Väsynyt

Olen väsynyt, todella väsynyt ja kyrpiintynyt avomieheeni. Hän on niin patalaiska ihminen kuin olla ja voi! Ei auta siivoamisessa, hyvä jos käy kerran viikossa suihkussa KEHOTUKSESTANI, syö ja lihottaa itseään kitisten, etteivät polvet kestä käydä ulkona koiran kanssa. Meille syntyi vajaan vuoden seurustelun jälkeen poikakin... Itse en pysty hänestä juurikaan huolehtimaan liikuntavammaisuuteni vuoksi, joten hän siis hoitaa poikaa (tosin saan patistaa häntä vaihtamaan pojalle vaatteet, kylvettämään, leikkaamaan kynnet jne...) 24/7. Ja minä vihaan häntä. Sanon rakastavani, mutta vihaan. Poikaa rakastan, en tahdo menettää häntä, joten en uskalla erota... Mitä helvettiä teen..?
81121
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Oma valintasi.

miten sä jaksat pilata elämääsi tommosen porsaan kanssa?

olkoot pariskunnalla vaikka 10 kaksosta en jäis päivääkään tommosen äijän kanssa ja tunteetkin jo kuollut niin helooooooooooooooooooo!!!
ja luuletko ettei su lapsi vaistoa miten hyvin teillä mennoo?
Pelkäätkö ALKAA elää YKSIN? parempi yksin kun elää jonkun kaa jota sä VIHAAT JO!

Äänestä
  • lue otsikko : äKKIA NYT!

    Äänestä

  • tiedetään, ja kadun valintaani. Elämäni on ollut pilalla jo vuosia, seurustelumme alkuaikoina hän sai kuitenkin minut tuntemaan itseni tärkeäksi. Muutin hänen perässään pois omalta paikkakunnaltani, jättäen kaikki ystäväni taakseni ja jo muutamaa kuukautta myöhemmin kaduin sitä. Olen kuullut lupauksia tapojen parantamisesta, en kuitenkaan ole minkään sortin näyttöä tästä, pelkkiä sanoja. Kai haluan sokeasti uskoa siihen, että hän muuttuu... Suurin ongelma on kuitenkin lapsen huoltajuus. Minä itse olen vaikeasti liikuntavammainen ja pystyn ainoastaan seurustelemaan poikani kanssa, isä taas on ns. terve ja hoitaa pojan kaikilta osin muuten... Voinko tuosta vain lähteä? pikkuinen on minulle tödella rakas...

    Äänestä

Mielestäni sinun täytyisi patistella kumppanisi lääkäriin. Se nyt ei ole normaalia, että aivan perustoiminnotkin jäävät hoitamatta. Kyllä normaali ihminen hakeutuu useammin suihkuun kuin kerran viikossa ja ilman kehoituksiakin. Mikäli lääkäri löytää syyn hänen käytökseen ja puolisosi saa hoitoa, niin arki sinunkin kohdallasi varmasti helpottuu.

Äänestä
  • tuo lääkääriin patistaminen, hän ei näe itsessään mitään "vikaa" ja on liian ylpeä tunnustamaan omia heikkouksiaan. Arki ei tule helpottumaan, mikäli lääkäristä alan hänelle puhua...

    Äänestä

  • H-85 kirjoitti:

    tuo lääkääriin patistaminen, hän ei näe itsessään mitään "vikaa" ja on liian ylpeä tunnustamaan omia heikkouksiaan. Arki ei tule helpottumaan, mikäli lääkäristä alan hänelle puhua...

    Voi tulla vielä sellainen päivä että huomaat kun vuodet meni hukkaan tommosen tyypin takia!
    kyllä sua alkaa kaduttaa,sitten kun olet eronnut!
    ajattelet voi v...u kun en lähtenyt jo ennemmin!

    V....aa tommoset naiset kun jää roikkua tommoseen tyyppiin huono suhde kaiken päälle elämäsi menee hukkaan!ulkonäkösi myös!

    Äänestä

  • H-85 kirjoitti:

    tuo lääkääriin patistaminen, hän ei näe itsessään mitään "vikaa" ja on liian ylpeä tunnustamaan omia heikkouksiaan. Arki ei tule helpottumaan, mikäli lääkäristä alan hänelle puhua...

    Eikö sulla pitäisi olla mahdollisuus kokopäiväiseen avustajaan noin vammaisena? Tietääkseni monella on. Toimiiko miehesi nyt omaishoitajana sulle?

    Äänestä

  • ihmettelen minä kirjoitti:

    Eikö sulla pitäisi olla mahdollisuus kokopäiväiseen avustajaan noin vammaisena? Tietääkseni monella on. Toimiiko miehesi nyt omaishoitajana sulle?

    On oikeus, ja mieheni on henkilökohtainen avustajani. Tosin saan patistaa häntä tekemään työnsä, hyvä jos sittenkään ne tekee...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


H-85 kirjoitti:

Olen väsynyt, todella väsynyt ja kyrpiintynyt avomieheeni. Hän on niin patalaiska ihminen kuin olla ja voi! Ei auta siivoamisessa, hyvä jos käy kerran viikossa suihkussa KEHOTUKSESTANI, syö ja lihottaa itseään kitisten, etteivät polvet kestä käydä ulkona koiran kanssa. Meille syntyi vajaan vuoden seurustelun jälkeen poikakin... Itse en pysty hänestä juurikaan huolehtimaan liikuntavammaisuuteni vuoksi, joten hän siis hoitaa poikaa (tosin saan patistaa häntä vaihtamaan pojalle vaatteet, kylvettämään, leikkaamaan kynnet jne...) 24/7. Ja minä vihaan häntä. Sanon rakastavani, mutta vihaan. Poikaa rakastan, en tahdo menettää häntä, joten en uskalla erota... Mitä helvettiä teen..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu