässä parisuhteessa:
* ilmaistaan rakkautta sekä sanoin että teoin
* vallitsee keskinäinen kunnoitus
* tasavertainen kummankin tarpeiden huomioiminen
* välittäminen
* tyydyttävä seksielämä
* fyysinen ja henkinen läheisyys
* keskustelutaito
* elämän ja asioiden jakaminen
* sitoutuminen suhteeseen
* uskollisuus
"olen luonteeltani nätti"...nätti luonne on kyllä kiva asia ;)
ei miehen puolesta pidä olla valmis tekemään mitä tahansa. mies haluaa seurustella naisen kanssa joka tietää oman arvonsa. olet turhaan tuossa iässä noin epätoivoinen - ja epätoivoisuus jos mikä karkottaa kunnolliset miehet.
Joo toi munkin mielestäni täytyy kojaa, että älä ole valmis tekemään mitä vaan jotta mies jaksaa olla sun kanssa, vaan ole oma itsesi.
Nuorihan sinä vielä olet. Ota vielä vähän aikaa sen oppimiseen, millainen olet itse ja millainen mies on sinulle sopiva. Kukaan kun ei ole täydellinen, ja loppujen lopuksi on kysymys siitä, että löytää sellaisen puolison, jonka viat eivät häiritse liikaa ja joka puolestaan sietää sinun vikojasi. Siinä me taas olemme yksilöllisiä, ja ensin täytyy oppia tuntemaan itsensäkin.
Veikkaan ettei sen ikäiset komistukset juurikaan jaksa mitään seurustelua miettiä edes. Tai eivät ole ainakaan susta olleet kiinostuneita, muussa kuin sulan saamisessa hattuun. Parikymppiset jätkät kun on vielä aika teinejä pimpan perässä juoksijoita, jotka ajattelee että nuoruus menee hukkaan jos alkaisi yhden kanssa seurustelemaan. Niin ja ehkäpä sä vaan ihastut niihin miehiin jotka ei ole susta kiinnostuneita, etkä katso niitä miehiä päinkään, jotka voisi olla susta oikeasti kiinnostuneita.
Kannattaa lukea John Grayn Mars ja Venus kirjoja, esim: Mars ja Venus: Seurustelun taito. Gray selvittää aika hyvin miehen ja naisen välisiä eroja, ja sitä mitä mies naiselta odottaa ja päin vastoin.
Itse luin juuri tuon seurustelun alkuvaiheessa (nyt yhdessä 5 vuotta) ja siinä neuvotaan nimenomaan sitä, että nainen ei saisi pitää miestä kaiken keskipisteenä.. Käytännön neuvoja myös miten moinen onnistuu.. Tosi helppo lukea ja mielenkiintoinen.. :)
naiselleni kaiken keskipiste. Haluavatko naiset antaa miehelle niin suurta huomiota? Ottaako se liikaa naiseuden päälle?
Sitähän se taitaa suurimmaksi osaksi olla. Tosin sattumaa voi sopivalla tavalla auttaa: hakeudut tilanteisiin, joissa todennäköisyys kohdata mieleisesi poika on suuri. Ts. jos pidät kaltaisistasi pojista, liiku siellä, missä hekin.
Ehkä sinulle sopisi muutaman vuoden itseäsi vanhempi mies, mehän tunnetusti aikuistumme myöhemmin kuin naiset. Jotkut pelimiehet eivät tosin tunnu aikuistuvan koskaan, vaan pysyvät aina hamaan loppuun asti isoina poikina.
Mitään erityistä pelkoa sinun ei tarvitsisi tulevaisuutesi suhteen tuntea, olethan vielä niin nuori. Elä tätä päivää nauttien ja muistaen se, että ei kannata turhautua tai katkeroitua, sillä kaikilla meillä on omanlaisemme elämäntarina.