Laitoin tämän jo Sinkku-palstalle, mutta ei tullut toivotusti vastauksia. Ja "olet lutka/huora"-kommentit sain jo, joten jos olisi muita mielipiteitä niin otetaan mielenkiinnolla vastaan! Asiaan:
Tapasin tuossa syksyllä tyypin, jonka kanssa muodostui säännöllinen hoitosuhde. Molemmat oli vuoden sisään eronneet entisistään, joten toimimme myös "laastareina" toisillemme.
Aluksi en tuntenut mitään tyyppiä kohtaan, mutta nyt kun olemme jo 4kk touhuilleet (eikä siis pelkästään seksiä, myös tavan leffa/illallis-systeemiä on ollut) ja pahasti pelkään, että pieni ihastuminen on alkanut nostaa päätään.. Mikä ei ole hyvä juttu, koska a) en halua nyt seurustella, b) tyyppi asuu kauempana, c) tämä on hoitosuhde. Mutta en voi sille mitään, nämä fiilikset ei ole enää pelkästään sitä, että tyyppi on jees - nyt alkaa tuntua, että sen ihmisen kanssa voisin viettää enemmänkin aikaan :/.
Joten kysymykseeni: Kannattaako pistää ihastumis-juttu jäihin, olla miettimättä koko asiaa ja jatkaa parasta seksiä mitä ikinä olen saanut? Vai onko se mahdotonta? Pitäisikö sanoa kundille, että nyt on tilanne tämä ja tiedustella, et haluaako jatkaa pelkkää tarpeiden hoitelua vai haluuko jotain muutakin?
Mitäs sitten jos kundi ei halua muuta, ja itsellänikin tämä ihastuminen on aika esiasteella - onnistuuko vanhan kaavan mukaan jatkaminen? En tosiaankaan halua päätyä siihen tilanteeseen että rakastun tyyppiin etc. (onneksi itselläni tunteet sammuu helposti siihen, että toinen ei ole kiinnostunut). Mutta olisiko täällä asiantuntevia vastauksia, vinkkejä?
Tapasin tuossa syksyllä tyypin, jonka kanssa muodostui säännöllinen hoitosuhde. Molemmat oli vuoden sisään eronneet entisistään, joten toimimme myös "laastareina" toisillemme.
Aluksi en tuntenut mitään tyyppiä kohtaan, mutta nyt kun olemme jo 4kk touhuilleet (eikä siis pelkästään seksiä, myös tavan leffa/illallis-systeemiä on ollut) ja pahasti pelkään, että pieni ihastuminen on alkanut nostaa päätään.. Mikä ei ole hyvä juttu, koska a) en halua nyt seurustella, b) tyyppi asuu kauempana, c) tämä on hoitosuhde. Mutta en voi sille mitään, nämä fiilikset ei ole enää pelkästään sitä, että tyyppi on jees - nyt alkaa tuntua, että sen ihmisen kanssa voisin viettää enemmänkin aikaan :/.
Joten kysymykseeni: Kannattaako pistää ihastumis-juttu jäihin, olla miettimättä koko asiaa ja jatkaa parasta seksiä mitä ikinä olen saanut? Vai onko se mahdotonta? Pitäisikö sanoa kundille, että nyt on tilanne tämä ja tiedustella, et haluaako jatkaa pelkkää tarpeiden hoitelua vai haluuko jotain muutakin?
Mitäs sitten jos kundi ei halua muuta, ja itsellänikin tämä ihastuminen on aika esiasteella - onnistuuko vanhan kaavan mukaan jatkaminen? En tosiaankaan halua päätyä siihen tilanteeseen että rakastun tyyppiin etc. (onneksi itselläni tunteet sammuu helposti siihen, että toinen ei ole kiinnostunut). Mutta olisiko täällä asiantuntevia vastauksia, vinkkejä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kerro jäpikälle fiiliksistäsi ja katso miten reagoi. Jos torjuu, niin unohda. Jos taas samankaltaiset fiilikset, niin siitä vain. Tarviiko tuollaista siis oikeasti pohtia edes?
.. kysyä. Vähän olen huono tulkitsemaan miesten mielen liikkeitä, sama juttu tämän tyypin kans. Välillä kundi on tosi lähellä, välillä etäinen. Mutta toisaalta, itse olen aika samanlainen.
Olis mukavaa jos siitä tulisi jotain, mutta veikkaan, että jos/kun sanon jotain, siihen loppuu laastari ja seksi :/.
Taidan hakea täältä rohkaisua siihen kertomiseen.. Arvostan tätä tyyppiä ja sen tekemiä juttuja ja valintoja aika paljon, joten vähän se kirpaisisi jos vastaus on ei.
Jos ei veikkaa, ei voi voittaa.
Onko sitten parempi riutua ja haaveilla ja toimia toisen patjana, kun voisi saada enemmänkin? Rohkea rokan syä jne. Kannattanee ottaa asia esille silleen varovasti uroksen kanssa, ettei heti säikähdä. Jos tyrmää, niin tyrmää. Onhan aina noita muitakin riippuvuuden lähteitä kuin seksi.
Parempi pyy pivossa.
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Olen läheisriippuvainen!
Jos seksi on huonoa, vakipanosuhdetta ei synny. Jos seksi on hyvää, naisen tunteet tulevat kuvaan mukaan ennen pitkää. Sinä olet oivallinen esimerkki.
