Tunnistatko itsesi niistä jokaisesta tai jostakin vain?
Kun olen hämmentynyt, ajattelen:
- Teenkö oikein ja mitä muut ihmiset ajattelevat minusta?
- Olen tyly ja hyökkäävä muita kohtaan: karkotan sillä tyhjyyden pelon ja olen sitä mieltä, että muut saavat ansionsa mukaan.
- Teen mitä muut haluavat: sopeudun. En tiedä, mitä itse haluaisin tehdä.
- Olen riippuvainen muista, koska en koe itse pystyväni huolehtimaan itsestäni.
- Kapinoin, koska en halua paljastua olevani riippuvainen ja koska haluan päästä riippuvuudentunteestani, haavoittuvuudestani ja kaipuustani. Yritän kaikin tavoin olla menettämättä "minuuttani".
- Kätken haavoittuvuuteni näyttelemällä kaikkitietävää.
- Pakenen tunteitani kaikin tavoin: työ, alkoholi, riippuvuussuhteet jne.
- Olen uhri, en ota vastuuta elämästäni: kaikki paha vain tapahtuu minulle. En ilmaise tarpeitani muille. Olen väärinymmärretty ja -kohdeltu.
Kun olen hämmentynyt, ajattelen:
- Teenkö oikein ja mitä muut ihmiset ajattelevat minusta?
- Olen tyly ja hyökkäävä muita kohtaan: karkotan sillä tyhjyyden pelon ja olen sitä mieltä, että muut saavat ansionsa mukaan.
- Teen mitä muut haluavat: sopeudun. En tiedä, mitä itse haluaisin tehdä.
- Olen riippuvainen muista, koska en koe itse pystyväni huolehtimaan itsestäni.
- Kapinoin, koska en halua paljastua olevani riippuvainen ja koska haluan päästä riippuvuudentunteestani, haavoittuvuudestani ja kaipuustani. Yritän kaikin tavoin olla menettämättä "minuuttani".
- Kätken haavoittuvuuteni näyttelemällä kaikkitietävää.
- Pakenen tunteitani kaikin tavoin: työ, alkoholi, riippuvuussuhteet jne.
- Olen uhri, en ota vastuuta elämästäni: kaikki paha vain tapahtuu minulle. En ilmaise tarpeitani muille. Olen väärinymmärretty ja -kohdeltu.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä, mietin joskus, mitä muut minusta ajattelevat, vaikkei pitäisi.
Ollessani tyly olen vihainen, en karkoita tyhjyyden pelkoa. Tuntuu tosi viraalta ajatukselta.
Joskus kannattaa sopeutua, mutta se ei johdu tietämättömyydestä, mitä pitäisi tehdä.
En ole riippuvainen kenestäkään siksi, etten pystyisi huolehtimaan itsestäni. Miksen pystyisi? Eri asia on, haluanko.
En kapinoi mistään mainitsemasasi syystä. Minusta se kuulostaa joltain teini-angstilta.
Ei minun tarvitse näytellä kaikkitietävää. Sitäpaitsi olen huomannut, että sellainen ärsyttäsi kanssaihmisiäni. Ihmiset ovat ylpeitä itsestään saadessaan tuntea itsensä tärkeiksi. Minäkin.
Saatan paeta työhön, alkoholiin, nettiin tai ties minne, mutten tunteitani. Kuulostaa jälleen tosi vieraalta ajatukselta.
Minä en ikinä ole uhri, enkä käännä toista poskea. Minä olen oman onneni seppä ja hyvä olenkin. Ja taatusti ilmaisen tarpeeni muille ja minut harvoin ymmärretään väärin, paitsi anonyymisti verkossa.
mutta mitä sitten joskus pakenet työhön, alkoholiin, nettiin jne. ellet tunteitasi?
No töihin en pakene mitään. Päinvaston voisin paeta töitäni, vaikka unelmahommassani olenkin.
Nettiin voi paeta satunnaista tylsyyttä, kuten vaikkapa nyt, kun töissä ei tapahdu mitään.
Viinan juonti on niin rentouttavaa puuhaa, että siihen pakenemiselle keksin heti hyviä syitä enenmmän kuin lahjaidoita joulupukille. Esimerkiksi satunnaista stressiä tai tylsyyttä.
En minä pakene, enkä mielestäni ole paennutkaan tunteitani. Tunnekuohut, niin negatiiviset kuin positiiviset ovat elämän suola. Silloin tuntee elävänsä. Muutoin pitäisi taas paeta tylsyyttä.
versio minusta? Omituista, mutta hauskaa.
Mutta on sulla jotain ongelmia takataskussa, niin kuin meillä kaikilla, mutta ei niistä sen enempää. Olet kuitenkin viisas ja tärkeintä on, että on tyytyväinen ja onnellinen, oli miten on.