Sinä et voi hävitä mitään kertomalla miehelle tunteistasi. Joko hän haluaa muuttaa suhteenne seurusteluksi. Jos ei, niin sekin on parempi vaihtoehto. Ennenpitkää alat tunteinensi ilman vastakaikua kärsiä, vaikka seksi olisi miten tajunnan räjäyttävää.
Eli jos ei tule suhdetta, on parempi kääntyä kannoillaan, unohtaa ja alkaa avoimin mielin katselemaan miestä joka haluaisi jotain muutakin. Jos jäät roikkumaan, se estää sinua löytämästä etsimääsi.
täältä neuvoa. Älä missään nimessä juttele sen kundin kanssa.
Jos sulla on sinkkukavereita, niin niiltä kannattaa kans kysyä neuvoa, mutta älä missään nimessä päätä omasta elämästäsi itse, sillä a) naisilta se ei vaan luonnistu b) mitä sun elämäs sulle ees kuuluu c) se kundihan on siis ihan ulkopuolinen d) et ole asiantuntija e) täältä löytyy paras tietämys tilanteeseesi...
kun vaivauduit kirjoittamaan vastauksen. Ei ollut parempaa tekemistä perjantai-iltana?
Lähinnä olisin kaivannut vastauksia miehiltä, jotka ehkä olisivat olleet joskus samassa tilanteessa (siis "vastaanottavana" puolena).
Ja jos se on läheisriippuvaisuutta, että ihastuu ihmiseen, niin so be it, Olen Läheisriippuvainen.
Tämä palsta ei todellakaan ole mikä viisauden lähde, mutta joskus täälläkin on jotkut heittäneet oivaltavia ajatuksia ilmaan.
"Lähinnä olisin kaivannut vastauksia miehiltä, jotka ehkä olisivat olleet joskus samassa tilanteessa (siis "vastaanottavana" puolena)."
Mitä tuo sitten tarkoittaa? Jos et itse saa mitään, miksi sitten teet mitä teet?
Siis halusin tiedustella nimenomaan miehiltä kokemuksia tollasesta tilanteesta, että nainen pidemmän hoitosuhteen aikana ilmoittaa, että nyt haluis jotain enemmän. Onko kenelläkään siitä ikinä mitään muuta syntynyt?
Itse saan siitä hyvää seksiä. Erittäin hyvää. Ja eihän siinä mitään, mutta kun kundi onkin aika hauskaa seuraa ja meillä on hyvällä tavalla omituisia keskusteluja. Sen kanssa voi olla oma itsensä, ilman mitään paineita.
Mutta alan kuitenkin kallistua sen puolelle, etten kertoisi, näkisin vaan tyyppiä harvemmin. Kuten joku tuolla Sinkku-palstalla sanoi, "poissa silmistä, poissa mielestä". Miksi? Valitsen mieluummin tällä hetkellä erinomaisen seksin, kun otan riskin siitä että senkin saanti loppuisi. Kai se ihastuskin himmenee siitä ajan myötä.
Ei se himmene, ellet lopeta tapaamisia. Jos tapaatte harvemmin, sitä enemmän panostatte tapaamisiin ja sitä hauskempaa sinulla on. Sitä enemmän pidät hänestä ja sitä vaikeampaa sinulla on.
Minulla tuo on kyllä aina mennyt toisinpäin (kokemusta on). Mutta en sano etteikö voisi käydä niin, että joudun kuvaamaasi tilanteeseen.
Mutta ehkä kuitenkin katselen vielä hetken miten omat fiilikset kehittyy. Olisihan se tyhmää, jos menen avautumaan kundille ja sen jälkeen tajuaisin, että kyseessä oli vain ihastuminen ihastumisen tunteeseen...
Sanoit itse, ettet halua seurustella nyt... mikä on siis ongelmasi? Jos huomaat pientä ihastumista mieheen, niin lopeta toi juttu...
Ihan kuin en tietäisi millasta säätöä tämä nyt on?
Rautalankaa: järki sanoo, että anna olla. Jokin muu (panetus, läheisriippuvuus, sydän, who the hell knows) sanoo, että parempi katsoa kuin katua.
Mitäs siinä päättäis? En muuten pähkäilis, mutta kun niin harvoin ihastun miehiin, niin tämä tuntuu ns. erityiselle - ehkä ihastun vaan sen takia, että ollaan tunnettu jo jonkun aikaa.
Joten katellaan, mikäs kiire tässä on..
Tämän "keskustelun" voi kyllä jo jättää unholaan, tängjyy vaan kaikille panoksensa antaneille.
Lue ratikkakuskin kirjoitus. Siinä on kaikki oleellinen. Rohkea rokan syö. Kerrot että olet ihastunut ja haluaisit jotain muutakin kuin parrua haarojen väliin.
En ainakaan ihan heti aio sitä tehdä, ei tässä nyt vielä niin suurista tunteista ole kyse.
Mieluummin otan riskin ja nautiskelen parrusta, kuin kerron heti ja menetän monet loistavat sessiot. Siis toistaiseksi radiohiljaisuus.
Ja täten vannon ja lupaan, etten tule tänne ruikuttamaan ikävää kohtaloani jos(ja kun) olen yltiöpäisen rakastunut tyyppiin, eikä se haluakaan mitään muuta. Promise.
jatka hoitosuhdetta. jos kerta pystyt helposti sammuttaa tunteesi niin mitään ongelmaa ei ole ja voin sanoa että mies tuskin haluaa mitään enempää sulta. älä mieti tulevaisuutta vaan anna mennä, miehiä tulee ja menee.
kyrpää huoraan.
ONE STEP PRGOGRAM FITS ALL.