Hyvää joulua! :)
Olet jo toinen tämän tyyppiseen keskusteluun osallistunut empaattinen nainen, joka arvelee, että minulla on ongelmia, joista haluan vaieta. Ihan uteliaisuudesta, mistähän tämä mahtaa johtua?
Ai niin, onhan minulla tuntemattomien mielestä alkoholiongelma. Tosin huolestun enemmän, jos vaimo olisi samaa mieltä. Tai edes mutsi tai pikkusisko.
kaikilla ihmisillä ole jokin ongelma? Mä en tunne yhtään muunlaista ihmistä. Ehkä sä olet sitten ensimmäinen, vaikka enhän mä sua edes tunne.
ps. Mä tunnen monia ihmisiä... ongelmia jokaisella...
Varmaan sekin olisi ongelma, jos ei olisi mitään ongelmia. Mikä paradoksi!
Alkuperäinen kirjoitus vain sai minut ajattelemaan suurempia murheita elämässä kuin nämä omani. Eihän ihminen koskaan ole tyytyväinen nykyiseen tilaansa. Karman laki nääs.
AP kuitenkin puhui tyhjyydestä, tunteista jne... Niiden rinnalla paskat työajat, flunssa tai autoremppa ei tunnu varsinaisilta ongelmilta. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö niitä voisi vaikka heti nurkan takaa ilmestyä. Täytyy koputtaa puuta...
voi ajatella.
Mä puolestani ajattelen niin, että ap:n mainitsemat asiat kuuluvat jokaisen ihmisen elämään jossakin vaiheessa ja joinakin päivinä. Ei siis mitään elämää suurempia ongelmia vaan pelkästään inhimillisiä juttuja, joista voi toki kasvaa eroon ainakin osittain.
- Ajattelen niin, että miten olisi järkevintä ja oikein tehdä (moraalisesti oikein), en välttämättä sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat minusta.
- Olen hyökkäävä muita kohtaan, koska puolustan reviiriäni. Joku on siis tullut reviirilleni ja mennyt tietyn rajan yli.
- Usein teen mitä muut haluavat ja joudun sopeutumaan esim. työssä näennäisesti, mutta oma ajattelu kulkee omia polkujaan. On taktikoitava.
- Pikkusen olen riippuvainen eräästä henkilöstä, mutta kohta se on loppu. Pystyn huolehtimaan itsestäni, jos joutuisin olemaan ihan yksin.
- Kapinoin, koska systeemejä pitää voida muuttaa.
- En näyttele kaikkitietävää vaan esitän tyhmempää kuin olen. Tyhmän rooli on lempiroolini.
- Pakenemisesta: Olen itseasiassa paennut koko elämäni jotain. En vain tiedä mitä.
- Olen joutunut ottamaan liiaksikin vastuuta. Uskon karman lakiin, että joitakin asioita olen joutunut maksamaan tässä elämässä, mutta minulla on luottavainen asenne tulevaisuuteen. Teen sen, mitä haluan. Elämä on valinnoista kiinni.
- Teenkö oikein ja mitä muut ihmiset ajattelevat minusta.
= Kyllä. Itseluottamus ollut aina sen verran heikko että olen oppinut olemaan jatkuvasti varpaillani.
- Olen tyly ja hyökkäävä....
= Olen tyly ja hyökkäävä. En ole sitä mieltä että muut saavat ansionsa mukaan vaan kyseessä on vain primitiivinen puollustusreaktio heikkoa itsetuntoa suojellakseni.
- Teen mitä muut haluavat:
= Edelleen, heikko itsetunto. Aikaisemman kokemukset opettaneet että virheistä rankaistaa, joten toimimalla näin minimoin mahdollisuuden tehdä virheitä. Pelkään sanoa EI.
- Olen riippuvainen muista...
= En ole riippuvainen muista, vain heidän hyväksynnästään. Kun ei ole omasta mielestään ole OK sellaisena kuin on, muiden mielipiteillä on suuri merkitys asiassa.
- Kapinoin koska en halua...
= ....
- Kätken haavoittuvuuteni näyttelemällä kaikki tietävää.
= Totta. Tietyissä ympäristöissä kompensoin omaa heikkoa itsetuntoani verhoutumalla tämän taakse. Kyse on heikosta itsetunnosta, luottamuksen puutteesta ja omasta riittämättömyyden tunteesta.
- Pakenen tunteitani...
= Kyllä ja ei. Työssä haen hyväksyntää suorittamisen kautta, koska muuten koen itseni riittämättömäksi. Vapaa-aikana viihdyn hyvin yksin.
- Olen uhri...
= Kyllä. En osaa ilmaista tarpeitani muille jonka vuoksi koen suunnatonta avuttomuutta ja häpeää. Kaikki paha ei tapahdu vaan minulle, en vain oman huonon oloni vuoksi aina välttämättä ehdi huomaamaan.